Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet alkavat katua eroa kuukausien kuluttua vaikka itse jättivät?
22.05.2020 |
99 % parisuhteistani on käynyt niin. Ensin mies jättää ja kehuu ihanaa vapauttaan naiselle. Menee muutama kuukausi ja onkin niin ikävä. Mies tajusi että ex-nainne olikin elämän rakkaus.
Kommentit (70)
Yllättäen aika harva mies, joka vaimoansa pettää, haluaisi erota. Syrjähyppy on nimetty miesten käsitysten mukaan eli halutaan vaan pientä jännitystä arkeen, hyppyä hetkeksi pois normista. Vaimoa ja perhettä, sitä normielämää, ei ole tarkoituskaan jättää missään tilanteessa.
Miehet vaan unohtavat oman hetkellisen halunsa tavoittelussa että naisetkin ovat ihmisiä, joilla on omat arvonsa, suunnitelmansa ja haaveensa.
Se johtaa siihen että vaimo ei hyväksykään syrjähyppyä vaan ottaa eron, joka tulee miehelle shokkina. Se toinen nainen ei ole hänkään "ymmärtänyt" olevansa vain hetken huvi ja puuhaa uuttaa perhe-elämää miehen ympärille, ja ennen kuin mies tajuaa, ettei hän halua elää ko. naisen kanssa missään tapauksessa, nainen onkin jo raskaana, yhteinen asuntolaina vireillä ja kesähäät suunnitteilla.
Siinä paniikkitilassa moni mies soittaa vonkuen takaisin vaimonsa luo, siihen tuttuun ja turvalliseen suhteeseen, jonka mies varmaan alkujaan valitsi paremmista syistä kuin baarista liiviin uineen sinkkunaisen. Miehelle tulee yllätyksensä se ettei vaimo haluakaan pettäjämiestä takaisin ja ettei uusi nainen suostu luopumaan tulevan vauvan isukista ja häähaaveista. Hän on ihan omilla teoillaan pistänyt itsensä nalkkiin. Ennen vanhaan miehen oli pakko naida se raskaana oleva nainen, tänään mies voi karata siitäkin vastuusta ja lähteä kierrokselle numero kolme.
Jos miehet oppisivat pitämään vetoketjunsa kiinni ja ainakin käyttämään kortsua, sekä ymmärtämään naisia ihmisinä, tälläinen vonkaus ja venkoilu ja itsensä nalkkiin saattaminen loppuisi heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu nähty on. Ei se uusi pimppa ollutkaan niin häävi niin sitten yritetään takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani miehet eivät ole ikävöineet eksää vaan ovat löytäneet uuden suhteen hyvin nopeasti. Nyt yhdellä tutulla on syntyi lapsi ja toinen meni naimisiin vuoden seurustelun jälkeen. Eipä ole haikailtu eksän perään.
Mistä hitosta sinä voit tietää haikaileeko vai ei? Oletko ajatustenlukija? Minulle eksä soitteli vielä siinäkin vaiheessa, kun oli mennyt kihloihin toisen kanssa. Ero niillä tuli tosin juuri ennen häitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani miehet eivät ole ikävöineet eksää vaan ovat löytäneet uuden suhteen hyvin nopeasti. Nyt yhdellä tutulla on syntyi lapsi ja toinen meni naimisiin vuoden seurustelun jälkeen. Eipä ole haikailtu eksän perään.
Hölpöti pölpöti. Miehet ikävöivät kaikkien pi llujen perään, joita ikinä ovat höylänneet ja etenkin niiden perään, joita eivät saaneet koskaan höylätä.
Mies on täysin irrationaalinen olento seksuaalisuuksineen, ei kannata paljon painoa laittaa häneen. Pellenä käytettävissä, ei muuten.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kusinen baaripimpppppi ollutkaan niin himottava kuin fantasiassa.
JA viimeinenkin himotus siitä katoaa kun mies saa tietää, kuinka moni sitä on päässyt jyystämään :D köyhät miehet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani miehet eivät ole ikävöineet eksää vaan ovat löytäneet uuden suhteen hyvin nopeasti. Nyt yhdellä tutulla on syntyi lapsi ja toinen meni naimisiin vuoden seurustelun jälkeen. Eipä ole haikailtu eksän perään.
Mistä hitosta sinä voit tietää haikaileeko vai ei? Oletko ajatustenlukija? Minulle eksä soitteli vielä siinäkin vaiheessa, kun oli mennyt kihloihin toisen kanssa. Ero niillä tuli tosin juuri ennen häitä.
No kun he ovat ihan itse minulle näin sanoneet, ja kyllä sen näkee myös heidän olemuksestaan. Toisen naama on kuin Naantalin aurinko lapsesta puhuessaan ja toinen on myös sanonut nyt olevansa onnellinen uuden vaimonsa kanssa, ja sen näkee myös, että on nyt onnellinen. Ihan eri miehiä kuin ennen.
Munkin exmies soitteli ja vonkasi takaisin mun kanssa vielä siinä vaiheessa on ero alkoi olla odotusajan jälkeen valmis.
Oli sellainen ajolähtöfiilis ukon puheissa, joten kysäisin ihan vienosti että "Jokos se sun uusi nainen on raskaana?"
No olihan se, siitä miehen paniikki. Käskin miestä pysyttelemään sen tulevan lapsensa äidin kanssa ja lopettelemaan soittelemisen minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani miehet eivät ole ikävöineet eksää vaan ovat löytäneet uuden suhteen hyvin nopeasti. Nyt yhdellä tutulla on syntyi lapsi ja toinen meni naimisiin vuoden seurustelun jälkeen. Eipä ole haikailtu eksän perään.
Mistä hitosta sinä voit tietää haikaileeko vai ei? Oletko ajatustenlukija? Minulle eksä soitteli vielä siinäkin vaiheessa, kun oli mennyt kihloihin toisen kanssa. Ero niillä tuli tosin juuri ennen häitä.
Sinunko mielestä miehet eivät kerro koskaan tunteistaan kavereilleen ja näytä niitä tunteita aidosti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastakysymyksenä voisi heittää, että miten naisille on niin helppoa lähteä taakseen katsomatta? Siirtyä kylmästi eteenpäin kuin mitään ei olisi ollutkaan, vaikka oltaisiin vuosia oltu yhdessä? Miten te sen teette?
Helppo löytää lohduttava syli.
Niin että mies ei löydäkään uutta syliä kun erosi mutta eronnut nainen löytää helposti? Ja on siis samat miehet kyseessä. On se miehen elämä jotenkin niin hankalaa, pluslaskukin esim 1+1 ei ole miehelle aina kaksi vaan miehen ollessa kyseessä se on yksi. Kyllä on katkeraa kun vaikka itse saa parisuhteen niin harmittaa se että nainenkin saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkaa se kaduttaa kun siemenet on heitettynä uuden naisen kohtuun ja nainen paljastuukin täystuhoksi
Vierailija kirjoitti:
Vastakysymyksenä voisi heittää, että miten naisille on niin helppoa lähteä taakseen katsomatta? Siirtyä kylmästi eteenpäin kuin mitään ei olisi ollutkaan, vaikka oltaisiin vuosia oltu yhdessä? Miten te sen teette?
Koska nainen harvemmin eroaa hetken mielijohteesta pelkän vieraan munan perässä, vaan nainen on oikeasti työstänyt eroa jo vuosia mielessään (ja usein yrittänyt puhua asiasta myös miehelle). Ero tulee vasta siinä vaiheessa, kun nainen on aidosti varma olevansa onnellisempi yksin kuin kyseisessä suhteessa.
Mies taas eroaa vain siksi, että on tylsää kun ei saa tehdä mitä huvittaa ja nusutella ympäriinsä. Sitten mies tajuaa kantapään kautta, että kalhamahaisen keski-ikäisen sedän kysyntä siellä nusuttelumarkkinoilla on tasan nolla. Kotona oli sentään ruokaa, puhtaita kalsareita ja sitä väljähtynyttä parisuhdeseksiä joskus ja jouluna. Sinkkuna on pelkkä pyykkivuori, einespizza ja oma käsi. Yhtäkkiä vaihtokauppa ei tunnukaan enää niin hyvältä diililtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kanssa entinen poikaystävä luuli että eron jälkeen voi vielä käydä minua pylsimässä.Sanoin että kyllä tuota saan muutenkin mutta haluan jotain muutakin.Juoksi melkein ovesta läpi kun niin loukkaantui.Luuli vissiin että hän oli ainoa joka minut huoli.
Mun ex teki juuri noin. Salasuhde työkaverin kanssa ensin mun selän takana, sitten jätti ja alkoi tuon naisen kanssa ihan julkisesti. Kesti pari kuukautta ja mies alkoi soitella mulle ja ruikuttaa tehneensä virheen. Käskin kertomaan että mistä on kyse, että voisin ottaa kaikki asiat huomioon. Oikeasti halusin vaan tietää miten huonon valinnan oli tehnyt. Uusi nainen kuulemma pakottaa hänet olemaan jotain mitä ei ole, eli suomeksi odottaa mieheltä asioita, jotka minä tein hänen puolestaan, eli kotitöitä, vastavuoroisuutta seksi ssä ja muussa huomioimisessa yms. Mies tajusi miten helppoa sillä oli mun kanssa ja halusi sen takaisin. Ei onnistunut, sanoin että itse teit valintasi ja nyt voit elää sen kanssa, ei tule enää puhtaita kalsareita kaappiin, ruokaa lautaselle ja seksi ä säännöllisesti, vaan nyt saa mies käydä kaupassa, kokata ja hemmotella että saisi edes istua hetken rauhassa sohvalla. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko taustalla olla jotain sellaista, että miehet eivät osaa käsitellä omia tunteitaan eivätkä ymmärrä niitä. Itse tapailin vuosia sitten roikottajamiestä, joka ilmaisi (peitellysti) olevansa tyytymätön minuun, että olen vääränlainen jne. mutta ei kuitenkaan jättänyt minua. Juttu loppui jossain vaiheessa. Vuosia myöhemmin häneltä tuli viestiä, että olen hänen elämänsä rakkaus, hieno ihminen, paras nainen jonka hän on koskaan tavannut. V*ttu mitä paskaa! Imelät rakkaudentunnustukset tuntuivat jopa loukkaavilta. Tapailumme aikana hän ei ollut kiinnostunut minusta aidosti eikä ollut halukas tutustumaan minuun ihmisenä, vaikka hänellä oli siihen tilaisuus. Sitten vuosia myöhemmin kehtaa lähettää minulle tuollaista sontaa, vaikka ei edes tunne minua kunnolla, ei tiedä millainen olen nykyään eikä tiedä mitä olen viime vuosina puuhaillut.
Naisia moititaan usein epäloogisuudesta, ailahtelevaisuudesta ja tunteellisuudesta, mutta miehet tuntuvat olevan vielä enemmän sekaisin.
Jostain tällaisesta siinä varmaan on kysymys. Miehillä vaikuttaa lisäksi olevan keskimäärin alhaisempi yksinolon sietokyky kuin naisilla eikä moni mies ole kunnolla vaivautunut koskaan miettimään sitä, millaisen naisen kanssa hän itse asiassa haluaisi olla. Sitten tulee noita tilanteita eteen, kun naista pitää koko ajan nälviä ja moittia joka asiasta, koska se on niin rasittava mutta poikkikaan ei voi suhdetta laittaa, koska sitten jää taas yksin. Kun ero sitten vääjäämättä tapahtuu, tällainen mies ottaa heti ensimmäisen halukkaan naisen sen kummempia miettimättä ja sama noidankehä sen kuin jatkuu.
Ihan kenelle tahansa voisi suositella sen perinpohjaista ja totuudenmukaista miettimistä, että millaisen kumppanin haluaa, millainen kumppani itse toiselle haluaa olla ja että onko parisuhde se oma juttu ylipäätään. Mutta erityisesti sitä voi suositella näille tunteidensa kanssa hukassa oleville miehille, joilla on perusitsetuntemuskin olematonta.
Nyt ollaan asioiden ytimessä! Tapailin joskus 10 vuotta sitten Hgissä tällaista miestä, joka halusi olla ah niin vapaa ja taiteilija ja poikien kanssa baarissa. Sanoin lopulta että tästä ei tule mitään, pidä tunkkisi. Ja vielä sanoin senkin että ei varmaan löydä ihan heti mun tyylistä naista (kun olen itsekin taidenainen ja ymmärsin häntä).
Ja arvatkaa mitä! Hän laittaa minulle vieläkin, yli 10 vuoden jälkeen viestiä! Asun jo eri kaupungissakin mutta hän ei edes kysy onko minulla uutta miestä tms. vaan laittaa vain ikävöintiviestejä! En tietenkään vastaa näihin ja voin vain arvailla miksi hänellä kesti 10 vuotta tajuta että meistä olisi voinut tulla pari.
Sitten toinen oli nuoruudenrakkauteni. Hän lirkutteli minulle mutta palasikin sitten takaisin samaan ikävään suhteeseensa vaikka kuulemma "vihasi" tätä kumppaniaan. Tässä tapauksessa siis minä en ollut se jolle hän alkoi lirkutella tauon jälkeen vaan tuo hänen oma kumppaninsa josta niin kovasti halusi eroon aikoinaan.
Täytyy sanoa etten tajua enää miehiä. Joko heillä kestää vuosia tajuta kuka oli se oikea tai sitten he pysyvät huonossa suhteessa vaikka tarjolla olisi parempaakin. Mistä tulee ssanonta että mies muka haluaa olla villi ja vapaa kun ei oikeasti sitä kestä? Ovat niin riippuvaisia naisista!
Tää on niin nähtyä. Tapasin yli puoli vuotta sitten Tinderissä miehen jonka kanssa kolahti. Tapasimme toisenkin kerran kunnes nada - ei mitään, hän ghostasi! Tinderissä kuitenkin pyöri edelleen eikä jostain syystä poistanut mätsiämme kuitenkaan?
Sitten meni 3 kk ja aivan pokerilla viesti että "nähdäänkö" sanoin että hmmm.... ehkä joku pvä. Hänestä ei taaskaan kuulunut mitään kuukauteen. Sitten aivan puskista viesti: "tulen sinne". Sanoin että häh? En ollut varautunut tähän nyt mitenkään enkä sillä samalla sekunnilla suostunut. Sitten hän poisti numeroni!
Mutta jostain sen sai taas koska otti taas yhteyttä.
Sekoo pää kun en tiedä mitä hän oikein haluaa. Eikä kyse ole mistään junnusta vaan 40-vuotiaasta miehestä. Eli käykö hän tässä välissä koko ajan muiden kanssa deiteillä ja vertailee minuun ja sitten haluaakin taas tavata?
Poikaystäväni jätti minut aivan puun takaa, kun olimme jo suunnittelemassa yhteenmuuttoa. Kun kysyin syytä, sain kuulla täyslaidallisen siitä, kuinka olen vaativa, kontrolloiva, en anna hänen olla oma itsensä, huono kommunikoimaan... Eli kaiken kaikkiaan aivan kamala ihminen, jonka kanssa ei voi olla parisuhteessa. (Esimerkkejä kontrolloimisesta – suhteen aikana poikaystävä saattoi tehdä oharit juuri kun oltiin lähdössä viikonlopuksi mökille ja sitten syytti minua siitä, kun olin hänet pakottanut lähtemään. Kyllä, olisihan minun pitänyt tajuta, että ”kyllä, mennään vaan” tarkoittikin ”en halua”.)
No, sitten pari viikkoa eron jälkeen alkoi vonkaaminen. Että kuinka tämä oli virhe ja olen paras asia hänen elämässään. Kun yritin kyseenalaistaa, että enkö minä olekaan kamala tukahduttava akka, niin ei hän ollut sitä kuulemma tarkoittanut. Kun en sitten pystynyt jatkamaan yhdessä, niin sain taas haukut siitä, kuinka en suostu tekemään töitä suhteen eteen ja kuinka minun pitäisi osata antaa ihmisille anteeksi. Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen kummastellut. Mies haukkui minua kuukausia, nimitteli ja irvaili. Julisti, ettei ole koskaan minua rakastanut. Ja laittoi äitinsäkin soittamaan minulle ja selittämään, miten se mies ei minua enää rakasta.
Lähti ennalta varoittamatta. Oli tosin sitä ennen lukuisia kertoja yötä pois varoittamatta.
Ja sitten parin kuukauden päästä alkoi itkeä vollottamaan, että haluaa minut takaisin.
En ymmärrä. Miten olisin voinut kaiken sen jälkeen muka jatkaa elämää hänen kanssaan?
Haukkui kuukausia ja sitten lähtö tuli sinulle yllätyksenä?
Tuli sikäli, että usein pyysin häntä sitten lähtemään, jos ei voi elää ihmisiksi. Kyselin usein, koska hän lähtee, kuten usein uhkaili.
Silloin hän nauroi ilkeästi ja sanoi, että ei hänen ole pakko lähteä minnekään. Asuimme minun omistamassani asunnossa, lainkaan mukaan toista ei voi häätää ilman jotain irtisanomisaikaa.
Niin siinä käy kun fantasiat ja tosielämä ei kohtaa.