Lue keskustelun säännöt.
Millainen nainen jää yksin?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin "jää"? Mulle tämä on ihan valinta, mutta on mulla rakastajakin, jota tapaan kun haluan. Emme asu yhdessä emmekä tule asumaan, koska oma rauha ja oma tila on minulle välttämätön ja ennenkaikkea taloudellisesti mahdollinen.
Näinhän se menee. Hyvät t4v1smiehet ei saa sitä pysyvää parisuhdetta, kun naiset n0ukkii yksinolon ja jonkun jännik sen kanssa satunnaiset p4nem1sen hyvät puolet ja pärjäävät sitten sillä. Naisilla on hyvin asiat. Koettaapa t4v1smies päästä yhtä hyvään tilanteeseen, siinä kyllä yksin ollaan mutta eipä päästä läheisyyttä useimmiten tyydyttä mään kuin maksull1s1ssa.
Onko tavis nykyään syrjäytynyt? Saitte eilen illalla ohjeen siirtyä Itä-Eurooppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin "jää"? Mulle tämä on ihan valinta, mutta on mulla rakastajakin, jota tapaan kun haluan. Emme asu yhdessä emmekä tule asumaan, koska oma rauha ja oma tila on minulle välttämätön ja ennenkaikkea taloudellisesti mahdollinen.
Näinhän se menee. Hyvät t4v1smiehet ei saa sitä pysyvää parisuhdetta, kun naiset n0ukkii yksinolon ja jonkun jännik sen kanssa satunnaiset p4nem1sen hyvät puolet ja pärjäävät sitten sillä. Naisilla on hyvin asiat. Koettaapa t4v1smies päästä yhtä hyvään tilanteeseen, siinä kyllä yksin ollaan mutta eipä päästä läheisyyttä useimmiten tyydyttä mään kuin maksull1s1ssa.
Tutkimusten mukaan nykymaailmassa naisten stressitasot ovat kaksinkertaistuneet aiemmasta ja miesten pysyneet ennallaan. Nainen ei nyt vaan yksinkertaisesti jaksa ottaa miehestä yhtä stressitekijää lisää itselleen vaan tulee paremmin toimeen ilman, vaikka yksinolo harmittaisikin.
Ne miehet, jotka osaavat olla naisten tukena, ovat kyllä varattuja. Tavismieskin voi henkisesti kasvattaa itsestään hyvismiehen. Miettiä kuviota molempien osalta, miettiä, miten voi itse tuoda lisäarvoa suhteeseen sen sijaan, että vaan lösähtää siihen, tässä mä nyt oon tällaisena kuin oon -asenteella.
Maailma on kuitenkin muuttunut niin, että aiemmin työnjako oli selvä. Nyt moni odottaa naisilta puolikasta miehen osuuteen (raha) ja mies on vaan tyytyväisesti ottanut vastaan sen muutoksen, ettei tarvitse enää huoleen asti yksin vastata perheen hyvinvoinnista. No mistä se on pois, naisen selkänahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä. Liian itsekäs miehen kanssa olemiseen ja elämiseen. Olen melko itsenäinenkin muutenkin joten mitä 1 lisälapsella tekisin? Miehen tarvitsevuus on niin ahdistavaa ettei siinä juuri muu auta kuin jätän loput sanomati.
Ja aivan kuin naiset ei sitten koskaan tarvitsisi mitään :D
Palkan turvin voi ostaa tarvitsemansa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin "jää"? Mulle tämä on ihan valinta, mutta on mulla rakastajakin, jota tapaan kun haluan. Emme asu yhdessä emmekä tule asumaan, koska oma rauha ja oma tila on minulle välttämätön ja ennenkaikkea taloudellisesti mahdollinen.
Näinhän se menee. Hyvät t4v1smiehet ei saa sitä pysyvää parisuhdetta, kun naiset n0ukkii yksinolon ja jonkun jännik sen kanssa satunnaiset p4nem1sen hyvät puolet ja pärjäävät sitten sillä. Naisilla on hyvin asiat. Koettaapa t4v1smies päästä yhtä hyvään tilanteeseen, siinä kyllä yksin ollaan mutta eipä päästä läheisyyttä useimmiten tyydyttä mään kuin maksull1s1ssa.
Tutkimusten mukaan nykymaailmassa naisten stressitasot ovat kaksinkertaistuneet aiemmasta ja miesten pysyneet ennallaan. Nainen ei nyt vaan yksinkertaisesti jaksa ottaa miehestä yhtä stressitekijää lisää itselleen vaan tulee paremmin toimeen ilman, vaikka yksinolo harmittaisikin.
Ne miehet, jotka osaavat olla naisten tukena, ovat kyllä varattuja. Tavismieskin voi henkisesti kasvattaa itsestään hyvismiehen. Miettiä kuviota molempien osalta, miettiä, miten voi itse tuoda lisäarvoa suhteeseen sen sijaan, että vaan lösähtää siihen, tässä mä nyt oon tällaisena kuin oon -asenteella.
Maailma on kuitenkin muuttunut niin, että aiemmin työnjako oli selvä. Nyt moni odottaa naisilta puolikasta miehen osuuteen (raha) ja mies on vaan tyytyväisesti ottanut vastaan sen muutoksen, ettei tarvitse enää huoleen asti yksin vastata perheen hyvinvoinnista. No mistä se on pois, naisen selkänahasta.
Miten tämä nyt sitten on mahdollista?
On kuultu kyllästymiseen saakka kuinka miehet ovat kautta historian polkeneet naisia jalkoihinsa ja vasta nyt ollaan päästy kiinni tasa-arvoon.
Miten ne stressitasot ja masennuslääkkeiden käyttö ovatkin nousussa?
Naisilla on kuulemma ollut huono olla parisuhteissa koska epäreilu työnjako, mutta nyt kun yhä suurempi osa on sinkkuina, tilastollisesti senhän pitäisi vähentää stressiä ja masennusta.
Sitäkin on jauhettu palstalla kuinka avioliitto pidentää miehen ja lyhentää naisen elinikää - mikä on täyttä hevonp*skaa, koska todellisuudessa varallisuus pidentää elinikää, ja varallisuus vaikuttaa käänteisesti sukupuolten pariutumiseen (miehillä nostaa pariutumisen mahdollisuuksia, naisilla laskee halukkuutta pariutumiseen).
Nytkö siitten onkin niin että patriarkaatti ja epätasa-arvo oli hyvä ja tämä nykyinen malli jossa ei saakaan olla perheen pään suojeltavana, onkin liian stressaava kun joutuu ottamaan vuorollaan sitä miehen roolia sen vastineeksi että mieskin tarttuu imuriin?
Itsereflektion puute, joka on myös tässä keskustelusta käynyt harvinaisen hyvin ilmi. Ei siis pienintäkään käsitystä miten muut (=miehet) heidät näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku jaksaa miestä pitää niin kaikki kunnia hänelle. Itsellä ei ole enää siihen hommaan halua, miehen pito on raskasta ja kuluttavaa.
N50
Vierailija kirjoitti:
Sellainen joka ei ole kohdannut ihmistä jonka kanssa kipinöisi, johon ihastuisi ja rakastuisi.
Totta, kaikilla miehillä ei ole tarpeeksi rahaa ja omaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ainakaan ole jäänyt, vaan olen ihan itse valinnut yksin olon.
Ihmiset ovat erilaisia, vaikka kuinka jotkut jankkaavatkin siitä, että kukaan ei halua olla yksin tai, että ihminen on laumaeläin yms. shaibaa... Kyllä meitä on, kun oikeasti viihtyvät yksin eivätkä kärsi siitä...
Elämässäni on ollut paljon ihmisiä, jotka ihmettelevät sitä, miksen koskaan ole seurustellut vakavammin ym. Nämä ihmiset ovat yleensä niitä, jotka eivät itse pysty elämään hetkeäkään yksikseen. En tiedä kumpi on terveempää. Se, että edellisen suhteen jälkeen solmitaan uusi parin viikon päästä kuin se, ettei solmi niitä ollenkaan? Joillekkin se yksin olo on pahempaa, kuin olla esim. alkoholistin tai väkivaltaisen henkilön kanssa. Tarve on niin suuri, ettei viitsitä etsiä sitä kunnollista kumppania vaan otetaan se eka kuka huolii...
Mun on hyvä näin, ei ahdista ja kotiin on aina kiva tulla. Olen itse elänyt suurperheessä ja kotona ollut hälinää yms. mitä aina vihasin. En tiedä sitten onko erityisherkkyyteni yksi syy siihen, että mulla on pakko olla paikka missä asiat ovat juuri niinkuin itse halua. Mulla ei myöskään koskaan ole ollut mitään läheisyyden kaipuuta... En halua ketään tähän asumaan... toisen kanssa asumisesta näen hyvin paljon negatiivisa asioita, enkä juurikaan mitään positiivista... seksiä saa ilman parisuhdettakin...
Älykäs nainen, joka ei ala kenen tahansa kanssa parisuhteeseen.
Näinhän se menee. Hyvät t4v1smiehet ei saa sitä pysyvää parisuhdetta, kun naiset n0ukkii yksinolon ja jonkun jännik sen kanssa satunnaiset p4nem1sen hyvät puolet ja pärjäävät sitten sillä. Naisilla on hyvin asiat. Koettaapa t4v1smies päästä yhtä hyvään tilanteeseen, siinä kyllä yksin ollaan mutta eipä päästä läheisyyttä useimmiten tyydyttä mään kuin maksull1s1ssa.