Arvostettu/suosittu kaupunki jota inhoatte?

Vierailija kirjoitti:

Pori. Huh huh, mikä läävä!

Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Porissa viime elokuussa. Viihdyin sielläkin.

Pariisi saa paljon negaa, mutta onneksi Ranskaa on sen ulkopuolellakin. Itse luulin vihaavani Pariisia, mutta käynnin jälkeen on lähinnä neutraalit tunnelmat. Ei tarvi takaisin mennä, mutta oli mainettaan parempi. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kaikkea sai mitä tarvi. Marseille oli myös paikka, johon ei tarvi palata, mutta siellä oli enemmän vaaran tunnelma monilla asuinalueilla. Näiden ulkopuolella Ranska on ollut mielekäs kokemus. Englantiakin on puhuttu lähes jokaisessa paikassa, kun auttava ranska ei riitä.

Suomen kaupungeista Savonlinna. Ilkeitä sisäänpäin lämpeäviä ihmisiä ja kuollut kyläpahanen.

Ulkomaat: Barcelona, rikollisten pesäke, hirveät jonot joka paikassa ja kiviset rannat.

Oia, Santorini. Ihan kauhea paikka. En voi suositella kenellekään. Ja jos on siellä käynyt niin ei ole käynyt Kreikassa. Se paikka on Kreikasta niin kaukana kuin voi olla.

Pariisi ja Kokkola talvella. 

Lontoo ja New York.

Lontoossa tullut vastaan töykeimmät ihmiset mitä missään muualla maailmalla ja New York liian kuselle haiseva isoine rakennuksineen. 

DXTR kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki eli tzadi

Mikä juttu tuo "tzadi" on? Onko se jotain maakuntamurretta?

Jep, tuli muotiin joskus ysärillä, ainakin Vantaalla.

Porissa aikoinaan asunut ja jokin siinä kaupungissa vain tökkii.

- Pieni ja hieman kuollut paikka

- Porissa on joo yyteri ja kirjuri, jotka on kivoja paikkoja, mutta lopulta nekään ei oo niin ihmeellisiä paikkoja

- Jotkut porilaiset hyvinkin outoja

- Välillä tuntuu, että Porissa tehdään asiat miten sattuu

Kertokaa minulle että millaisia ihmisiä olette te, jotka rakastatte Pariisia! Itselleni riitti yksi käyntikerta ja toiste en mene. Ruoka ei ollut kummoista, hinnat olivat kalliita, kaikkialla järjettömän rähjäistä ja likaista, kusi ja paska haisi joka nurkassa, ihmiset olivat todella töykeitä ja yleinen turvattomuuden tunne kadulla partioivien sotilaiden muodossa, ihan kuin olisi ollut jossain lähi-idässä. Kaikissa nähtävyyksissä oli sanoinkuvaamaton tungos. CDGn lentokenttäkin oli ihan painajaismainen kokemus. Leipä oli kyllä Pariisissa hyvää, ja kahvilat mukavia, mutta siihen se jääkin, Olen vieraillut useasti Ranskassa mutta toisella puolella maata, siellä viihdyin hyvin mutta Pariisin kamaluus oli todellakin shokki. Leuka meinaa tippua maahan joka kerta kun joku hehkuttaa tuota kaupunginkuvatusta, pistää miettimään että olinko jossain eri universumissa tuon reissun aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Berliini. Kävin viime talvena ensimmäistä kertaa, odotin paljon ja ehkä siksi petyin. Kokemus olisi tietysti voinut olla eri kesällä. Mutta tuskin se pelkästään siitäkään johtui, monessa paikassa käynyt talvella ja tykännyt. Berliini oli jotenkin harmaampi ja elottomampi kuin olin kuvitellut. 

Minäkin petyin Berliiniin. Jaksan olla siellä ehkä viikonlopun ja sitten alkaa tympiä. Harmaa ja eloton on tosiaan hyvä kuvaus ja berniiläiset ovat muita saksalaisia nuivempia ja etäisempiä. Sopii siis suomalaiselle, joka haluaa asioida rauhassa, mutta asiakaspalvelulta ei tarvitse useinkaan odottaa mitään suurta lämpöä, vaikka puhuisit saksaa. Itäpuoli on tosi synkeä omaan makuuni.

Olen käynyt Berliinissä ystävän vuoksi kohta 10 kertaa ja alan hiljalleen olla ihan sujut paikan kanssa, mutta en tosiaan hehkuttaisi sitä kellekään. Halpaa on ja suhteellisen turvallista, kun pysyy poissa turistirysistä ja Tiergartenin alueelta (Tiergartenin metroasema on tosi hämärä paikka, siellä tuntuu aina olevan joku selkkaus tai muu häslinki menossa, kun siitä kulkee läpi). Ruoka on hyvää ja edullista omaan makuuni ja julkinen liikenne metrolla toimii hyvin. S-Bahn takkuaa kuin Suomen VR.

Berliiniä enemmän olen tykästynyt matkoillani joihinkin saksalaisiin tuotteisiin, tavarataloketjuihin ja syömisiin kuin itse kaupunkiin ja sen elämään. Elämäni parhaimmat pyyhkeet olen ostanut Karlstadista ja Rossmannin kaltainen halpa hyvinvointikauppa saisi tulla Suomeenkin.

N40

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa minulle että millaisia ihmisiä olette te, jotka rakastatte Pariisia! Itselleni riitti yksi käyntikerta ja toiste en mene. Ruoka ei ollut kummoista, hinnat olivat kalliita, kaikkialla järjettömän rähjäistä ja likaista, kusi ja paska haisi joka nurkassa, ihmiset olivat todella töykeitä ja yleinen turvattomuuden tunne kadulla partioivien sotilaiden muodossa, ihan kuin olisi ollut jossain lähi-idässä. Kaikissa nähtävyyksissä oli sanoinkuvaamaton tungos. CDGn lentokenttäkin oli ihan painajaismainen kokemus. Leipä oli kyllä Pariisissa hyvää, ja kahvilat mukavia, mutta siihen se jääkin, Olen vieraillut useasti Ranskassa mutta toisella puolella maata, siellä viihdyin hyvin mutta Pariisin kamaluus oli todellakin shokki. Leuka meinaa tippua maahan joka kerta kun joku hehkuttaa tuota kaupunginkuvatusta, pistää miettimään että olinko jossain eri universumissa tuon reissun aikaan.

Itsekin olen pitänyt Ranskassa enemmän monesta muusta paikasta, mutta minua ihmetyttää tämä ketjusta toiseen toistuva Pariisin inhoaminen. Johtuu varmaan siitä, että sitä on joskus sata vuotta sitten hehkutettu liikaa, ja ihmiset odottavat sen olevan aivan satumaisen fantastinen. Ja pyöritään vain jossain perusnähtävyyksillä miljoonan muun turistin kanssa. Itse pidän ihan vain eri kaupunginosiin tutustumisesta (niitä riittää) ja Pariisin arkisesta ilmapiiristä, joka on huolettomampi kuin muualla 'pohjoisessa', mutta silti on siistimpää ja rauhallisempaa kuin esim. Italiassa. Ja tietysti niitä kulttuurikohteita on Pariisissa joka kulmalla.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa minulle että millaisia ihmisiä olette te, jotka rakastatte Pariisia! Itselleni riitti yksi käyntikerta ja toiste en mene. Ruoka ei ollut kummoista, hinnat olivat kalliita, kaikkialla järjettömän rähjäistä ja likaista, kusi ja paska haisi joka nurkassa, ihmiset olivat todella töykeitä ja yleinen turvattomuuden tunne kadulla partioivien sotilaiden muodossa, ihan kuin olisi ollut jossain lähi-idässä. Kaikissa nähtävyyksissä oli sanoinkuvaamaton tungos. CDGn lentokenttäkin oli ihan painajaismainen kokemus. Leipä oli kyllä Pariisissa hyvää, ja kahvilat mukavia, mutta siihen se jääkin, Olen vieraillut useasti Ranskassa mutta toisella puolella maata, siellä viihdyin hyvin mutta Pariisin kamaluus oli todellakin shokki. Leuka meinaa tippua maahan joka kerta kun joku hehkuttaa tuota kaupunginkuvatusta, pistää miettimään että olinko jossain eri universumissa tuon reissun aikaan.

Olin mennessäni sinne hyvin ennakkoluuloinen. Olin varautunut siihen, että pariisilaiset ovat koppavia eivätkä halua puhua englantia. Historiankin perusteella minulla oli huono käsitys ranskalaisista, olin nuori, parikymppinen, ehdottomat mielipiteet, ja Ranskan Suuri vallankumous oli mielestäni lopputulemaltaan esimerkki ihmisten järjettömyydestä.

Ehkä se, etten oikeastaan odottanut mitään kovin hauskaa, teki matkasta kiinnostavan ja positiivisen kokemuksen. Pidin kissoista, ja kun ravintolassa näkyi olevan kissa, menin tietysti syömään sinne. Ihailin leivoksia ja kalliiden kauppojen näyteikkunoita. En ollut siellä yksin, olin lähtenyt matkalle hyvän ystäväni kanssa. Meillä oli kivaa, kuljimme museoissa ja nähtävyyksiä katsomassa. Pidän vähän erikoisista sisustusratkaisuista, joten hotellihuoneen vähän vino lattia oli minusta pikantti. Vanhan hotellin sisustus oli kuin jostain elokuvasta.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tampere. Turusta ei kokemusta. Nuo neljä ensimmäistä aivan älyttömän väkivaltaisia kaupunkeja. Katuväkivaltaa, huumausainerikoksia, ryöstöjä, ulkomaalaisten jengejä. Muutin keskikokoiseen pikkukaupunkiin ja täällä tosiaan uskaltaa liikkua yöelämässäkin. 

Barcelona ei oikein auennut mulle.

Amsterdam. Inhoan pössyttelijöitä ja etenkin hajua. Lisäksi päälleni on ajanut pyörä joten pelkään pyöräilijöitä ja lisäksi myös vähän vettä. Nuo kolme ovat aika keskeisiä kaupungissa joten pelkäsin koko ajan että joku ajaa päälle ja illalla että kävelen kanaaliin kun oli vaikea erottaa yöllä heijastuksesta veden ja reunan rajaa (ja pyöriä tuli koko ajan joka suunnasta). Siihen päälle oksettava makea haju joka nurkassa. Vihasin kaupunkia enkä todellakaan ole palaamassa koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Barcelona ei oikein auennut mulle.

Menee vähän ohi aiheen koska en missään nimessä inhonnut Barcelonaa, mutta ylihehkutettu se on. Loma siellä oli todella mukava ja oli kiva viikko, mutta ei se nyt niiiin ihmeellinen paikka ollut. Suoraan sanottuna viikon lomani Fugessa oli kivempi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tampere. Turusta ei kokemusta. Nuo neljä ensimmäistä aivan älyttömän väkivaltaisia kaupunkeja. Katuväkivaltaa, huumausainerikoksia, ryöstöjä, ulkomaalaisten jengejä. Muutin keskikokoiseen pikkukaupunkiin ja täällä tosiaan uskaltaa liikkua yöelämässäkin. 

Kun vuosia äänestää suvaitsevaisuuden puolesta, niin se ei voi olla vaikuttamatta kaupunkikuvaan.

Niin kipeän totta = (

Helsinki.

LA. Kauheat ruuhkat, tiet paikoin törkeässä kunnossa, en ymmärrä kuinka kukaan haluaa asua siellä.

New York. Betoniviidakko, jossa ei ole mitään vihreää tai viihtyisää paitsi Central Park. Sielläkin nistit ja pulsut ovat vallanneet joka nurkan. NY on törkeän kallis, eikä hyvää ruokaa saa melkein mistään. Ihmiset ovat töykeitä ja koko kaupunki kuin kuhiseva muurahaispesä. Rasismi on räikeää ja erityisesti mustien asuinalueilla näkyy lohduton köyhyys. Epäluuloisuus ja itsekkyys huokuvat katseista, eikä hädässä olevaa juuri auteta. Kaamea kaupunki.