Kuinka ihmisestä kasvaa laiska?
Se on totuus, että kerron häikäilemättä totuuden. On varmasti monia teitä tulla laiskaksi, mutta kerron kaksi kasvatustapaa, jotka koskivat minua ja lapsuudenystävääni aikoinaan.
Minun tarinani laiskaksi:
Vanhempani eivät koskaan eronneet avioliitosta. He eivät pakottaneet minua yhtään mihinkään harrastuksiin tai mitään muutakaan, koska he eivät itse olleet kovin hyväkuntoisia. Hekin olivat ennemmin laiskoja. Aina he enemmän "palvelivat" minua kaikessa. Totuus on inhottava tosiaan, että he eivät asettaneet oikeita rajoja. En halunnut, että he palvelevat. He eivät huolehtineet kodin siisteydestä, puhdasta laiskuutta. Minustakin kasvoi sellainen. Kiitos.
Ystäväni tarina laiskaksi:
Ystäväni vanhemmat eivät koskaan eronneet avioliitosta. He olivat kuitenkin päämääräisiä ja halusivat kunniaa. Hänen vanhempansa pakottivat ystäväni harrastuksiin joka päivä, kävivät lomilla paljon ulkomailla, ulkonäkö täytyy olla tiptop. Ja kaikki pitää olla täydellistä. Ystäväni ei jaksanut enää kauaa tätä kokoaikaista kulisseissa ja julkisuudessa oloa, joten hän alkoi laiskottelemaan. Vanhempansa ovat kuitenkin ylpeitä omasta tyttärestään, vaikka vähän niskoittelee. Ystävästäni tuli laiska, koska hänet pakotettiin olemaan reipas.
Totuus: Mikään kasvatustapa ei ole täydellinen, joten turha sitä sen enempää. Kaikkien kasvatustavat ovat erilaisia, joten lapsista kasvaa erilaisia aikuisia. Tai samanlaisia, mutta eri kasvatustyyleillä kuitenkin.
Miten lapsesta saataisiin kasvatettua ahkera?
Kommentit (29)
Ahkeria ja laiskoja ihmisiä ei ole olemassakaan. On vain ihmisiä jotka saavat tyydytystä ja palkintoa tekemisestä. Kukaan ei tee mitään ellei siihen ole joku motivaatio.
Ylimääräistä energiaa pitää saada purettua, tekemättömyys ahdistaa ja kun alkaa nysvätä jotakin niin ahdistavat ajatukset eivät pyöri mielessä. Kun väkertää ja pakertaa voi kuvitella olevansa parempi ihminen kuin se joka kerää voimia aloillaan.
Ähkehtimällä, pähkehtimällä, hosumisella ja riehumisella on funktio. Sitä luulee saavansa jotain valmiiksi ja pääsevänsä eteen päin elämässä.
Höpö höpö. Kyllä ne ähkijät ja riehkasijat kohtaavat ihan saman lopun kuin nekin ketkä haistelivat raikasta kesätuulta riippumatossa.
Sitä paitsi! Mikä kukaan on sanomaan ettei riippumatossa loikoileva ihminen jo tee jotain; hän voi tehdä hyvinkin rankkaa ajatustyötä ja käydä läpi asioita, jotka paikasta toiseen hyppivällä "ahkeralla" jää tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Laiskaa ihmistä en katselisi kauaa samassa taloudessa. Fyysinen laiskuus ja henkinen laiskuus kulkevat usein käsikädessä.
En usko että ymmärrät henkisestä ahkeruudesta v**tuakaan.
Väität olevasi ilmeisesti henkisesti ahkera. Se on tuosta implikoitavissa.
Miten se sinun henkinen ahkeruutesi ilmenee? Oletko väitellyt jo tohtoriksi? Vai oletko jonkin sortin guru tai mensalainen?
Vai onko henkinen ahkeruutesi sitä että osaat hokea jeesus jeessssuss.
Minusta tuli laiska. Olin alun perin erittäin ahkera ja raadoin niska limassa. Tein töitä kuin hullu jo ihan 7 vuotiaasta saakka. Tuli kymppejä todistukseen, ja voitin aina kaikissa urheilukisoissa. Siivosin, tein peltotöitä ja rankkoja fyysisiä ponnistuksia.
En saanut koskaan mitään kiitosta mistään, vaan minua haukuttiin paskaksi.
Mikään määrä ponnisteluja ei riittänyt, olin aina arvoton kasa ulostetta.
Nyt olen keski-ikäinen ja teen vain välttämättömät ja kenenkään hyväksyntää en hae.
Opittu avuttomuus. Ei toki aina, mutta se voi olla yksi syy.
Meillä oli kotona lemmikkinä laiskiainen ja opin laiskaksi matkimalla sitä. Ei paljon nappaa!
Koulukaveri joutui koko ajan sietämään haukkumista, joten hän oli laiska koska oli väsynyt.
Kuitenkin hänellä oli mielenkinntoa kirjoihin vapaa-aikanaan, joten ei hän ihan tyhmä ollut.
Laiskuus oli siis sopeutumista, koska kohtelua ei voitu korjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lisäsit "Eivät eronneet koskaan avioliitosta"?
Se on totta. Totuus on aina kaikki kaikessa silti, näin meille opetettiin. Rehellisyys maan perii.
Miksi et sitten maininnut vaikkapa heidän hiustensa väriä? Sekin olisi ollut totta, ja pitäisi ilemisesti kertoa vain rehellisyyden vuoksi.
Millon meinasit ottaa vastuun omista päätöksistäsi?
Meitä oli monta lasta ja jokaisesta kasvoi omanlaisensa, huolimatta siitä millainen ns kasvatuksemme ja lähtökohtamme olivat. Minä taatusti se laiskin kaikista: en suotta viitsi istuskella, seisomisesta nyt puhumattakaan ja ulkoilut suosiolla jätän urheilijoille. Korona antoi hyvän syyn olla siivoomatta, kun yksin sain tänne jäädä: lattiat ovat viimeksi imurin nähneet maaliskuun alussa ja eivätkä varmasti näe ennen, kuin mies kotiutuu. Tiskit ovat tarkalleen niin kauan tiskaamatta, kuin se on vaan pakko tehdä jne.
Sisäsyntyinen asia.
Laiskaa ihmistä en katselisi kauaa samassa taloudessa. Fyysinen laiskuus ja henkinen laiskuus kulkevat usein käsikädessä.