Synnäriltä kotiinpaluu, mummo haluaa jäädä avuksi?
Esikoisen mummo oli lapsenvahtina kuopuksen synnytyksen ajan. Kotiinpaluupäivänä mummo ei tehnyt elettäkään että keräisi kimpsunsa ja kampsunsa, ja jättäisi meidät perheen kesken. Hyysäsi ja hössäsi esikoisen kanssa, ja jouduin sanomaan nätisti, että hän saa kyllä jo lähteä ajelemaan kotiinpäin, me pärjätään kyllä tästä eteenpäin. Otti tästä itseensä, kun ”ajoin” hänet pois. Olinko teidän mielestä ihan kohtuuton? Itsellä ihan hormonit sekaisin, itku kurkussa esikoisen eroahdistuksesta ja ikävästä. Tissit turvoksissa ja joka paikka kipeänä, en todella kaipaa ketään viereen ihmettelemään.
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä en mennyt hoitamaan pojan esikoista, kun toinen lapsi syntyi. Mitä tahansa olisin tehnyt, niin väärinhän se olisi ollut. Eikä kiitoksen sanaa olisi kuulunut, vaikka olisin yötä myöten ollut esikoista hoitamassa.
Välit pysyvät parempina, kun ei mene hoitamaan lapsenlapsia ja pitää oman elämänsä.Oi voi, oikein yötä myöten eikä kiitoksen sanaa mummuparalle, hänhän tässä sen suurimman urakan on tehnyt eikä kukaan nyt tätä uhrausta ymmärrä. Typerä juuri synnyttänyt äiti vaan tuossa itkeskelee, vaikka kaiken on mummu tehnyt ja yötä myöten hoitanut oikein. Vähän siinä sattui selkäänkin kumartaessa, eihän tuollainen juuri synnyttänyt voi mummun kivuista mitään ymmärtää. Mummu kun kaiken on hoitanut.
Äitiäkö sitten pitäisi kiitellä, että osasi haaransa aikanaan levittää, ja nyt sitten koitti tilinteon hetki? Kuka tuossa tilanteessa nyt auttoi ja ketä? Eikö siis avusta mielestäsi enää kiitetä?
Ai jeesus mitä jengiä täällä taas...
Voi hyvänen aika, noinko puhut äidistäsi?
Haaransa levittää?! Siitäkö sinä teet?
Hyi! Olet kuvottava!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä en mennyt hoitamaan pojan esikoista, kun toinen lapsi syntyi. Mitä tahansa olisin tehnyt, niin väärinhän se olisi ollut. Eikä kiitoksen sanaa olisi kuulunut, vaikka olisin yötä myöten ollut esikoista hoitamassa.
Välit pysyvät parempina, kun ei mene hoitamaan lapsenlapsia ja pitää oman elämänsä.Oi voi, oikein yötä myöten eikä kiitoksen sanaa mummuparalle, hänhän tässä sen suurimman urakan on tehnyt eikä kukaan nyt tätä uhrausta ymmärrä. Typerä juuri synnyttänyt äiti vaan tuossa itkeskelee, vaikka kaiken on mummu tehnyt ja yötä myöten hoitanut oikein. Vähän siinä sattui selkäänkin kumartaessa, eihän tuollainen juuri synnyttänyt voi mummun kivuista mitään ymmärtää. Mummu kun kaiken on hoitanut.
Äitiäkö sitten pitäisi kiitellä, että osasi haaransa aikanaan levittää, ja nyt sitten koitti tilinteon hetki? Kuka tuossa tilanteessa nyt auttoi ja ketä? Eikö siis avusta mielestäsi enää kiitetä?
Ai jeesus mitä jengiä täällä taas...
Miten se mummo on oman lapsensa saanut aikaan? Haikara toi? Löytyi saunasta?
Tilintekoa olkoon se, että jokainen ymmärtää oman paikkansa.
Kaipaako anoppi omaa anoppiaan?
Mitähän tuokin anoppi tuumaisi, jos miniänsä sanoisi hänelle, että olet sinäkin osannut aikoinaan haarasi levittää? Varmaan suuttuisi, kun hänelle noin rumasti sanotaan. Jos hän on saanut samanlaista tekstiä omalta anopiltaan, niin miksi paha pitää laittaa kiertämään ja kostaa asia omalle miniälle? En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Nytkö se mummo ei halunnutkaan olla lapsenlapsen kanssa? Lakkasiko esikoinen kiinnostamasta, kun syntyi uusi vauva? Jos mummoa pyydetään hoitamaan lasta synnytyksen ajaksi, niin se ei ole pyyntö jäädä asumaan perheeseen. Jos apua tarvitaan kotiintulon jälkeen, niin silloin vanhemmat kysyvät erikseen, voiko mummo jäädä vielä vähäksi aikaa.
Ostakaa palvelut! Miksi olette aina ilmaista apua vailla?
Me saatiin isovanhemmilta apua pyydettäessä. Nyt me annamme heille apua pyydettäessä. Näin se normaaleissa perheissä toimii.
Me saimme myös ja olimme kiitollisia. Kaikesta en samaa mieltä ollut, en äitini, enkä anopin kanssa, mutta ajattelin, että eivät hekään varmasti kaikkia aivoituksiani ymmärrä. Tärkeää on, että apua pyydetään ja annetaan, puolin ja toisin. Se on käsittääkseni sitä rakkautta, se ymmärtäminen ja epätäydellisyyden huomaaminen ja hyväksyminen, itsessä ja kanssaihmisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Mun anoppi on just tollanen, että kuvittelee, että jos häneltä jotain pyydetään niin se antaa jotain oikeuksia tulevaisuudessa meidän perheeseen.
Esim. mies pyytää äitiään katsomaan lasta pariksi tunniksi, mummo suostuu ja sen jälkeen alkaa vänkääminen, että hän haluaa nyt lapsen omaan kotiinsa ja yökylään yms.Itse en tuota ymmärrä. Jos minulta on joskus jotain palvelusta pyydetty niin en minä oleta, että nyt vuorostani voin sanella sille ihmiselle mitä minä hänen elämässään nyt saan tehdä.
Juupa juu!
Mitähän mieltä on aikanaan miniäsi ja/tai tyttäresi käytöksestäsi. Sitä odotellessa.
Niin, jää nähtäväksi.
Ainakaan ystäväpariskunta ei valittanut kun olin heidän pyynnöstään pari yötä lapsenlikkana kun lähtivät reissaamaan.
Kun he tulivat takaisin kerroin miten oli mennyt, oliko kaikki mennyt heidän ohjeidensa mukaan, nappasin tavarani ja lähdin omaan kotiini.
Uskoisin, että tuo käytös toimii muidenkin kanssa.
Ei käynyt mielessäkään, että olisin voinut vielä jäädä heille asustelemaan tai, että olisin voinut ottaa heidän lapsensa mukaani, eivätkä he olisi saaneet sitä kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä en mennyt hoitamaan pojan esikoista, kun toinen lapsi syntyi. Mitä tahansa olisin tehnyt, niin väärinhän se olisi ollut. Eikä kiitoksen sanaa olisi kuulunut, vaikka olisin yötä myöten ollut esikoista hoitamassa.
Välit pysyvät parempina, kun ei mene hoitamaan lapsenlapsia ja pitää oman elämänsä.Oi voi, oikein yötä myöten eikä kiitoksen sanaa mummuparalle, hänhän tässä sen suurimman urakan on tehnyt eikä kukaan nyt tätä uhrausta ymmärrä. Typerä juuri synnyttänyt äiti vaan tuossa itkeskelee, vaikka kaiken on mummu tehnyt ja yötä myöten hoitanut oikein. Vähän siinä sattui selkäänkin kumartaessa, eihän tuollainen juuri synnyttänyt voi mummun kivuista mitään ymmärtää. Mummu kun kaiken on hoitanut.
Äitiäkö sitten pitäisi kiitellä, että osasi haaransa aikanaan levittää, ja nyt sitten koitti tilinteon hetki? Kuka tuossa tilanteessa nyt auttoi ja ketä? Eikö siis avusta mielestäsi enää kiitetä?
Ai jeesus mitä jengiä täällä taas...
Miten se mummo on oman lapsensa saanut aikaan? Haikara toi? Löytyi saunasta?
Tilintekoa olkoon se, että jokainen ymmärtää oman paikkansa.
Kaipaako anoppi omaa anoppiaan?Mitähän tuokin anoppi tuumaisi, jos miniänsä sanoisi hänelle, että olet sinäkin osannut aikoinaan haarasi levittää? Varmaan suuttuisi, kun hänelle noin rumasti sanotaan. Jos hän on saanut samanlaista tekstiä omalta anopiltaan, niin miksi paha pitää laittaa kiertämään ja kostaa asia omalle miniälle? En ymmärrä.
Mitähän miniä sanoisi, jos anoppi tuumaisi, että miksi levittelet haarojaan ja sitten olet apua vailla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Mun anoppi on just tollanen, että kuvittelee, että jos häneltä jotain pyydetään niin se antaa jotain oikeuksia tulevaisuudessa meidän perheeseen.
Esim. mies pyytää äitiään katsomaan lasta pariksi tunniksi, mummo suostuu ja sen jälkeen alkaa vänkääminen, että hän haluaa nyt lapsen omaan kotiinsa ja yökylään yms.Itse en tuota ymmärrä. Jos minulta on joskus jotain palvelusta pyydetty niin en minä oleta, että nyt vuorostani voin sanella sille ihmiselle mitä minä hänen elämässään nyt saan tehdä.
Juupa juu!
Mitähän mieltä on aikanaan miniäsi ja/tai tyttäresi käytöksestäsi. Sitä odotellessa.Niin, jää nähtäväksi.
Ainakaan ystäväpariskunta ei valittanut kun olin heidän pyynnöstään pari yötä lapsenlikkana kun lähtivät reissaamaan.
Kun he tulivat takaisin kerroin miten oli mennyt, oliko kaikki mennyt heidän ohjeidensa mukaan, nappasin tavarani ja lähdin omaan kotiini.
Uskoisin, että tuo käytös toimii muidenkin kanssa.
Ei käynyt mielessäkään, että olisin voinut vielä jäädä heille asustelemaan tai, että olisin voinut ottaa heidän lapsensa mukaani, eivätkä he olisi saaneet sitä kieltää.
Juu, ihan sama asia!
Kylläpä sinä olet hyvä ihminen, pakkaan pokaalin ja lähetän heti tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Mun anoppi on just tollanen, että kuvittelee, että jos häneltä jotain pyydetään niin se antaa jotain oikeuksia tulevaisuudessa meidän perheeseen.
Esim. mies pyytää äitiään katsomaan lasta pariksi tunniksi, mummo suostuu ja sen jälkeen alkaa vänkääminen, että hän haluaa nyt lapsen omaan kotiinsa ja yökylään yms.Itse en tuota ymmärrä. Jos minulta on joskus jotain palvelusta pyydetty niin en minä oleta, että nyt vuorostani voin sanella sille ihmiselle mitä minä hänen elämässään nyt saan tehdä.
Juupa juu!
Mitähän mieltä on aikanaan miniäsi ja/tai tyttäresi käytöksestäsi. Sitä odotellessa.Niin, jää nähtäväksi.
Ainakaan ystäväpariskunta ei valittanut kun olin heidän pyynnöstään pari yötä lapsenlikkana kun lähtivät reissaamaan.
Kun he tulivat takaisin kerroin miten oli mennyt, oliko kaikki mennyt heidän ohjeidensa mukaan, nappasin tavarani ja lähdin omaan kotiini.
Uskoisin, että tuo käytös toimii muidenkin kanssa.
Ei käynyt mielessäkään, että olisin voinut vielä jäädä heille asustelemaan tai, että olisin voinut ottaa heidän lapsensa mukaani, eivätkä he olisi saaneet sitä kieltää.
Typerys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Mun anoppi on just tollanen, että kuvittelee, että jos häneltä jotain pyydetään niin se antaa jotain oikeuksia tulevaisuudessa meidän perheeseen.
Esim. mies pyytää äitiään katsomaan lasta pariksi tunniksi, mummo suostuu ja sen jälkeen alkaa vänkääminen, että hän haluaa nyt lapsen omaan kotiinsa ja yökylään yms.Itse en tuota ymmärrä. Jos minulta on joskus jotain palvelusta pyydetty niin en minä oleta, että nyt vuorostani voin sanella sille ihmiselle mitä minä hänen elämässään nyt saan tehdä.
Juupa juu!
Mitähän mieltä on aikanaan miniäsi ja/tai tyttäresi käytöksestäsi. Sitä odotellessa.Niin, jää nähtäväksi.
Ainakaan ystäväpariskunta ei valittanut kun olin heidän pyynnöstään pari yötä lapsenlikkana kun lähtivät reissaamaan.
Kun he tulivat takaisin kerroin miten oli mennyt, oliko kaikki mennyt heidän ohjeidensa mukaan, nappasin tavarani ja lähdin omaan kotiini.
Uskoisin, että tuo käytös toimii muidenkin kanssa.
Ei käynyt mielessäkään, että olisin voinut vielä jäädä heille asustelemaan tai, että olisin voinut ottaa heidän lapsensa mukaani, eivätkä he olisi saaneet sitä kieltää.Juu, ihan sama asia!
Kylläpä sinä olet hyvä ihminen, pakkaan pokaalin ja lähetän heti tänään.
Kiitos, ei tarvitse :) ihan normaaleja käytöstapoja vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Nytkö se mummo ei halunnutkaan olla lapsenlapsen kanssa? Lakkasiko esikoinen kiinnostamasta, kun syntyi uusi vauva? Jos mummoa pyydetään hoitamaan lasta synnytyksen ajaksi, niin se ei ole pyyntö jäädä asumaan perheeseen. Jos apua tarvitaan kotiintulon jälkeen, niin silloin vanhemmat kysyvät erikseen, voiko mummo jäädä vielä vähäksi aikaa.
Ostakaa palvelut! Miksi olette aina ilmaista apua vailla?
Me saatiin isovanhemmilta apua pyydettäessä. Nyt me annamme heille apua pyydettäessä. Näin se normaaleissa perheissä toimii.
Me saimme myös ja olimme kiitollisia. Kaikesta en samaa mieltä ollut, en äitini, enkä anopin kanssa, mutta ajattelin, että eivät hekään varmasti kaikkia aivoituksiani ymmärrä. Tärkeää on, että apua pyydetään ja annetaan, puolin ja toisin. Se on käsittääkseni sitä rakkautta, se ymmärtäminen ja epätäydellisyyden huomaaminen ja hyväksyminen, itsessä ja kanssaihmisissä.
Sait siis sellaista apua, jota et halunnut tai joka tehtiin eri tavalla kuin toivoit? Mitä siis tapahtui? Teitkö myöhemmin samaa oman äitisi ja anoppisi kanssa? Kiinnostaa, koska en itse toimisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä en mennyt hoitamaan pojan esikoista, kun toinen lapsi syntyi. Mitä tahansa olisin tehnyt, niin väärinhän se olisi ollut. Eikä kiitoksen sanaa olisi kuulunut, vaikka olisin yötä myöten ollut esikoista hoitamassa.
Välit pysyvät parempina, kun ei mene hoitamaan lapsenlapsia ja pitää oman elämänsä.Oi voi, oikein yötä myöten eikä kiitoksen sanaa mummuparalle, hänhän tässä sen suurimman urakan on tehnyt eikä kukaan nyt tätä uhrausta ymmärrä. Typerä juuri synnyttänyt äiti vaan tuossa itkeskelee, vaikka kaiken on mummu tehnyt ja yötä myöten hoitanut oikein. Vähän siinä sattui selkäänkin kumartaessa, eihän tuollainen juuri synnyttänyt voi mummun kivuista mitään ymmärtää. Mummu kun kaiken on hoitanut.
Äitiäkö sitten pitäisi kiitellä, että osasi haaransa aikanaan levittää, ja nyt sitten koitti tilinteon hetki? Kuka tuossa tilanteessa nyt auttoi ja ketä? Eikö siis avusta mielestäsi enää kiitetä?
Ai jeesus mitä jengiä täällä taas...
Miten se mummo on oman lapsensa saanut aikaan? Haikara toi? Löytyi saunasta?
Tilintekoa olkoon se, että jokainen ymmärtää oman paikkansa.
Kaipaako anoppi omaa anoppiaan?Mitähän tuokin anoppi tuumaisi, jos miniänsä sanoisi hänelle, että olet sinäkin osannut aikoinaan haarasi levittää? Varmaan suuttuisi, kun hänelle noin rumasti sanotaan. Jos hän on saanut samanlaista tekstiä omalta anopiltaan, niin miksi paha pitää laittaa kiertämään ja kostaa asia omalle miniälle? En ymmärrä.
Mitähän miniä sanoisi, jos anoppi tuumaisi, että miksi levittelet haarojaan ja sitten olet apua vailla?
Miniä sanoisi "hyvästi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Mummo”. Eli anoppi. Tuskin omaa äitiä vierastaisit noin.
Oma äiti osaa kysyä, tarvitaanko ja millaista apua.
No ei todellakaan mene aina näin. En kestäisi itse kumpaakaan, anoppia tai omaa äitiäni, hyysäämässä kun olen hormonihuuruissa. Kumpaisestakin tulisi paistia. Valitettavasti olen sellainen ihminen joka ei kestä eikä siedä yhtään mitään, kun oma pää ja kroppa on sekaisin, ja sekä anoppi että oma äitini ovat sen tyyppisiä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sanaa "ei" eivätkä osaa pyytäessä jättää rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Mun anoppi on just tollanen, että kuvittelee, että jos häneltä jotain pyydetään niin se antaa jotain oikeuksia tulevaisuudessa meidän perheeseen.
Esim. mies pyytää äitiään katsomaan lasta pariksi tunniksi, mummo suostuu ja sen jälkeen alkaa vänkääminen, että hän haluaa nyt lapsen omaan kotiinsa ja yökylään yms.Itse en tuota ymmärrä. Jos minulta on joskus jotain palvelusta pyydetty niin en minä oleta, että nyt vuorostani voin sanella sille ihmiselle mitä minä hänen elämässään nyt saan tehdä.
Juupa juu!
Mitähän mieltä on aikanaan miniäsi ja/tai tyttäresi käytöksestäsi. Sitä odotellessa.Niin, jää nähtäväksi.
Ainakaan ystäväpariskunta ei valittanut kun olin heidän pyynnöstään pari yötä lapsenlikkana kun lähtivät reissaamaan.
Kun he tulivat takaisin kerroin miten oli mennyt, oliko kaikki mennyt heidän ohjeidensa mukaan, nappasin tavarani ja lähdin omaan kotiini.
Uskoisin, että tuo käytös toimii muidenkin kanssa.
Ei käynyt mielessäkään, että olisin voinut vielä jäädä heille asustelemaan tai, että olisin voinut ottaa heidän lapsensa mukaani, eivätkä he olisi saaneet sitä kieltää.Typerys!
Ai kun en tajunnut oikeuksiani? Oishan se tietty ollu kiva jäädä vähäks aikaa, heillä kuitenkin oli oma piha ja saunakin mitä omasta asunnostani ei löydy ja vielä se ihana vauvakin 😄
Mitä hittoa mä taas luin?!? Olisin itkenyt onnesta jos minulle olisi kuka tahansa tarjonnut tuollaista apua synnytysten jälkeen. Kyllä ihmiset on omituisia.
Miksi ihmeessä se ap päästi mummon edes kotiinsa esikoisen lapsenvahdiksi. Tosi tyhmä tapaus. Näitä on, tyyliin ,minä,minä. Kaikki asiat tehdään vain omilla ehdoilla.
Muista ap, älä ikinä pyydä apua mummoilta! Sinä et sitä tarvitse.
Prinsessa, seitsemän patjaa ja herne.
Vierailija kirjoitti:
Prinsessa, seitsemän patjaa ja herne.
Ja jokainen aikuinen ihminen voi miettiä omalla kohdallaan, olenkohan minä nyt vähän niin kuin tuo sadun prinsessa. Oliko mummo ehkä vähän prinsessa, oliko äiti ehkä vähän prinsessa? Kysyminen on usein tärkeämpää kuin vastaus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten pyysit mummoa esikoista hoitamaan? Olisitte huolehtineet itse. Mummo kelpasi just siksi ajakis kun hakusitte ja sitten ulos.
Vuoden mummopalkinnon ehdokkaana...
"En tule yhdeksi yöksi, jos en saa olla kaksi viikkoa"Vuosisadan miniäpalkinnon voittaja ”Ottakaa huomioon minun, ja vain minun, tunteet”. 🏆
Muista ei ole väliä!
Juuri tuonhan takia anopit ovatkin usein niin inhottuja. Itse heidän pitää paistatella parrasvaloissa joka tilanteessa, ja vaatia kiitosta joka välissä.
Oma anoppini ei tosin ole sellainen, mutta äitini on. Kaikessa vedetään huomio itseen, ristiäisissä, häissä, vauvan synnyttyä ym ym. Välit on menneet huonoiksi, mistä äiti saa syyttää itseään. Marttyyrin kanssa ei jaksa olla.
Vierailija kirjoitti:
Prinsessa, seitsemän patjaa ja herne.
Moni mummo kuvittelee olevansa prinsessa edelleen... tai siis kuningatar.
Onneksi löytyy ihan tavallisiakin mummoja.
Jeesus että täällä on sairasta porukkaa. Miksi kenenkään täytyisi päästää kotiinsa ylimääräisiä ihmisiä vain että nämä ylimääräiset olisivat tyytyväisiä? Ap et todellakaan ollut kohtuuton. Sun tehtävä ei ole miellyttää mummoa eikä teidän elämä liiku mummon mielihalujen mukaan. Jos mummo ei jatkossa halua hoitaa (sitä kun täällä vihjailtiin) niin se on sitten mummon ongelma.
Voi hyvänen aika, ihan sairas kiihtyminen, kun toinen haluaa edes vähän toipua synnytyksestä! Ei ap sanonut, että nyt kun mummi oli hoitanut esikoisenhoitopestinsä, niin hänellä ei olisi enää koskaan mitään asiaa käymään. Ihme ruikutus, että kun apu ei kelpaa ja isovanhempia ei arvosteta. Mitä ihmettä? Eiköhän mummi olisi ollut tervetullut taas muutaman päivän päästä, että toinen jaksaa olla taas jalkeilla ja on kotiuduttu?