Sivut

Kommentit (434)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei johtunut ap:sta. Varmaan vain vaihtelu kiinnosti miestä, en tiedä oliko kyseessä pitempi suhde, yksittäinen pano vai jonkinlainen ihastus.

Osa naisista ajattelee, että pettämisen rangaistuksena heitä tulee hyvitellä, miehen tulee tehdä kaikki mahdollinen ja lopettaa jopa harrastukset, osoittaa, että nainen on hänen elämänsä nainen. Vaikuttaa rikos & rangaistus tyyliseltä touhulta. Kannattaa keskustella mistä pettäminen johtui ja jatkaa elämää. Minua kiinnostaisi miksi minua petettiin, mikä meidän suhteessa on hyvää ja huonoa miehen mielestä, haluaako hän jatkaa meidän suhdetta ja tuleeko pettäminen toistumaan. Samat kysymykset itselle. En usko, että petetty puoliso on paras ihminen miettimään sopivan ”rangaistuksen” pettäjälle, kohtuus ei taida pysyä lapasessa. Kyseessähän on luottamuksen ja itsetunnon pettäminen. Luottamus on kahdenvälinen sopimus, itsetunto on ap:n oma.

Ja en usko, että ap:n mies on vastuussa ap:n itsetunnosta, sitä ei voi toinen ihminen paikata tai pönkittää. Elämä ei lopu pettämiseen vaan se on asia, joka pitää käsitellä. Oliko kyseessä hetken huono päätös vai vuoden suhde, onhan tuolla nyt väliä. Halusiko mies paeta arkea ja ei enää rakasta vai ottiko hetken tilaisuudesta kiinni.

Pettämisessä on mukana harkinta, miehellä saattoi olla kiusaus vaihteluun ja toive ettei jää kiinni. Siinä kieltäytyy ajattelemasta seurauksia, ottaa sen hetken itselle eikä välitä mistään muusta. Elämä on pitkä ja osa haluaa kokemuksia elämäänsä. Ei tajuta, että elämä on itseasiassa lyhyt. Mies ehkä harkitsisi uudelleen, ottaako sen ei nyt mitenkään erikoisen panon vai 5 vuotta loukkaantuneen vaimon murjotusta.

Ap ei ole kertonut miten mies jäi kiinni, kuinka kauan pettäminen jatkui ja onko heillä ollut avioliitossaan hankalia asioita, joita ei ole pystytty yhdessä käsittelemään.

En tämän perusteella kertoisi omasta elämästä pettämistarinpits jollekin randomille toimittajalle.


Kaikilla teoilla on seuraamuksensa. Pettämisen seuraus on se, että luottamus kumppaniin menee. Luottamus on parisuhteen perusta. Jotta suhde voisi jatkua luottamus on rakennettava uudelleen. Tällöin sen joka luottamuksen pettää on osoitettava kaikin keinoin olevansa luottamuksen arvoinen. Tässä tapauksessa lopetettava harrastus ja sen kaverin ja tämän siskon tapailu. Eihän apn muuten oli mitään järkeä jatkaa suhdetta. Sinänsähän toki olisi järkevämpää pistää lusikat jakoon kuin sietää pettäjää nurkissaan.

Olet varmaan lukenut parisuhdeoppaita koska kaikki meni ihan hyvin tuohon luottamus on rakennettava uudelleen ja oltava luottamuksen arvoinen ja sitten omaan käsitykseen mikä sitä on.

Se ei ole pettäjän matelemista tai anelemista, nöyryyttämistä ja rankaisemista mm. kieltämällä harrastukset. (Ellei harrastus ole pettäminen). Se ei ole kaverin/kavereiden tapailun lopettaminen. Järkevää olla kyllä tapailematta kahdestaan sitä kaverin siskoa.

Ja kun on pieniä lapsia, ja ilmeisesti ei muita pahempia ongelmia parisuhteessa niin en luottaisi sinun neuvoisi älä siedä pettäjää nurkissasi. Mistä edes tiedät kenen nurkat ne ovat, kuka lähtee ja kuka jää. Lasten koti se nyt on ainakin niin olisi varmaan kivaa lapsille asua edelleen kotonaan, toivottavasti se on mahdollista jatkossakin. Äiskä ja isi päättää.


Eihän tämä harrastuksen ja sen panopuun tapailun lopettaminen ole mikään rangaistus vaan aivan luonnollinen seuras pettäjän toiminnasta, mikäli tämä pettäjä haluaa korjata välinsä kumppaniinsa. Vanhemmat antavat parisuhteen mallin lapsilleen ja lasten on parempi elää eroperheessä kuin valheeseen perustuvassa perheessä. Ero ja kunnon elarit lapsille on lastenkin etu.

Perustele, miksi miehen tulisi lopettaa harrastuksensa?

Voiko olettaa, että kaveri sisarineen tämän harrastuksen , joka mahdollisti pettämisen, lopettaa. Ei voi. Jos mies haluaa korjata parisuhteensa, ei kannata näitä pettämiseen liittyviä ihmisiä tapailla. Aikuinen perheellinen ihminen keskittyköön lapsiinsa ja heidän harrastuksiinsa. Kun ollaan parisuhteessa ja varsinkin kun on lapsia elämän prioriteetit muuttuvat ja sinkkuajan harrastuksen ja kavereiden heivaaminen on se ensimmäinen askel. Vaoaa-aikaa perheen kanssa onmuutenkin vähän ,joten on vain itsekästä tuhlata sitä turhuuteen.

No mitä jos ne lapsetkin tykkäävät olla isänsä harrastuksen parissa? Minä olin mukana isän harrastuksessa, ja olisi kyllä ollut ikävää, jos se olisi lopetettu jonku pettämisen ja sen kolmannen osapuolen välttämisen takia. 


Teillä ei harrastukseen liittynyt pettämistä. Tässä liittyy. Miten kivaa luulet lapsilla olevan, mikäli tämä harrastus tuottaa toiselle vanhemmalle pahaamieltä, epäluottamusta ja kiristää vanhempien väliä? Petturi-iskä voi etsiä toisen harrastuksen, johon vie lapsensa.

Mitä pahaa se lapsi on tehnyt, että joutuu jättämään kivan harrastuksen vanhempien avio-ongelmien takia. Miksi sen lapsenkin pitää kärsiä? 

Ei lapsen pitäisikään kärsiä.

Ikävä kyllä, pettäjä itse on se, joka panee myös lapsensa kärsimään tekosistaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei johtunut ap:sta. Varmaan vain vaihtelu kiinnosti miestä, en tiedä oliko kyseessä pitempi suhde, yksittäinen pano vai jonkinlainen ihastus.

Osa naisista ajattelee, että pettämisen rangaistuksena heitä tulee hyvitellä, miehen tulee tehdä kaikki mahdollinen ja lopettaa jopa harrastukset, osoittaa, että nainen on hänen elämänsä nainen. Vaikuttaa rikos & rangaistus tyyliseltä touhulta. Kannattaa keskustella mistä pettäminen johtui ja jatkaa elämää. Minua kiinnostaisi miksi minua petettiin, mikä meidän suhteessa on hyvää ja huonoa miehen mielestä, haluaako hän jatkaa meidän suhdetta ja tuleeko pettäminen toistumaan. Samat kysymykset itselle. En usko, että petetty puoliso on paras ihminen miettimään sopivan ”rangaistuksen” pettäjälle, kohtuus ei taida pysyä lapasessa. Kyseessähän on luottamuksen ja itsetunnon pettäminen. Luottamus on kahdenvälinen sopimus, itsetunto on ap:n oma.

Ja en usko, että ap:n mies on vastuussa ap:n itsetunnosta, sitä ei voi toinen ihminen paikata tai pönkittää. Elämä ei lopu pettämiseen vaan se on asia, joka pitää käsitellä. Oliko kyseessä hetken huono päätös vai vuoden suhde, onhan tuolla nyt väliä. Halusiko mies paeta arkea ja ei enää rakasta vai ottiko hetken tilaisuudesta kiinni.

Pettämisessä on mukana harkinta, miehellä saattoi olla kiusaus vaihteluun ja toive ettei jää kiinni. Siinä kieltäytyy ajattelemasta seurauksia, ottaa sen hetken itselle eikä välitä mistään muusta. Elämä on pitkä ja osa haluaa kokemuksia elämäänsä. Ei tajuta, että elämä on itseasiassa lyhyt. Mies ehkä harkitsisi uudelleen, ottaako sen ei nyt mitenkään erikoisen panon vai 5 vuotta loukkaantuneen vaimon murjotusta.

Ap ei ole kertonut miten mies jäi kiinni, kuinka kauan pettäminen jatkui ja onko heillä ollut avioliitossaan hankalia asioita, joita ei ole pystytty yhdessä käsittelemään.

En tämän perusteella kertoisi omasta elämästä pettämistarinpits jollekin randomille toimittajalle.


Kaikilla teoilla on seuraamuksensa. Pettämisen seuraus on se, että luottamus kumppaniin menee. Luottamus on parisuhteen perusta. Jotta suhde voisi jatkua luottamus on rakennettava uudelleen. Tällöin sen joka luottamuksen pettää on osoitettava kaikin keinoin olevansa luottamuksen arvoinen. Tässä tapauksessa lopetettava harrastus ja sen kaverin ja tämän siskon tapailu. Eihän apn muuten oli mitään järkeä jatkaa suhdetta. Sinänsähän toki olisi järkevämpää pistää lusikat jakoon kuin sietää pettäjää nurkissaan.

Olet varmaan lukenut parisuhdeoppaita koska kaikki meni ihan hyvin tuohon luottamus on rakennettava uudelleen ja oltava luottamuksen arvoinen ja sitten omaan käsitykseen mikä sitä on.

Se ei ole pettäjän matelemista tai anelemista, nöyryyttämistä ja rankaisemista mm. kieltämällä harrastukset. (Ellei harrastus ole pettäminen). Se ei ole kaverin/kavereiden tapailun lopettaminen. Järkevää olla kyllä tapailematta kahdestaan sitä kaverin siskoa.

Ja kun on pieniä lapsia, ja ilmeisesti ei muita pahempia ongelmia parisuhteessa niin en luottaisi sinun neuvoisi älä siedä pettäjää nurkissasi. Mistä edes tiedät kenen nurkat ne ovat, kuka lähtee ja kuka jää. Lasten koti se nyt on ainakin niin olisi varmaan kivaa lapsille asua edelleen kotonaan, toivottavasti se on mahdollista jatkossakin. Äiskä ja isi päättää.


Eihän tämä harrastuksen ja sen panopuun tapailun lopettaminen ole mikään rangaistus vaan aivan luonnollinen seuras pettäjän toiminnasta, mikäli tämä pettäjä haluaa korjata välinsä kumppaniinsa. Vanhemmat antavat parisuhteen mallin lapsilleen ja lasten on parempi elää eroperheessä kuin valheeseen perustuvassa perheessä. Ero ja kunnon elarit lapsille on lastenkin etu.

Perustele, miksi miehen tulisi lopettaa harrastuksensa?

Voiko olettaa, että kaveri sisarineen tämän harrastuksen , joka mahdollisti pettämisen, lopettaa. Ei voi. Jos mies haluaa korjata parisuhteensa, ei kannata näitä pettämiseen liittyviä ihmisiä tapailla. Aikuinen perheellinen ihminen keskittyköön lapsiinsa ja heidän harrastuksiinsa. Kun ollaan parisuhteessa ja varsinkin kun on lapsia elämän prioriteetit muuttuvat ja sinkkuajan harrastuksen ja kavereiden heivaaminen on se ensimmäinen askel. Vaoaa-aikaa perheen kanssa onmuutenkin vähän ,joten on vain itsekästä tuhlata sitä turhuuteen.

No mitä jos ne lapsetkin tykkäävät olla isänsä harrastuksen parissa? Minä olin mukana isän harrastuksessa, ja olisi kyllä ollut ikävää, jos se olisi lopetettu jonku pettämisen ja sen kolmannen osapuolen välttämisen takia. 


Teillä ei harrastukseen liittynyt pettämistä. Tässä liittyy. Miten kivaa luulet lapsilla olevan, mikäli tämä harrastus tuottaa toiselle vanhemmalle pahaamieltä, epäluottamusta ja kiristää vanhempien väliä? Petturi-iskä voi etsiä toisen harrastuksen, johon vie lapsensa.

Olen eri, mutta meillä oli kotona ravihevosia ja olin ihan totaalinen hevoshullu. Hoisin hevosia isän kanssa ja kuljin hänen matkassaan ravikilpailuissa, äitikin oli usein mukana. Jos äiti olisi pyytänyt isää lopettamaan harrastuksen pettämisen takia, niin aika satavarmasti olisi tullut ero ja minä olisin jäänyt isän luokse asumaan. Mieluummin olisin halunnut, että vanhemmat eroavat kuin hevosharrastus lopetetaan. 

Sinulla ei ole aavistustakaan siitä, miten vanhempien onneton parisuhde olisi vaikuttanut lapsen ja nuoren elämääsi, ellet ole sitä kokenut.

No minä ainakin toivoin eroa, kun vanhemmilla meni huonosti. Ihan turhaan yrittivät olla väkisin yhdessä meidän lasten takia. 

Myös minä toivoin aikanaan teininä vanhempieni eroa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että mies on mies eikä kynnysmatto. Harrastus on selvästi elämäntapa eikä mikään pitsinnypläys ja vaimo ymmärtää tämän.

Syrjähypyt on todella yleisiä ja niitä voi tulla myös hyvissä suhteissa. Vaimo voi tietenkin erota jos siltä tuntuu, mutta tässä tapauksessa selvästi molemmat haluaa jatkaa yhdessä.

Neuvona sanoisin, että kostomentaliteetti ei auta yhtään. Parisuhdeterapia on paras keino päästä näiden yli. Joskus toimii joskus ei.

Entä jos tilanne olisi toisinpäin, eli vaimo pettää ja haluaa jatkaa harrastuksessaan jossa toinen mies on, olisitko iloinen että vaimo on nainen eikä kynnysmatto ja miehensä ymmärtää tämän?

Ei mitään eroa, myös tosinaiset määrittävät omat harrastukset, niihin miehellä ei ole sanottavaa.


Tässä ei puhuta nyt harrastuksista yleensä vaan siitä, että siinä harrastuksessa on menty loukkaamaan toista pahasti.

Oma mieheni harrastaa bänditoimintaa. Jos tämä pettäisi bändikaverinsa kanssa ja jostain ihmeestä vielä haluaisin jatkaa liittoamme, niin ehtona jatkolle olisi bändin vaihto. Jos tämä ei kävisi, niin ero olisi ainoa vaihtoehto.

Jännästi tässä nyt vaan tosin petettyä yritetään kääntää syylliseksi. Mitään harrasteongelmaa kun tuskin olisi, jos ei olisi petetty.

Kyseessä on parhaan kaverin sisko. Hän olisi pettänyt oli tuota harrastusta tai ei. 

Vierailija

Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että mies on mies eikä kynnysmatto. Harrastus on selvästi elämäntapa eikä mikään pitsinnypläys ja vaimo ymmärtää tämän.

Syrjähypyt on todella yleisiä ja niitä voi tulla myös hyvissä suhteissa. Vaimo voi tietenkin erota jos siltä tuntuu, mutta tässä tapauksessa selvästi molemmat haluaa jatkaa yhdessä.

Neuvona sanoisin, että kostomentaliteetti ei auta yhtään. Parisuhdeterapia on paras keino päästä näiden yli. Joskus toimii joskus ei.

Entä jos tilanne olisi toisinpäin, eli vaimo pettää ja haluaa jatkaa harrastuksessaan jossa toinen mies on, olisitko iloinen että vaimo on nainen eikä kynnysmatto ja miehensä ymmärtää tämän?

Ei mitään eroa, myös tosinaiset määrittävät omat harrastukset, niihin miehellä ei ole sanottavaa.


Tässä ei puhuta nyt harrastuksista yleensä vaan siitä, että siinä harrastuksessa on menty loukkaamaan toista pahasti.

Oma mieheni harrastaa bänditoimintaa. Jos tämä pettäisi bändikaverinsa kanssa ja jostain ihmeestä vielä haluaisin jatkaa liittoamme, niin ehtona jatkolle olisi bändin vaihto. Jos tämä ei kävisi, niin ero olisi ainoa vaihtoehto.

Jännästi tässä nyt vaan tosin petettyä yritetään kääntää syylliseksi. Mitään harrasteongelmaa kun tuskin olisi, jos ei olisi petetty.

Siis suoraan sanottuna sillähän ei ole p*skankaan väliä jos käsket miestä lopettaa harrastuksen tai vaihtaa bändiä tai työpaikkaa tai mitä ikinä. Jos niikseen tulee niin kyllä rakastavaiset keinot keksii. Saat rajoittaa vaikka maailman tappiin mutta sillä et vahingoita muuta kuin suhdetta ja itseäsi. Energian haaskausta sanon. Anna miehen mennä minne haluaa, niin näet mitä se haluaa. Oikeasti. Ja ter omat valinnat ja mieti mitä haluat elämältä. Ei toista voi omistaa eikä pakottaa.

Olen eri, mutta minä luulen ymmärtäväni mitä edellinen kirjoittaja tarkoitti. Ei kyse ole siitä että kukaan kuvittelisi voivansa estää pettämisen jatkossa. Kyse on siitä, että välttämällä kakkosen tapaamista jatkossa pettäjä osoittaa kunnioitusta ja empatiaa petettyä kohtaan. Näyttää aitoa katumusta. Tässäkin ketjussa on kirjoittajia, joille tuntuu se minäminäminä olevan vielä itseaiheutetun parisuhdekriisin hetkelläkin olevan päällimmäisenä mielessä. Ei liitolla ole silloin mitään mahdollisuutta selviytyä. Jos mokaa peruuttamattoman rankasti, niin täytyy hyväksyä ettei elämä jatku ennallaan.

Ja täytyy sanoa, etten ymmärrä miksi nämä "minähän en mistään jousta, menköön akka jos menee" -tyypit edes pyytävät anteeksi. Jos ei se puoliso ja liitto sen vertaa kiinnosta, että sen eteen voisi jotain myönnytyksiä tehdäkin, niin eikös se olisi helpompi vaan päästä mokomasta rasitteesta eroon. Seuraavalla kerralla saa ihan rauhassa polkea sitä kuukauden tusipimppaa ilman että kukaa alkaa nalkuttamaan ja draamailemaan kotona. Kaikki voittaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!

Niin, mikään välimuotohan ei kelpaa. Kyllä pitää heti uhrautua että "ilkeä akka kieltää kaiken" kun yhdessä asiassa pyydetään myönnytystä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!

Niin, mikään välimuotohan ei kelpaa. Kyllä pitää heti uhrautua että "ilkeä akka kieltää kaiken" kun yhdessä asiassa pyydetään myönnytystä.

Minä mieluummin eroaisin kuin alkaisin kieltämään harrastuksia jonku naisen takia. Ei ole parisuhde enää entisellään. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!

Niin, mikään välimuotohan ei kelpaa. Kyllä pitää heti uhrautua että "ilkeä akka kieltää kaiken" kun yhdessä asiassa pyydetään myönnytystä.

Pari viikkoa nurkassa purtilosta syömistä voisi tosiaan olla opettavaistakin :-)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että mies on mies eikä kynnysmatto. Harrastus on selvästi elämäntapa eikä mikään pitsinnypläys ja vaimo ymmärtää tämän.

Syrjähypyt on todella yleisiä ja niitä voi tulla myös hyvissä suhteissa. Vaimo voi tietenkin erota jos siltä tuntuu, mutta tässä tapauksessa selvästi molemmat haluaa jatkaa yhdessä.

Neuvona sanoisin, että kostomentaliteetti ei auta yhtään. Parisuhdeterapia on paras keino päästä näiden yli. Joskus toimii joskus ei.

Entä jos tilanne olisi toisinpäin, eli vaimo pettää ja haluaa jatkaa harrastuksessaan jossa toinen mies on, olisitko iloinen että vaimo on nainen eikä kynnysmatto ja miehensä ymmärtää tämän?

Ei mitään eroa, myös tosinaiset määrittävät omat harrastukset, niihin miehellä ei ole sanottavaa.


Tässä ei puhuta nyt harrastuksista yleensä vaan siitä, että siinä harrastuksessa on menty loukkaamaan toista pahasti.

Oma mieheni harrastaa bänditoimintaa. Jos tämä pettäisi bändikaverinsa kanssa ja jostain ihmeestä vielä haluaisin jatkaa liittoamme, niin ehtona jatkolle olisi bändin vaihto. Jos tämä ei kävisi, niin ero olisi ainoa vaihtoehto.

Jännästi tässä nyt vaan tosin petettyä yritetään kääntää syylliseksi. Mitään harrasteongelmaa kun tuskin olisi, jos ei olisi petetty.

Siis suoraan sanottuna sillähän ei ole p*skankaan väliä jos käsket miestä lopettaa harrastuksen tai vaihtaa bändiä tai työpaikkaa tai mitä ikinä. Jos niikseen tulee niin kyllä rakastavaiset keinot keksii. Saat rajoittaa vaikka maailman tappiin mutta sillä et vahingoita muuta kuin suhdetta ja itseäsi. Energian haaskausta sanon. Anna miehen mennä minne haluaa, niin näet mitä se haluaa. Oikeasti. Ja ter omat valinnat ja mieti mitä haluat elämältä. Ei toista voi omistaa eikä pakottaa.

Olen eri, mutta minä luulen ymmärtäväni mitä edellinen kirjoittaja tarkoitti. Ei kyse ole siitä että kukaan kuvittelisi voivansa estää pettämisen jatkossa. Kyse on siitä, että välttämällä kakkosen tapaamista jatkossa pettäjä osoittaa kunnioitusta ja empatiaa petettyä kohtaan. Näyttää aitoa katumusta. Tässäkin ketjussa on kirjoittajia, joille tuntuu se minäminäminä olevan vielä itseaiheutetun parisuhdekriisin hetkelläkin olevan päällimmäisenä mielessä. Ei liitolla ole silloin mitään mahdollisuutta selviytyä. Jos mokaa peruuttamattoman rankasti, niin täytyy hyväksyä ettei elämä jatku ennallaan.


Juuri tämä.

Kun nyt keskustelu ja ohjeet on tiivistetysti näin:
Mies pettää, vaimo päättää antaa anteeksi. Vaimo jättäytyy pois tilaisuuksista, joissa tätä kolmatta osapuolta näkisi / pitäisi näyttäytyä näissä iloisena ja rakastavaisena.

Niinkun ihan oikeasti. Ihana tilanne miehelle, totta kai.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että mies on mies eikä kynnysmatto. Harrastus on selvästi elämäntapa eikä mikään pitsinnypläys ja vaimo ymmärtää tämän.

Syrjähypyt on todella yleisiä ja niitä voi tulla myös hyvissä suhteissa. Vaimo voi tietenkin erota jos siltä tuntuu, mutta tässä tapauksessa selvästi molemmat haluaa jatkaa yhdessä.

Neuvona sanoisin, että kostomentaliteetti ei auta yhtään. Parisuhdeterapia on paras keino päästä näiden yli. Joskus toimii joskus ei.

Entä jos tilanne olisi toisinpäin, eli vaimo pettää ja haluaa jatkaa harrastuksessaan jossa toinen mies on, olisitko iloinen että vaimo on nainen eikä kynnysmatto ja miehensä ymmärtää tämän?

Ei mitään eroa, myös tosinaiset määrittävät omat harrastukset, niihin miehellä ei ole sanottavaa.


Tässä ei puhuta nyt harrastuksista yleensä vaan siitä, että siinä harrastuksessa on menty loukkaamaan toista pahasti.

Oma mieheni harrastaa bänditoimintaa. Jos tämä pettäisi bändikaverinsa kanssa ja jostain ihmeestä vielä haluaisin jatkaa liittoamme, niin ehtona jatkolle olisi bändin vaihto. Jos tämä ei kävisi, niin ero olisi ainoa vaihtoehto.

Jännästi tässä nyt vaan tosin petettyä yritetään kääntää syylliseksi. Mitään harrasteongelmaa kun tuskin olisi, jos ei olisi petetty.

Kyseessä on parhaan kaverin sisko. Hän olisi pettänyt oli tuota harrastusta tai ei. 

Tämä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että mies on mies eikä kynnysmatto. Harrastus on selvästi elämäntapa eikä mikään pitsinnypläys ja vaimo ymmärtää tämän.

Syrjähypyt on todella yleisiä ja niitä voi tulla myös hyvissä suhteissa. Vaimo voi tietenkin erota jos siltä tuntuu, mutta tässä tapauksessa selvästi molemmat haluaa jatkaa yhdessä.

Neuvona sanoisin, että kostomentaliteetti ei auta yhtään. Parisuhdeterapia on paras keino päästä näiden yli. Joskus toimii joskus ei.

Entä jos tilanne olisi toisinpäin, eli vaimo pettää ja haluaa jatkaa harrastuksessaan jossa toinen mies on, olisitko iloinen että vaimo on nainen eikä kynnysmatto ja miehensä ymmärtää tämän?

Ei mitään eroa, myös tosinaiset määrittävät omat harrastukset, niihin miehellä ei ole sanottavaa.


Tässä ei puhuta nyt harrastuksista yleensä vaan siitä, että siinä harrastuksessa on menty loukkaamaan toista pahasti.

Oma mieheni harrastaa bänditoimintaa. Jos tämä pettäisi bändikaverinsa kanssa ja jostain ihmeestä vielä haluaisin jatkaa liittoamme, niin ehtona jatkolle olisi bändin vaihto. Jos tämä ei kävisi, niin ero olisi ainoa vaihtoehto.

Jännästi tässä nyt vaan tosin petettyä yritetään kääntää syylliseksi. Mitään harrasteongelmaa kun tuskin olisi, jos ei olisi petetty.

Siis suoraan sanottuna sillähän ei ole p*skankaan väliä jos käsket miestä lopettaa harrastuksen tai vaihtaa bändiä tai työpaikkaa tai mitä ikinä. Jos niikseen tulee niin kyllä rakastavaiset keinot keksii. Saat rajoittaa vaikka maailman tappiin mutta sillä et vahingoita muuta kuin suhdetta ja itseäsi. Energian haaskausta sanon. Anna miehen mennä minne haluaa, niin näet mitä se haluaa. Oikeasti. Ja ter omat valinnat ja mieti mitä haluat elämältä. Ei toista voi omistaa eikä pakottaa.


Kaikki suhteet perustuvat toki vapaaehtoisuuteen. Yleensä kuitenkin ihmiset ,jotka haluavat pysyä parisuhteessa huomioivat kumppaninsa hyvinvoinnin ja toiveet. Jos mies vartavasten haluaa tilaisuuden hengailla naisen , jonka kanssa petti vaimoaan, kanssa niin apn toki kannattaa tehdä oma ratkaisunsa eli erota. Ei tarvitse tuota menoa sietää ja katsella.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!


Kannattaa muistaa, että mies on se, joka luottamuksen menetyksen aiheutti ihan itse. Jos haluaa suhteessa pysyä, niin hänen on se luottamus uusiksi rakennettava. Kumpikin osapuoli voi myös hakea eroa, mikäli kokee sen itselleen helpommaksi. Itse en jäisi petturin kanssa suhteeseen ollenkaan.

Vierailija

Ei kenenkään pidä eikä tarvitse joustaa tai väistyä. Kun itsetunto on kohdillaan, kukin voi toimia omana itsenään nöyrtymättä tai tuntematta ylemmyyttä. Noin on.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!

Edelleen, miehen tulee ITSE ymmärtää että joitain asioita nyt on tehtävä jotta se kaikkein tärkein(eikö?) eli perhe pysyy yhdessä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei johtunut ap:sta. Varmaan vain vaihtelu kiinnosti miestä, en tiedä oliko kyseessä pitempi suhde, yksittäinen pano vai jonkinlainen ihastus.

Osa naisista ajattelee, että pettämisen rangaistuksena heitä tulee hyvitellä, miehen tulee tehdä kaikki mahdollinen ja lopettaa jopa harrastukset, osoittaa, että nainen on hänen elämänsä nainen. Vaikuttaa rikos & rangaistus tyyliseltä touhulta. Kannattaa keskustella mistä pettäminen johtui ja jatkaa elämää. Minua kiinnostaisi miksi minua petettiin, mikä meidän suhteessa on hyvää ja huonoa miehen mielestä, haluaako hän jatkaa meidän suhdetta ja tuleeko pettäminen toistumaan. Samat kysymykset itselle. En usko, että petetty puoliso on paras ihminen miettimään sopivan ”rangaistuksen” pettäjälle, kohtuus ei taida pysyä lapasessa. Kyseessähän on luottamuksen ja itsetunnon pettäminen. Luottamus on kahdenvälinen sopimus, itsetunto on ap:n oma.

Ja en usko, että ap:n mies on vastuussa ap:n itsetunnosta, sitä ei voi toinen ihminen paikata tai pönkittää. Elämä ei lopu pettämiseen vaan se on asia, joka pitää käsitellä. Oliko kyseessä hetken huono päätös vai vuoden suhde, onhan tuolla nyt väliä. Halusiko mies paeta arkea ja ei enää rakasta vai ottiko hetken tilaisuudesta kiinni.

Pettämisessä on mukana harkinta, miehellä saattoi olla kiusaus vaihteluun ja toive ettei jää kiinni. Siinä kieltäytyy ajattelemasta seurauksia, ottaa sen hetken itselle eikä välitä mistään muusta. Elämä on pitkä ja osa haluaa kokemuksia elämäänsä. Ei tajuta, että elämä on itseasiassa lyhyt. Mies ehkä harkitsisi uudelleen, ottaako sen ei nyt mitenkään erikoisen panon vai 5 vuotta loukkaantuneen vaimon murjotusta.

Ap ei ole kertonut miten mies jäi kiinni, kuinka kauan pettäminen jatkui ja onko heillä ollut avioliitossaan hankalia asioita, joita ei ole pystytty yhdessä käsittelemään.

En tämän perusteella kertoisi omasta elämästä pettämistarinpits jollekin randomille toimittajalle.


Kaikilla teoilla on seuraamuksensa. Pettämisen seuraus on se, että luottamus kumppaniin menee. Luottamus on parisuhteen perusta. Jotta suhde voisi jatkua luottamus on rakennettava uudelleen. Tällöin sen joka luottamuksen pettää on osoitettava kaikin keinoin olevansa luottamuksen arvoinen. Tässä tapauksessa lopetettava harrastus ja sen kaverin ja tämän siskon tapailu. Eihän apn muuten oli mitään järkeä jatkaa suhdetta. Sinänsähän toki olisi järkevämpää pistää lusikat jakoon kuin sietää pettäjää nurkissaan.

Olet varmaan lukenut parisuhdeoppaita koska kaikki meni ihan hyvin tuohon luottamus on rakennettava uudelleen ja oltava luottamuksen arvoinen ja sitten omaan käsitykseen mikä sitä on.

Se ei ole pettäjän matelemista tai anelemista, nöyryyttämistä ja rankaisemista mm. kieltämällä harrastukset. (Ellei harrastus ole pettäminen). Se ei ole kaverin/kavereiden tapailun lopettaminen. Järkevää olla kyllä tapailematta kahdestaan sitä kaverin siskoa.

Ja kun on pieniä lapsia, ja ilmeisesti ei muita pahempia ongelmia parisuhteessa niin en luottaisi sinun neuvoisi älä siedä pettäjää nurkissasi. Mistä edes tiedät kenen nurkat ne ovat, kuka lähtee ja kuka jää. Lasten koti se nyt on ainakin niin olisi varmaan kivaa lapsille asua edelleen kotonaan, toivottavasti se on mahdollista jatkossakin. Äiskä ja isi päättää.


Eihän tämä harrastuksen ja sen panopuun tapailun lopettaminen ole mikään rangaistus vaan aivan luonnollinen seuras pettäjän toiminnasta, mikäli tämä pettäjä haluaa korjata välinsä kumppaniinsa. Vanhemmat antavat parisuhteen mallin lapsilleen ja lasten on parempi elää eroperheessä kuin valheeseen perustuvassa perheessä. Ero ja kunnon elarit lapsille on lastenkin etu.

Perustele, miksi miehen tulisi lopettaa harrastuksensa?

Voiko olettaa, että kaveri sisarineen tämän harrastuksen , joka mahdollisti pettämisen, lopettaa. Ei voi. Jos mies haluaa korjata parisuhteensa, ei kannata näitä pettämiseen liittyviä ihmisiä tapailla. Aikuinen perheellinen ihminen keskittyköön lapsiinsa ja heidän harrastuksiinsa. Kun ollaan parisuhteessa ja varsinkin kun on lapsia elämän prioriteetit muuttuvat ja sinkkuajan harrastuksen ja kavereiden heivaaminen on se ensimmäinen askel. Vaoaa-aikaa perheen kanssa onmuutenkin vähän ,joten on vain itsekästä tuhlata sitä turhuuteen.

No mitä jos ne lapsetkin tykkäävät olla isänsä harrastuksen parissa? Minä olin mukana isän harrastuksessa, ja olisi kyllä ollut ikävää, jos se olisi lopetettu jonku pettämisen ja sen kolmannen osapuolen välttämisen takia. 


Teillä ei harrastukseen liittynyt pettämistä. Tässä liittyy. Miten kivaa luulet lapsilla olevan, mikäli tämä harrastus tuottaa toiselle vanhemmalle pahaamieltä, epäluottamusta ja kiristää vanhempien väliä? Petturi-iskä voi etsiä toisen harrastuksen, johon vie lapsensa.

Minä olisin varmaan katkeroitunut äidille, jos se harrastus olisi lopetettu, niin paljon siitä itsekin tykkäsin. 


Helppo sanoa, koska teillä perhe ei ole ollut hajoamassa isän pettämiseen.

Tiedän, että olisin ollut super katkera, koska paras kaverinikin oli harrastuksen piirissä. En minä lapsena miettinyt miksi vanhemmat riitelevät. Onneksi kuitenkin välttivät riitelyä meidän lasten läsnäollessa. 


Sinä olet sitten ollut harvinaisen typerä. Kun lapset eivät ymmärrä mistä kireys ja riitely johtuu, he helposti kuvittelevat olevansa itse se syy riitaan ja eroon. Lapset eivät ole kuuroja ja sokeita perheen pohjavirtausten suhteen.

No en minä ainakaan koskaan ajatellut syyn olevan minussa. Miksi se teki minusta typerän lapsen sen takia? Juu ja en ollut kuuro ja sokea.

Näin, minäkin ihmettelen, miksi lapsille väkisin keksitään näitä ajatuksia, jotka eivät välttämättä ole totta. Itse olin teini kun vanhemmat erosivat ja muistan kun kiukuttelin miksi jäimme äidin kanssa asumaan samaan asuntoon emmekä muuttaneet pois, kuten isä muutti. Äiti lohdutteli, että minulle on varmaankin vaikeaa jäädä vanhaan asuntoon kipeiden muistojen takia, mutta todellinen syy oli se, että olisin halunnut teininä lähemmäs keskustaan, että pääsee paremmin hengailemaan kavereiden kanssa. Ja nämä, että lapset aistivat vanhemmistaan milloin mitäkin. Minä olin ainakin niin tohvelon, että en minä mitään ihmeellisiä asioita aistinut. Tottakai kuulin enemmän riitoja, mutta en minä niistä mitään sen kummempaa ajatellut. 

Muutama vuosi tästä isäpuoleni teki itsemurhan ja äitini romahti siitä tietysti täysin. Siitä taas noin puolen vuoden kuluttua ensimmäinen poikaystäväni jätti minut ja otin sen niin raskaasti, että aloin riehua silmittömästi. Tämänkin äiti jotenkin selitti, että olin traumatisoitunut isäpuolen itsemurhasta niin paljon ja jouduin kantamaan liian isoa taakkaa myös äidin jaksamisesta. No en ollut. Olin vain vihainen kun poikaystävä petti ja jätti. En kyllä siinä tilanteessa uhrannut ajatustakaan kuolleelle isäpuolelle tai surun murtamalle äidilleni. Juu, olin k-pää, mutta se nyt vain oli totuus. En muista koskaan olleeni erityisemmin katkera vanhempieni erosta tai isäpuolen itsemurhasta enkä koskaan syyllistänyt niistä itseäni. 


Ei hemmetti, ihan yhtä itsekästä settiä kuin meidänkin äidiltä! Kaikki oirehdihtamme ja tekemisemme liittyivät enemmän tai vähemmän häneen. Oli tosi raskasta, kun äiti marttyrisoi kaiken itseensä avioerostaan uuden miehen löytämiseen. Kun emme sietäneet isäpuoltamme, niin sekin johtui kuulemma mustasukkaisuudesta vaikka todellisuudessa inhosimme tyypin tapaa jankuttaa tuntikausia kännissä.

Vierailija

Pettäjä väistää. Pettäjän velvollisuus on saada luottamus välillemme takaisin, hän ensisijaisesti työskentelee sen eteen.

Sinuna olisin niinkuin ennenkin, ethän sinä mitään väärää ole tehnyt?

Pettäjä ja kolmas osapuolihan itsensä ovat nöyryyttäneet, on syytäkin hävetä ja väistellä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei johtunut ap:sta. Varmaan vain vaihtelu kiinnosti miestä, en tiedä oliko kyseessä pitempi suhde, yksittäinen pano vai jonkinlainen ihastus.

Osa naisista ajattelee, että pettämisen rangaistuksena heitä tulee hyvitellä, miehen tulee tehdä kaikki mahdollinen ja lopettaa jopa harrastukset, osoittaa, että nainen on hänen elämänsä nainen. Vaikuttaa rikos & rangaistus tyyliseltä touhulta. Kannattaa keskustella mistä pettäminen johtui ja jatkaa elämää. Minua kiinnostaisi miksi minua petettiin, mikä meidän suhteessa on hyvää ja huonoa miehen mielestä, haluaako hän jatkaa meidän suhdetta ja tuleeko pettäminen toistumaan. Samat kysymykset itselle. En usko, että petetty puoliso on paras ihminen miettimään sopivan ”rangaistuksen” pettäjälle, kohtuus ei taida pysyä lapasessa. Kyseessähän on luottamuksen ja itsetunnon pettäminen. Luottamus on kahdenvälinen sopimus, itsetunto on ap:n oma.

Ja en usko, että ap:n mies on vastuussa ap:n itsetunnosta, sitä ei voi toinen ihminen paikata tai pönkittää. Elämä ei lopu pettämiseen vaan se on asia, joka pitää käsitellä. Oliko kyseessä hetken huono päätös vai vuoden suhde, onhan tuolla nyt väliä. Halusiko mies paeta arkea ja ei enää rakasta vai ottiko hetken tilaisuudesta kiinni.

Pettämisessä on mukana harkinta, miehellä saattoi olla kiusaus vaihteluun ja toive ettei jää kiinni. Siinä kieltäytyy ajattelemasta seurauksia, ottaa sen hetken itselle eikä välitä mistään muusta. Elämä on pitkä ja osa haluaa kokemuksia elämäänsä. Ei tajuta, että elämä on itseasiassa lyhyt. Mies ehkä harkitsisi uudelleen, ottaako sen ei nyt mitenkään erikoisen panon vai 5 vuotta loukkaantuneen vaimon murjotusta.

Ap ei ole kertonut miten mies jäi kiinni, kuinka kauan pettäminen jatkui ja onko heillä ollut avioliitossaan hankalia asioita, joita ei ole pystytty yhdessä käsittelemään.

En tämän perusteella kertoisi omasta elämästä pettämistarinpits jollekin randomille toimittajalle.


Kaikilla teoilla on seuraamuksensa. Pettämisen seuraus on se, että luottamus kumppaniin menee. Luottamus on parisuhteen perusta. Jotta suhde voisi jatkua luottamus on rakennettava uudelleen. Tällöin sen joka luottamuksen pettää on osoitettava kaikin keinoin olevansa luottamuksen arvoinen. Tässä tapauksessa lopetettava harrastus ja sen kaverin ja tämän siskon tapailu. Eihän apn muuten oli mitään järkeä jatkaa suhdetta. Sinänsähän toki olisi järkevämpää pistää lusikat jakoon kuin sietää pettäjää nurkissaan.

Olet varmaan lukenut parisuhdeoppaita koska kaikki meni ihan hyvin tuohon luottamus on rakennettava uudelleen ja oltava luottamuksen arvoinen ja sitten omaan käsitykseen mikä sitä on.

Se ei ole pettäjän matelemista tai anelemista, nöyryyttämistä ja rankaisemista mm. kieltämällä harrastukset. (Ellei harrastus ole pettäminen). Se ei ole kaverin/kavereiden tapailun lopettaminen. Järkevää olla kyllä tapailematta kahdestaan sitä kaverin siskoa.

Ja kun on pieniä lapsia, ja ilmeisesti ei muita pahempia ongelmia parisuhteessa niin en luottaisi sinun neuvoisi älä siedä pettäjää nurkissasi. Mistä edes tiedät kenen nurkat ne ovat, kuka lähtee ja kuka jää. Lasten koti se nyt on ainakin niin olisi varmaan kivaa lapsille asua edelleen kotonaan, toivottavasti se on mahdollista jatkossakin. Äiskä ja isi päättää.


Eihän tämä harrastuksen ja sen panopuun tapailun lopettaminen ole mikään rangaistus vaan aivan luonnollinen seuras pettäjän toiminnasta, mikäli tämä pettäjä haluaa korjata välinsä kumppaniinsa. Vanhemmat antavat parisuhteen mallin lapsilleen ja lasten on parempi elää eroperheessä kuin valheeseen perustuvassa perheessä. Ero ja kunnon elarit lapsille on lastenkin etu.

Perustele, miksi miehen tulisi lopettaa harrastuksensa?

Voiko olettaa, että kaveri sisarineen tämän harrastuksen , joka mahdollisti pettämisen, lopettaa. Ei voi. Jos mies haluaa korjata parisuhteensa, ei kannata näitä pettämiseen liittyviä ihmisiä tapailla. Aikuinen perheellinen ihminen keskittyköön lapsiinsa ja heidän harrastuksiinsa. Kun ollaan parisuhteessa ja varsinkin kun on lapsia elämän prioriteetit muuttuvat ja sinkkuajan harrastuksen ja kavereiden heivaaminen on se ensimmäinen askel. Vaoaa-aikaa perheen kanssa onmuutenkin vähän ,joten on vain itsekästä tuhlata sitä turhuuteen.

No mitä jos ne lapsetkin tykkäävät olla isänsä harrastuksen parissa? Minä olin mukana isän harrastuksessa, ja olisi kyllä ollut ikävää, jos se olisi lopetettu jonku pettämisen ja sen kolmannen osapuolen välttämisen takia. 


Teillä ei harrastukseen liittynyt pettämistä. Tässä liittyy. Miten kivaa luulet lapsilla olevan, mikäli tämä harrastus tuottaa toiselle vanhemmalle pahaamieltä, epäluottamusta ja kiristää vanhempien väliä? Petturi-iskä voi etsiä toisen harrastuksen, johon vie lapsensa.

Minä olisin varmaan katkeroitunut äidille, jos se harrastus olisi lopetettu, niin paljon siitä itsekin tykkäsin. 


Helppo sanoa, koska teillä perhe ei ole ollut hajoamassa isän pettämiseen.

Tiedän, että olisin ollut super katkera, koska paras kaverinikin oli harrastuksen piirissä. En minä lapsena miettinyt miksi vanhemmat riitelevät. Onneksi kuitenkin välttivät riitelyä meidän lasten läsnäollessa. 


Sinä olet sitten ollut harvinaisen typerä. Kun lapset eivät ymmärrä mistä kireys ja riitely johtuu, he helposti kuvittelevat olevansa itse se syy riitaan ja eroon. Lapset eivät ole kuuroja ja sokeita perheen pohjavirtausten suhteen.

No en minä ainakaan koskaan ajatellut syyn olevan minussa. Miksi se teki minusta typerän lapsen sen takia? Juu ja en ollut kuuro ja sokea.

Näin, minäkin ihmettelen, miksi lapsille väkisin keksitään näitä ajatuksia, jotka eivät välttämättä ole totta. Itse olin teini kun vanhemmat erosivat ja muistan kun kiukuttelin miksi jäimme äidin kanssa asumaan samaan asuntoon emmekä muuttaneet pois, kuten isä muutti. Äiti lohdutteli, että minulle on varmaankin vaikeaa jäädä vanhaan asuntoon kipeiden muistojen takia, mutta todellinen syy oli se, että olisin halunnut teininä lähemmäs keskustaan, että pääsee paremmin hengailemaan kavereiden kanssa. Ja nämä, että lapset aistivat vanhemmistaan milloin mitäkin. Minä olin ainakin niin tohvelon, että en minä mitään ihmeellisiä asioita aistinut. Tottakai kuulin enemmän riitoja, mutta en minä niistä mitään sen kummempaa ajatellut. 

Muutama vuosi tästä isäpuoleni teki itsemurhan ja äitini romahti siitä tietysti täysin. Siitä taas noin puolen vuoden kuluttua ensimmäinen poikaystäväni jätti minut ja otin sen niin raskaasti, että aloin riehua silmittömästi. Tämänkin äiti jotenkin selitti, että olin traumatisoitunut isäpuolen itsemurhasta niin paljon ja jouduin kantamaan liian isoa taakkaa myös äidin jaksamisesta. No en ollut. Olin vain vihainen kun poikaystävä petti ja jätti. En kyllä siinä tilanteessa uhrannut ajatustakaan kuolleelle isäpuolelle tai surun murtamalle äidilleni. Juu, olin k-pää, mutta se nyt vain oli totuus. En muista koskaan olleeni erityisemmin katkera vanhempieni erosta tai isäpuolen itsemurhasta enkä koskaan syyllistänyt niistä itseäni. 

Olen tuo aiempi kommentoija, mutta vaihdoin puhelimelta koneelle, niin helpompi avata vastaavia kokemuksiaan! Meillä oli tismalleen samanlaista syiden etsimistä sieltä missä niitä ei ollut. Kun kiukuttelin tokaluokkalaisena opettajan aiheuttaman koulukiusaamisen takia, niin äiti keksi heti, että syömieni karkkien lisäaineet aiheuttivat minulle raivokohtauksia. Missään tapauksessa hänen tyylinsä tulla töistä täydessä kiukussa provosoituen joka ikisestä asiasta ja vastaamalla kahdeksanvuotiaalle "tulella tuleen" ei aiheuttanut niitä tilanteita, eikä hän vahingossakaan kysynyt mitä kuuluu tai koulussa oli tapahtunut. Äitini myös keksi näitä, miten hänen ja isämme avioero vaikutti meihin, että siksi riitelemme keskenämme. Todellisuudessa riitelimme siksi, etten jaksanut, koska äiti ei pitänyt mitään rotia pienemmille sisaruksille ja hajottivat kaiken mitä käsiinsä saivat. Olin todellisuudessa helpottunut, että isä lähti pois kiukuttelemasta ja haisemasta. Seuraavaksi äiti syötti kaikille, miten olimme mustasukkaisia hänestä kun inhosimme isäpuoltamme, mutta todellisuudessa inhosimme, koska äijä kääkätti kännissä joka ilta, heitti seksistä läppää ja jankutti samoja asioita tuntikaupalla. Mutta kaikki johtui aina vain hänestä mutta vain siinä sävyssä, mikä oli hänelle edullisinta ja ihmeellinen tarve singota kaikki takaisin lapsiin päin, ettei mistään tarvinnut ottaa vastuuta.   

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoista ajattelua se, että harrastus pitäisi lopettaa kun kaverin sisko (pettäjätär) käy tapahtumissa. Tuskin se sisko ajaa enduroa tms. Työpaikkaromansseista työnteko pitää lopettaa tai ainakin välittömästi vaihtaa työpaikkaa. Jos on kuksittu autossa niin auto pitää vaihtaa heti. Kaikki pettämiseen liittyvät asiat menee vaihtoon.

Miehen paras kaveri tietysti kun se nainen on sen sisko ja tietysti se tiesi. Ja kaikki muutkin kaverit. Jos on kännissä petetty niin alkoholin käyttö on lopetettava. Jos on pettämisen yhteydessä harrastettu seksiä niin seksi on välittömästi lopetettava, siis vaimon kanssa. Ja suuteleminen ja halaaminen. Sellainen touhu lopetetaan välittömästi.

Nyt vaan tästä lähtien mies syö nurkassa puukaukalosta ruokansa ja häpeää syvästi. Luottamus rakentuu vain jos mies on 100 vuotta katuva ja palvoo vaimoansa 24/7 ja mielellään ei edes hengitä kuuluvasti. Lapsia saa hoitaa ja töissä käydä mutta ei muuta. Koska luottamus on mennyt ja näin se rakennetaan, petetyn naisen itsetunto pala palalta, vuosikausia. Ja anteeksi mies ei saa!

Edelleen, miehen tulee ITSE ymmärtää että joitain asioita nyt on tehtävä jotta se kaikkein tärkein(eikö?) eli perhe pysyy yhdessä.

Juu ei, harrastuksen lopettaminen ei pelasta mitään, vaan varmistaa perheen hajoamisen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mä taas olen pahoillani että et selkeästikään edelleenkään ole nähnyt sitä omaa syytäsi miksi miehesi meni vieraisiin. Kannattaisi nähdä, niin voisit oppia elämästä, ja sinulle ei tapahtuisi uudestaan samaa. Niin kauan kuin kiellät oman osuutesi suhteenne hoitamisesta ja sysäät kaiken aina miehelle, niin kauan saat pelätä että milloin tämä taas pettää.

No joo, ihan hyvä yritys, 7½ tai ehkä 8-. Katsos kun meissä on juuri se ero, että minä en ota vastuuta kenenkään muun tekosista tai ajatuksista kuin vain oman itseni - en siis edes sen pettäjäpuolisoni. En suostuisi (enkä suostunutkaan) kuuna kullan valkeana pelkäämään, että milloinkohan tämä taas pettää. Ovi kävi, tyyppi häipyi, eikä sitä tarvinnut sen enempää murehtia.

Sinusta taas en oikein saa selvää, olitko lopulta pettäjä vai petetty, sillä olet joka tapauksessa yliälyllistänyt tuon pettämisen kokonaan sen petetyn syyksi. Siis teet juuri sitä, mistä minuakin tässä syytät, eli kiellät oman osuutesi suhteesi hoitamisesta, tai siis tässä tapauksessa sen tärvelemisestä (?)

Projektio on vahva huume, ei siinä mitään, mutta jos tosiaan olet/olit petetty, niin toivottavasti joku kaunis päivä silmäsi aukeavat ja tajuat, että pettämisellä ei lopulta ollut mitään tekemistä sinun kanssasi. Se on petetyn alkeellinen keino joko paeta käsittelemättömiä tunteitaan tai sitten suoranaisesti päättää suhde, mutta ei rehellisesti ja suorasti, vaan alkeellisesti ja likaisesti.

Hyvää vointia sinulle.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla