Mistä johtuu huostaanottojen määrän jatkuva kasvu?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat kasvatusMÄÄRÄYKSET? Lapsen oikeuksista olen kuullut, mutta en koskaan kasvatusmääräyksistä.

Kasvatusmääräykset ovat yhä kuin lastensuojelun puuttumiskynnys kasvatusasioissa. Esim. neuvolassa saa tietoa kasvatusmääräyksistä, kun puhutaan terkkarin kanssa siitä, että miten lasta tulee kasvattaa.

Kiitos kokoomus lastenhuollon yksityistämisestä ja sen muuttamisesta bisnekseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat kasvatusMÄÄRÄYKSET? Lapsen oikeuksista olen kuullut, mutta en koskaan kasvatusmääräyksistä.

Kasvatusmääräykset ovat yhä kuin lastensuojelun puuttumiskynnys kasvatusasioissa. Esim. neuvolassa saa tietoa kasvatusmääräyksistä, kun puhutaan terkkarin kanssa siitä, että miten lasta tulee kasvattaa.

Googleta sinäkin kasvatusmääräykset, niin löydät paljon tietoa kalastuksesta. Asioin viimeksi neuvolassa 2013 ja silloin ei ainakaan kasvatusmääräyksistä tiedetty kertoa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyneisyys on kasvussa.

Paitsi että syrjäytyneet ei tee lapsia kun eivät löydä naista.

Moni nainen on syrjäytynyt ja tekee lapsia, joista monella ei ole aktiivista isää.

Johtuu vanhempien rahapulasta. Ei ole rahaa mihinkään, joten ei mitään näkymiä elämässä. Tuloksena epämääräistä sekoilua, johon ei lapset oikein sovi. Ongelma olisi helppo ratkaista rahalla, mutta se halutaan käyttää lasupalveluihin mieluummin kuin perheisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat kasvatusMÄÄRÄYKSET? Lapsen oikeuksista olen kuullut, mutta en koskaan kasvatusmääräyksistä.

Kasvatusmääräykset ovat yhä kuin lastensuojelun puuttumiskynnys kasvatusasioissa. Esim. neuvolassa saa tietoa kasvatusmääräyksistä, kun puhutaan terkkarin kanssa siitä, että miten lasta tulee kasvattaa.

Googleta sinäkin kasvatusmääräykset, niin löydät paljon tietoa kalastuksesta. Asioin viimeksi neuvolassa 2013 ja silloin ei ainakaan kasvatusmääräyksistä tiedetty kertoa mitään.

Vuodesta 2013 on jo aika paljon aikaa. Silloin ei tosiaan neuvolassa hirveästi vielä kasvatusasioista puhuttu, vaan käynti sielllä oli enemmän mallia mittaus-punnitus-piikitys.

Nykyisin kasvatusasioihin on onneksi alettu kiinnittää huomiota, sillä vähintään yhtä tärkeä asia se on lapsen hyvinvoinnille kuin vaikka ne fyysiset mitatkin.

Vierailija kirjoitti:

Yhdeltä tutulta perheeltä otettiin lapset huostaan remmiselkäsaunojen takia. Olivat kotimaassaan (Venäjä) tottuneet siihen, että remmin anto on sekä laillista että todella yleistä, ja ilmeisesti jotenkin olivat kuvitelleet, että Suomessakin se olisi "epävirallisesti hyväksyttyä". (Ja niinhän se oli epävirallisesti hyväksyttyä ainakin vielä 90-luvulla.) Kylmä suihku tuli sitten, kun sossun auto kaartoi pihaan ja vei lapset.

Siis jos Suomen sossu saisi päättää, niin Venäjällä olisi varmaan miljoonia lapsia jotka pitäisi viedä lastenkotiin sen sijaan, että saisivät elää vanhempiensa kanssa?

Samoin Suomessa olisi ennen vanhaan varmaan 90% lapsista pitänyt ottaa huostaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat kasvatusMÄÄRÄYKSET? Lapsen oikeuksista olen kuullut, mutta en koskaan kasvatusmääräyksistä.

Kasvatusmääräykset ovat yhä kuin lastensuojelun puuttumiskynnys kasvatusasioissa. Esim. neuvolassa saa tietoa kasvatusmääräyksistä, kun puhutaan terkkarin kanssa siitä, että miten lasta tulee kasvattaa.

Googleta sinäkin kasvatusmääräykset, niin löydät paljon tietoa kalastuksesta. Asioin viimeksi neuvolassa 2013 ja silloin ei ainakaan kasvatusmääräyksistä tiedetty kertoa mitään.

Vuodesta 2013 on jo aika paljon aikaa. Silloin ei tosiaan neuvolassa hirveästi vielä kasvatusasioista puhuttu, vaan käynti sielllä oli enemmän mallia mittaus-punnitus-piikitys.

Nykyisin kasvatusasioihin on onneksi alettu kiinnittää huomiota, sillä vähintään yhtä tärkeä asia se on lapsen hyvinvoinnille kuin vaikka ne fyysiset mitatkin.

Olisko se kumminkin kasvatussuositus? Kun googlella ei tosiaan löydy mitään. Sanaan määräys yleensä liittyy se, että sen rikkomisesta on jokin sanktio. Lastensuojelu ei, ainakaan ideaalisti ja alun perin, ole tarkoitettu vanhempien rankaisemiseksi vaan perheiden ja lasten auttamiseksi.

Ajat vaikuttaa tosiaan muuttuneen niin, että kaikkea vahditaan. Sitten ihmetellään, kun syntyvyys on nollissa. En itse ainakaan tee lisää lapsia sitä varten, että saan kuunnella ulkopuolelta, miten niiden kanssa pitää olla ja elää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne huostassa olevien lasten perheet ovat niin monella eri tavalla vaikeasti moniongelmaisia. Ei puhuta nyt luunapeista, vaikka osa väkivaltaa kotonaan joutuukin kärsimään. t: sijaishuollon sossu.

Ei ole totta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekin kuulin lauseen,joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.

Kyllä kuria saa pitää nykypäivänäkin. Ero on vaan siinä, että sen tulee tapahtua lapsen kanssa keskustelemalla, eikä enää kurittamalla. Sinänsä useimmat vanhemmat puhuvat mieluummin rajojen asettamisesta, ettei tulisi sitä assosiaatiota kurittamiseen.

Lapsia mitään keskustelu kiinnosta, annetaan selkään vaan, niin minullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat kasvatusMÄÄRÄYKSET? Lapsen oikeuksista olen kuullut, mutta en koskaan kasvatusmääräyksistä.

Kasvatusmääräykset ovat yhä kuin lastensuojelun puuttumiskynnys kasvatusasioissa. Esim. neuvolassa saa tietoa kasvatusmääräyksistä, kun puhutaan terkkarin kanssa siitä, että miten lasta tulee kasvattaa.

Googleta sinäkin kasvatusmääräykset, niin löydät paljon tietoa kalastuksesta. Asioin viimeksi neuvolassa 2013 ja silloin ei ainakaan kasvatusmääräyksistä tiedetty kertoa mitään.

Vuodesta 2013 on jo aika paljon aikaa. Silloin ei tosiaan neuvolassa hirveästi vielä kasvatusasioista puhuttu, vaan käynti sielllä oli enemmän mallia mittaus-punnitus-piikitys.

Nykyisin kasvatusasioihin on onneksi alettu kiinnittää huomiota, sillä vähintään yhtä tärkeä asia se on lapsen hyvinvoinnille kuin vaikka ne fyysiset mitatkin.

Olisko se kumminkin kasvatussuositus? Kun googlella ei tosiaan löydy mitään. Sanaan määräys yleensä liittyy se, että sen rikkomisesta on jokin sanktio. Lastensuojelu ei, ainakaan ideaalisti ja alun perin, ole tarkoitettu vanhempien rankaisemiseksi vaan perheiden ja lasten auttamiseksi.

Ajat vaikuttaa tosiaan muuttuneen niin, että kaikkea vahditaan. Sitten ihmetellään, kun syntyvyys on nollissa. En itse ainakaan tee lisää lapsia sitä varten, että saan kuunnella ulkopuolelta, miten niiden kanssa pitää olla ja elää.

Minulla on alle kouluikäinen lapsi, jota käytän neuvolassa silloin kun pitää. Ei ole tullut kasvatuspuhetta laisinkaan. Punnitaan, ja mitataan, katsotaan osaako sanoa ärrän ja mikä on kynäote. En tiedä kenelle sieltä tule kasvatusmääräyksiä, mutta itse ei ole osunut kohdalle. Meillä lasussakaan ei ole kasvatusmääräyksiä. Vanhemmilla on hyvin vapaat kädet, kunhan lasten hyvinvoinnista huolehdistaan. Riittää, että lapsesta huolehditaan, käytetään lääkärissä, kun on tarve, ruokitaan terveellisesti ja annetaan rakkautta ja rajoja ja katsotaan, että koulunkäynti sujuu. Ikävä kyllä monessa perheessä fokus on vanhempien tarpeissa eikä lasten tarpeita haluta tai pystytä huomaamaan. On ikävää, jos vanhemmalla on esim. mielenterveyden ongelmia tai päihdeongelmia, mutta lapsen ei niistä pitäisi joutua kärsimään. Liian moni lapsi joutuu huolehtimaan vanhemmastaan.

Lukujen kasvuun tuntuu olevan syynä se, että nykyisin huostaanotetuissa ylivoimaisesti suuri enemmistö on teini-ikäisiä. (THL 2018).

Toki monella on kasautunutta ongelmaa ja huostaanottoon on päädytty sitten tosiaan viimesijaisena toimena kun kaikkea muuta on jo kokeiltu ja on sitten jo ehditty sinne teini-ikään.

Mutta myös se, että teinien touhuihin puututaan entistä kovemmalla kädellä. Ennen teini saattoi vetää ne ensi kännit ja jäädä nuoristyön toimesta selviämisasemalle tai jopa putkaan ja perhe jatkoi entiseen malliin teinin toruttuaan ja valvontaa lisättyään. MItään viranomaistoimia ei seurannut. Nyt moisesta seuraa automaattisesti lastensuojeluilmoitus ja jos vielä toistuu, niin perhetyötä jne. josta ei oikein voi kieltäytyä. Lastensuojelu siis valvoo tarkemmin jo isoiksi ehtineitä lapsia-

N. 16-18 vuotiaiden keskuudessa on tiedetty tosiasia, että kotioloista jollekin koulupsykologille väritetty valittaminen  voi tuoda mukanaan sen, että saa oman asunnon. Ja tätä käytetään. Palstalla on ollut juttua paljon, mutta tunnen myös henkilökohtaisesti yhden peheen, jossa lastensuojeluilmoitus tuli täysin puun takaa ja johtui juuri tällaisesta. Ihan viime päivinä on pyörinyt täällä ketju siitä, kuinka teini onnistui saamaan vanhempien maksaman kämpän lastensuojelun varjolla. Ihan turha sanoa, että tätä ei tapahdu, tiedän todellakin, että tapahtuu. Ei varmaan vaikuta huostaanottomääriin, mutta ilmoituksiin kyllä ja ehkä jokunen tätä kautta sitten löytyykin, jossa ihan huostaanottoa tarvitaan. 

Teinien tekemisiin puututaan entista tarkemmin ja ne ei pysy samalla tavalla kodin seinien sisäpuolella kuin vaikka pikkulasten läsnä ollessa raju kännääminen.  

Enkä todellakaan väitä, että teinienkään kohdalla mikään huostaanotto tehtäisiin kevein perustein. Teinien kanssa vaan joku perhetyö ei juurikaan auta. Kun joku 20 v. sosionomi tulee lässyttämään päivärytmistä ja hampaiden pesusta ja pyytää antamaan kännykän yöksi vanhemmille, niin teini sanoo että painu v..uun. Jonkun 3-vuotiaan kanssa nuo ehkä toimiikin.

Kun vanhemmilta puuttuu se vanhemmuus ja teini päättää olla menemättä kouluun, niin siitä se pääsääntöisesti lähtee. Koulusta tehdään ilmoitus ja vanhemmat nostaa kätensä pystyyn. Seuraavana sitten mietitäänkin huostaanottoa ja sijoitusta. Ihan kiva systeemi, että hankalan teinin kasvattaa sitten laitos.

Vierailija kirjoitti:

Mutta myös se, että teinien touhuihin puututaan entistä kovemmalla kädellä. Ennen teini saattoi vetää ne ensi kännit ja jäädä nuoristyön toimesta selviämisasemalle tai jopa putkaan ja perhe jatkoi entiseen malliin teinin toruttuaan ja valvontaa lisättyään. MItään viranomaistoimia ei seurannut. Nyt moisesta seuraa automaattisesti lastensuojeluilmoitus ja jos vielä toistuu, niin perhetyötä jne. josta ei oikein voi kieltäytyä. Lastensuojelu siis valvoo tarkemmin jo isoiksi ehtineitä lapsia-

Ennen vanhaan jos teini kännäsi, niin sille annettiin selkään ja kännäys yleensä loppui. Nykyään vaan silitellään päätä kun vanhemmat pelkäävät lasua ja lopulta tilanne on niin paha, että ainoa vaihtoehto on se huostaanotto.

Vierailija kirjoitti:

Kun vanhemmilta puuttuu se vanhemmuus ja teini päättää olla menemättä kouluun, niin siitä se pääsääntöisesti lähtee. Koulusta tehdään ilmoitus ja vanhemmat nostaa kätensä pystyyn. Seuraavana sitten mietitäänkin huostaanottoa ja sijoitusta. Ihan kiva systeemi, että hankalan teinin kasvattaa sitten laitos.

Varmaan vikaa siinä vanhemmuudessakin, mutta myös teinit on ihan oikeasti ovelampia kuin ennen, koska saavat kaiken tiedon maailmassa. On kavereita, jotka on nuorisokodissa ja nuori huomaa, että toihan on ihan jees. Kovan tason laitokset sitten erikseen. Varsinkin, jos ne vanhemmat on ihan ok ja rahoittavat sen nuoren elämää myös sijoituksessa. Vanhempien "jäkättäminen" puuttuu, on vaan kasvottomia ohjaajia ja säännöt joita noudatata.

Sellaiset asiat, jotka ennen kuitattiin todellakin sillä murrosiällä, johtavat nykyisin lastensuojeluun. Juurikin tuo koulupinnaaminen. Ennen vanhemmilla oli auktoriteettia, mutta nykyisin ihan tosissaan kaikesta ollaan tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja vanhemmat on varpaillaan. 

Olen itse sosiaalialalla ja nuorten kanssa tekemisissä etsivän nuorisotyön tehtävissä ja pidän nykyistä lakia jokseenkin epäonnistuneena. Siis että mun on pakko tehdä lastensuojeluilmoitus, jos ollaan etsivässä  tilanteessa, että nuori jää meidän haaviin vaikka kännissä. Jos kääntäisin selän, sen nuoren perheen elämä voisi jakua ihan ennallaan. Kun autan, mun on pakko tehdä se ilmoitus. En voi auttaa ja ohjata vaikka menemään kotiin ja käskeä kavereita auttamaan. Tai voin, mutta ilmoitus on pakko tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vanhemmilta puuttuu se vanhemmuus ja teini päättää olla menemättä kouluun, niin siitä se pääsääntöisesti lähtee. Koulusta tehdään ilmoitus ja vanhemmat nostaa kätensä pystyyn. Seuraavana sitten mietitäänkin huostaanottoa ja sijoitusta. Ihan kiva systeemi, että hankalan teinin kasvattaa sitten laitos.

Varmaan vikaa siinä vanhemmuudessakin, mutta myös teinit on ihan oikeasti ovelampia kuin ennen, koska saavat kaiken tiedon maailmassa. On kavereita, jotka on nuorisokodissa ja nuori huomaa, että toihan on ihan jees. Kovan tason laitokset sitten erikseen. Varsinkin, jos ne vanhemmat on ihan ok ja rahoittavat sen nuoren elämää myös sijoituksessa. Vanhempien "jäkättäminen" puuttuu, on vaan kasvottomia ohjaajia ja säännöt joita noudatata.

Sellaiset asiat, jotka ennen kuitattiin todellakin sillä murrosiällä, johtavat nykyisin lastensuojeluun. Juurikin tuo koulupinnaaminen. Ennen vanhemmilla oli auktoriteettia, mutta nykyisin ihan tosissaan kaikesta ollaan tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja vanhemmat on varpaillaan. 

Olen itse sosiaalialalla ja nuorten kanssa tekemisissä etsivän nuorisotyön tehtävissä ja pidän nykyistä lakia jokseenkin epäonnistuneena. Siis että mun on pakko tehdä lastensuojeluilmoitus, jos ollaan etsivässä  tilanteessa, että nuori jää meidän haaviin vaikka kännissä. Jos kääntäisin selän, sen nuoren perheen elämä voisi jakua ihan ennallaan. Kun autan, mun on pakko tehdä se ilmoitus. En voi auttaa ja ohjata vaikka menemään kotiin ja käskeä kavereita auttamaan. Tai voin, mutta ilmoitus on pakko tehdä.

Ainakin päiväkodeissa on todella yleistä, että vaikka henkilökunnalla on se velvollisuus tehdä ilmoitus pienistäkin rikkeistä ja epäkohdista vanhempien kasvatustyössä, niin käytännössä asioita katsotaan sormien välistä jos ei kyseessä ole joku tosi vakava juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vanhemmilta puuttuu se vanhemmuus ja teini päättää olla menemättä kouluun, niin siitä se pääsääntöisesti lähtee. Koulusta tehdään ilmoitus ja vanhemmat nostaa kätensä pystyyn. Seuraavana sitten mietitäänkin huostaanottoa ja sijoitusta. Ihan kiva systeemi, että hankalan teinin kasvattaa sitten laitos.

Varmaan vikaa siinä vanhemmuudessakin, mutta myös teinit on ihan oikeasti ovelampia kuin ennen, koska saavat kaiken tiedon maailmassa. On kavereita, jotka on nuorisokodissa ja nuori huomaa, että toihan on ihan jees. Kovan tason laitokset sitten erikseen. Varsinkin, jos ne vanhemmat on ihan ok ja rahoittavat sen nuoren elämää myös sijoituksessa. Vanhempien "jäkättäminen" puuttuu, on vaan kasvottomia ohjaajia ja säännöt joita noudatata.

Sellaiset asiat, jotka ennen kuitattiin todellakin sillä murrosiällä, johtavat nykyisin lastensuojeluun. Juurikin tuo koulupinnaaminen. Ennen vanhemmilla oli auktoriteettia, mutta nykyisin ihan tosissaan kaikesta ollaan tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja vanhemmat on varpaillaan. 

Olen itse sosiaalialalla ja nuorten kanssa tekemisissä etsivän nuorisotyön tehtävissä ja pidän nykyistä lakia jokseenkin epäonnistuneena. Siis että mun on pakko tehdä lastensuojeluilmoitus, jos ollaan etsivässä  tilanteessa, että nuori jää meidän haaviin vaikka kännissä. Jos kääntäisin selän, sen nuoren perheen elämä voisi jakua ihan ennallaan. Kun autan, mun on pakko tehdä se ilmoitus. En voi auttaa ja ohjata vaikka menemään kotiin ja käskeä kavereita auttamaan. Tai voin, mutta ilmoitus on pakko tehdä.

Ainakin päiväkodeissa on todella yleistä, että vaikka henkilökunnalla on se velvollisuus tehdä ilmoitus pienistäkin rikkeistä ja epäkohdista vanhempien kasvatustyössä, niin käytännössä asioita katsotaan sormien välistä jos ei kyseessä ole joku tosi vakava juttu.

Ei teidän siellä päiväkodeissa haluta keräävän listaa rikkeistä ja ilmoittaa niitä jonain poliisina. Teidän tulee ilmoittaa, jos jostain lapsesta herää huoli. Jos tulee sellainen olo, että onkohan tuolla lapsella kaikki asiat hyvin kotona. Se huoli voi olla vaikka vanhempien taloudesta, jos lapsi tulee jatkuvasti vääränkokoisissa ja risoissa vaatteissa. Vanhempien jaksamisesta, jos ne vaatteet on jatkuvasti likaiset tai lapsi on jatkuvasti päiväkodissa niin nälkäinen, että tulee mieleen saakohan tämä kotona ruokaa. Tai jos se lapsi itse puhuu, että äiti tai isä lyö tai tulee sinne mustelmilla ja ruhjeilla. Kasvatusrikkeet eivät ole niitä mitä me lasussa etsitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vanhemmilta puuttuu se vanhemmuus ja teini päättää olla menemättä kouluun, niin siitä se pääsääntöisesti lähtee. Koulusta tehdään ilmoitus ja vanhemmat nostaa kätensä pystyyn. Seuraavana sitten mietitäänkin huostaanottoa ja sijoitusta. Ihan kiva systeemi, että hankalan teinin kasvattaa sitten laitos.

Varmaan vikaa siinä vanhemmuudessakin, mutta myös teinit on ihan oikeasti ovelampia kuin ennen, koska saavat kaiken tiedon maailmassa. On kavereita, jotka on nuorisokodissa ja nuori huomaa, että toihan on ihan jees. Kovan tason laitokset sitten erikseen. Varsinkin, jos ne vanhemmat on ihan ok ja rahoittavat sen nuoren elämää myös sijoituksessa. Vanhempien "jäkättäminen" puuttuu, on vaan kasvottomia ohjaajia ja säännöt joita noudatata.

Sellaiset asiat, jotka ennen kuitattiin todellakin sillä murrosiällä, johtavat nykyisin lastensuojeluun. Juurikin tuo koulupinnaaminen. Ennen vanhemmilla oli auktoriteettia, mutta nykyisin ihan tosissaan kaikesta ollaan tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja vanhemmat on varpaillaan. 

Olen itse sosiaalialalla ja nuorten kanssa tekemisissä etsivän nuorisotyön tehtävissä ja pidän nykyistä lakia jokseenkin epäonnistuneena. Siis että mun on pakko tehdä lastensuojeluilmoitus, jos ollaan etsivässä  tilanteessa, että nuori jää meidän haaviin vaikka kännissä. Jos kääntäisin selän, sen nuoren perheen elämä voisi jakua ihan ennallaan. Kun autan, mun on pakko tehdä se ilmoitus. En voi auttaa ja ohjata vaikka menemään kotiin ja käskeä kavereita auttamaan. Tai voin, mutta ilmoitus on pakko tehdä.

Ainakin päiväkodeissa on todella yleistä, että vaikka henkilökunnalla on se velvollisuus tehdä ilmoitus pienistäkin rikkeistä ja epäkohdista vanhempien kasvatustyössä, niin käytännössä asioita katsotaan sormien välistä jos ei kyseessä ole joku tosi vakava juttu.

Ei teidän siellä päiväkodeissa haluta keräävän listaa rikkeistä ja ilmoittaa niitä jonain poliisina. Teidän tulee ilmoittaa, jos jostain lapsesta herää huoli. Jos tulee sellainen olo, että onkohan tuolla lapsella kaikki asiat hyvin kotona. Se huoli voi olla vaikka vanhempien taloudesta, jos lapsi tulee jatkuvasti vääränkokoisissa ja risoissa vaatteissa. Vanhempien jaksamisesta, jos ne vaatteet on jatkuvasti likaiset tai lapsi on jatkuvasti päiväkodissa niin nälkäinen, että tulee mieleen saakohan tämä kotona ruokaa. Tai jos se lapsi itse puhuu, että äiti tai isä lyö tai tulee sinne mustelmilla ja ruhjeilla. Kasvatusrikkeet eivät ole niitä mitä me lasussa etsitään.

Kyllä pk-henkilökunnalle on kerrottu, että esim. kuritusepäilyistä pitää ilmoittaa. Vaikka lapsen käytöksessä tai olemuksessa ei olisikaan mitään huolestuttavaa.

Alkoholi/huumeongelmat, joko vanhemmilla ja/tai teinillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vanhemmilta puuttuu se vanhemmuus ja teini päättää olla menemättä kouluun, niin siitä se pääsääntöisesti lähtee. Koulusta tehdään ilmoitus ja vanhemmat nostaa kätensä pystyyn. Seuraavana sitten mietitäänkin huostaanottoa ja sijoitusta. Ihan kiva systeemi, että hankalan teinin kasvattaa sitten laitos.

Varmaan vikaa siinä vanhemmuudessakin, mutta myös teinit on ihan oikeasti ovelampia kuin ennen, koska saavat kaiken tiedon maailmassa. On kavereita, jotka on nuorisokodissa ja nuori huomaa, että toihan on ihan jees. Kovan tason laitokset sitten erikseen. Varsinkin, jos ne vanhemmat on ihan ok ja rahoittavat sen nuoren elämää myös sijoituksessa. Vanhempien "jäkättäminen" puuttuu, on vaan kasvottomia ohjaajia ja säännöt joita noudatata.

Sellaiset asiat, jotka ennen kuitattiin todellakin sillä murrosiällä, johtavat nykyisin lastensuojeluun. Juurikin tuo koulupinnaaminen. Ennen vanhemmilla oli auktoriteettia, mutta nykyisin ihan tosissaan kaikesta ollaan tekemässä lastensuojeluilmoitusta ja vanhemmat on varpaillaan. 

Olen itse sosiaalialalla ja nuorten kanssa tekemisissä etsivän nuorisotyön tehtävissä ja pidän nykyistä lakia jokseenkin epäonnistuneena. Siis että mun on pakko tehdä lastensuojeluilmoitus, jos ollaan etsivässä  tilanteessa, että nuori jää meidän haaviin vaikka kännissä. Jos kääntäisin selän, sen nuoren perheen elämä voisi jakua ihan ennallaan. Kun autan, mun on pakko tehdä se ilmoitus. En voi auttaa ja ohjata vaikka menemään kotiin ja käskeä kavereita auttamaan. Tai voin, mutta ilmoitus on pakko tehdä.

Ainakin päiväkodeissa on todella yleistä, että vaikka henkilökunnalla on se velvollisuus tehdä ilmoitus pienistäkin rikkeistä ja epäkohdista vanhempien kasvatustyössä, niin käytännössä asioita katsotaan sormien välistä jos ei kyseessä ole joku tosi vakava juttu.

Ei teidän siellä päiväkodeissa haluta keräävän listaa rikkeistä ja ilmoittaa niitä jonain poliisina. Teidän tulee ilmoittaa, jos jostain lapsesta herää huoli. Jos tulee sellainen olo, että onkohan tuolla lapsella kaikki asiat hyvin kotona. Se huoli voi olla vaikka vanhempien taloudesta, jos lapsi tulee jatkuvasti vääränkokoisissa ja risoissa vaatteissa. Vanhempien jaksamisesta, jos ne vaatteet on jatkuvasti likaiset tai lapsi on jatkuvasti päiväkodissa niin nälkäinen, että tulee mieleen saakohan tämä kotona ruokaa. Tai jos se lapsi itse puhuu, että äiti tai isä lyö tai tulee sinne mustelmilla ja ruhjeilla. Kasvatusrikkeet eivät ole niitä mitä me lasussa etsitään.

Kyllä pk-henkilökunnalle on kerrottu, että esim. kuritusepäilyistä pitää ilmoittaa. Vaikka lapsen käytöksessä tai olemuksessa ei olisikaan mitään huolestuttavaa.

Väkivallasta pitää ilmoittaa. Kurittaa voi lasta muutenkin.