Aidosti maskuliiniset miehet eivät ole ulkonäkökeskeisiä naisten suhteen
Olen huomannut lähipiirissäni tämän. Tuntuu olevan muutenkin yleistä. Mieheni on rakennusalalla, joka on perinteisen miehekäs ala. Karvaiset, vahvat ja rennot miehet, jotka osaavat hoitaa mitä erilaisimpia miesten töitä, eivät karvojaan ajele tai puunaa ulkonäköään, eivätkä myöskään haaveile täydellisen kauniista hoikasta prinsessasta, vaan ovat oikein tyytyväisiä ylipainoisen ja kaikkea muuta kuin kauniin naisensa kanssa.
Sen sijaan kaikki tietämäni hieman neitimäiset ulkonäöstään huolehtivat miehet tykkäävät, että naisen pitää olla tosi naisellinen, siro ja nukkemaisen kaunis - ilmeisesti siksi, että tällaisen rinnalla kokevat itsensä miehekkäämmäksi kuin nainen.
Miehelläni on kavereina asfalttimiehiä, rekkakuskeja jne ja ovat oikeasti miehekkäitä, jotka eivät turhista murehdi. Ei myöskään naisen kiloista tai kasvojen virheistä.
Oletteko huomanneet tämän?
Kommentit (32)
Itsee en ole ainakaaan ulonäkökeskienn naisten suhteeen kun aletaan puhua vähän syvällisemmällä tasolla. EPävarmuuus tekee meistä ailahtelevaissia. Monestiii epävarmuudessaan ihminen pyrkii tekemään kaikenlaisia olettamuksia koska ihmisellä on vaiin rajatttu määrä aikaa ja enrgiaaa käytettävissä ja ennakkoluuloisuuus luo meille defenssejä erinäiiisten helposti saaatavien mielikuvien ja olettamuksien kauttta jotka perustuvat kulttuurin tai ryhmän maalaaamiin rönsyileviiin käsityksiiin joista alamme luoda faktoja kun niiitä riiittävästi toistamme, toisaaalta taas kun riiittävästi toistaa faktaaa siitä alkaa muodostua parodiaaa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnevammaisten kokoontumisajot osa 45000621
Sinun on täytynyt olla joka kerta mukana. Vain tuollainen tunnevammaisten veteraani osaa kertoa monettako kertaa ollaan koolla.
Ei päde omalla kohdallani, olen itse ylipainoinen nainen ja kohdallani kiinnostuneet miehet ovat hoikkia ja fiksuja nörttipoikia tai pitkiä, hoikkia muusikonretkuja (osa vähemmänkin retkuja :-)). Varsinaisia duunareita en muista kohdanneeni kovin monesti, joko eivät liiku samoissa paikoissa (epätodennäköistä) tai jokin ajattelumaailmoissamme / luonteissamme ei vain kohtaa. Selvästi kuntosalilla viihtyvät tai muuten urheilevat miehet eivät myöskään ole yhtään kiinnostuneita, hakevat selvästi itsensä kaltaista fitness-pimua rinnalleen ja mikäs siinä.
En myöskään koe maskuliinisuuden olevan kiinni siitä onko työpaikka raksalla tai toimistossa.
Ne naiset on ollut fittejä tavatessa mutta aloittaneet heti bulkkaamisen kun on saaneet miehen koukkuun. Miehet taas ei viitsi vaihtaa jos naisella on kotityö- ja suihinottotaidot kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin allekirjoittaa. Olen normaalipainon ylärajoilla, mutta minuun selkeästi eivät tykästy sellaiset hintelät akateemiset (joista itse pidän tiettyyn aikaan kuusta), mutta useimmiten sellaiset isot ja pitkät, rakennusalan ihmiset tai muuten fyysistä voimaa vaativien ammattien edustajat sitten tykkäävät.
Ymmärrän kyllä, että olen 160 cm ja 62 kg mitoissa liian pympyräinen, jos mies on 185 cm ja noi 70 kg.
Oletko hyvin vyötärölihava ja kapealanteinen. Silloin tuo on yllätys ja aloittaja on oikeassa muutoin ei.
En ole vyötärölihava, mutta kyllä minusta huomaa, että en ihan niin fitti ole kuin voisin olla. Mitä väliä sillä on, missä se läski on, kun sitä kuitenkin on?
Tuo mahtuu vielä helposti siihen eroon jossa miehet pitävät keskimäärin hiukan painavammasta naisesta kuin naiset itse pitävät ihanteenaan. Eli aloittajan pointtia ei ole todistettu enkä usko sinunkaan olevan siitä todiste.
Todisteeksi siis kelpaa, että hyvin maskuliinisilla raksajätkillä kääntyy päät kun kävelet ohitse ja olet hyvin epänaisellisella tavalla ylipainoinen. Tai siis painavampi kuin itse pidät ideaalina.
Asfalttihaleilla rehottaa pettäminen päihteiden käyttö ja jopa maksullisia naisia tilataan,viina virtaa ,perheet rikkoutuvat . Asfalttimiehet ovat myös agressivisia, hyvinkin uhkaavia ja törkeä köytöksisiä kumppaneitaan,puolisoitaan kohtaan. Muille vieraille naisille ja ulkopuolisille ihmisille esittävät täysin muuta kuin ovat.
No mun mielestä just päinvastoin. Läskit ja rumat duunarit (siis jonkun mielestä miehekkäät) haluaa mahdollisimman fitin "emännän" kun taas akateemiset, ap:n mielestä varmaan "neitimäiset" miehet katsoo muutakin kuin pelkkää ulkonäköä. Toki ne läskit raksaukot kelpuuttaa sitten itsensälaisen paremman puutteessa.
Olen huomannut tavallaan saman. Tuntuu, että psyykkisesti sellaiset maskuliiniset ”tosimiehet” (en puhu ulkonäöstä) eivät ole tosiaan sellaisia pikkuasioihin tarttuvia. Moni mies on ollut ihmeen neuroottinen piipertäjä, esim. alapääkarvat ahdistaa ja pitää olla suihkunraikas aina ennen seksiä, pienikin ”likaisuus” ällöttää jne, kaikki spontaanius puuttuu. Osa noista on ollut kyllä miehekkään näköisiä, mutta mieleltään naismaisia, ja osa lisäksi ulkonäöltäänkin feminiinisiä. Vaatteet pitäisi olla myös tietynlaiset ja unelmanainen on joku instaheruttaja kilo meikkiä naamassa.
Olen itse luonnollisen kaunis nainen. Eniten olen viehättynytkin juuri noista henkisesti vahvoista, miehekkäistä miehistä ja sellaiset tarkat, vaativat neurootikot vähän ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä just päinvastoin. Läskit ja rumat duunarit (siis jonkun mielestä miehekkäät) haluaa mahdollisimman fitin "emännän" kun taas akateemiset, ap:n mielestä varmaan "neitimäiset" miehet katsoo muutakin kuin pelkkää ulkonäköä. Toki ne läskit raksaukot kelpuuttaa sitten itsensälaisen paremman puutteessa.
Duunari voi olla myös hyväkroppainen ja komea, ei aina läski ja ruma. Luultavasti tällaista ennemmin tarkoitetaan miehekkäällä. Ihan samalla lailla kuin akateeminen mies, heissäkin on ylipainoisia (tai sitten sitä toista ääripäätä eli riukuja) ja ei-komeita. Molemmissa ryhmissä on erilaisia persoonia erilaisine mieltymyksineen.
Kaikki miehet tykkää kauniista naisista. Kaikki eivät vaan niitä saa. Realiteetti. Ja biologiaa.
Hintelät insinörtit painaa toisiaan.
Tai hakkaavat käpäläänsä niin monta kertaa, että letku on kipeenä pari päivää.