Kuinka paljon vaikeampi lukio on?
Kuinka paljon vaikeampi lukio nykyään on peruskouluun verrattuna? Onko hyppy ysiltä ykköselle valtava vai pieni? Voiko lukiossa edelleen pärjätä vain kuuntelemmalla tunneilla? Kuinka paljon enemmän läksyjä on?
Kommentit (33)
Riippuu, millaisessa peruskoulussa olet ollut. Jotkut valmentavat lukioon realistisesti, jotkut antavat liian helposti numeroita.
Kyllä sieltä alisuoriutujanakin selviää mutta kannattaisi panostaa hieman etenkin äikkään, matikkaan ja fysiikkaan.
Lukio on peruskoulutasoa, jos ottaa helppoja aineita.
Siis ottaa lyhyen matikan ja ei ota fysiikkaa eikä kemiaa eikä kolmatta kieltä.
Lapsellani on tuollainen helppo lukio.
Itselläni oli vaativa lukio muinoin, kun oli pitkä matikka, fysiikka ja kemia ja 3 kieltä.
Onhan se haastavampi. Aika paljonkin. Muistan itse kuinka lukion ykkösellä meni hetki tottua uuteen opiskelurytmiin, koeviikkoihin, ja siihen että töitä on oikeasti tehtävä jos aikoo edes kurssit läpäistä. Mutta älä huoli siihenkin nimittäin tottuu parin ekan jakson jälkeen ja sitten ei enää tunnukkaan niin rankalta. Plus lukiossa on myös paljon tosi hauskoja juttuja kuten wanhat sekä penkkarit. Lisäksi saa paljon uusia kavereita. Ehdottomasti ainakin omalla kohdalla elämäni parhaat 3 vuotta, vaikka välillä olikin hieman rankkaa. Kyllä sinäkin siitä selviät:)!
Vierailija kirjoitti:
Lukio on peruskoulutasoa, jos ottaa helppoja aineita.
Siis ottaa lyhyen matikan ja ei ota fysiikkaa eikä kemiaa eikä kolmatta kieltä.
Lapsellani on tuollainen helppo lukio.
Itselläni oli vaativa lukio muinoin, kun oli pitkä matikka, fysiikka ja kemia ja 3 kieltä.
Minusta matikka ja fysiikka on helppoja.
Kolmatta vierasta kieltä ei täällä ole kellään. Vain 2 kotimaista ja pari vierasta. Kielet just on helppoja.
Ei se ole mitenkään vaikeeta. Mutta kun siellä on ne tanssit niin jätin kesken ja lähdin amikseen. Siellä ei tarvinnu tanssia ja hyvin olen elämässäni pärjänny
Itselläni on yksi lukiolainen ja kaksi yläkoululaista. Lukio on vaikeampi ja teettää enemmän töitä, etenkin pitkä matikka ja fysiikka. Karkeasti yleistäen yhden kurssin aikana käydään läpi saman verran asiaa kuin peruskoulun puolella lukuvuodessa. Arvostelu on tiukempaa (tässä varmasti koulukohtaista eroa).
Lukiossa pitäisi jo käyttää kunnon opiskelustrategioita "tunnilla kuuntelun" sijaan
Mä olin kasipuolen oppilas peruskoulussa tekemättä melkein mitään. Läksyt tietty tein ja luin illan tai kaksi kokeisiin.
Pääsin helpolla lukioon, mutta kyllähän opintomenestys siellä vähän laski. Pääsin silti yliopistoonkin (pääsykokeella toki, ei ollut asiaa yhteispistekiintiöön) keskinkertaiselle alalle. Siellä alkoi harmittaa, että en aikanaan jaksanut opetella opiskelemaan. Olisi helpottanut elämää kovasti.
Nykyaikana amiksestakin voi ponnahtaa sekä AMK että jopa yliopistoon, joten alle kasin oppilaille en lukiota suosittele.
Ei kovinkaan rankkaa lukuun ottamatta yksittäisiä koeviikkoja tai muita aikoja jolloin sattuu kasaantumaan useita deadlineja esimerkiksi samalle viikolle, mutta töitä kiitettävien eteen täytyy tehdä jonkun verran enemmän kuin peruskoulussa. Varmasti riippuu myös oppimisnopeudesta, kiinnostuksesta ym. sekä aineesta, kuinka paljon täytyy tuntien ulkopuolella opiskella. Itsellä oli valinnaisena pääosin matemaattisen puolen aineita ja pärjäsin hyvin lähes pelkästään tunneilla paikalla olemalla ja keskittymällä (E:n paperit, KA 8,8). Toisaalta enemmän varsinaista luettavaa tekstiä sisältävät aineet vaativat varmasti enemmän myös pänttäämistä kotona, mutta eivät nekään mitään useita tunteja koulupäivän päälle. Oikeasti laiskempikin kyllä yleensä läpi pääsee, mutta tavoitteiden olisi tietysti hyvä olla pelkkää läpipääsyä korkeammalla. Tämä kokemus siis lukiosta pari vuotta takaperin, joka sijoittuu vertailuissa Suomen parhaan 10 % joukkoon, eli ei koulunkaan puolesta mitään pahimmasta päästä löysäilyä ollut muihin lukioihin verrattuna.
Yllättävän nopeasti tottui siihen, että kokeisiin luettiinkin nyt kokonainen kirja koealueen sijaan. Itselle ei ollut kovin vaikeaa, toki töitä jouduin minäkin tekemään, mutta sellaiselle, joka oppii helposti, ei hyppy lukioon ollut mitenkään suuri. Toki tämä riippuu varmaan myös lukiosta. Oma lukioni ei ollut mikään huippulukio.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa pitäisi jo käyttää kunnon opiskelustrategioita "tunnilla kuuntelun" sijaan
Eli sekö ei riitä? Nyt keskiarvo ysillä n. 9,5, ilma työntekoa, vain kuuntelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa pitäisi jo käyttää kunnon opiskelustrategioita "tunnilla kuuntelun" sijaan
Eli sekö ei riitä? Nyt keskiarvo ysillä n. 9,5, ilma työntekoa, vain kuuntelemalla.
Voi kyllä riittää ainakin osittain, jos on hyvä muisti ja ymmärtää asiat syvällisesti heti. Kuitenkin koealueet ovat sen verran isoja, ja nippelitiedon hallitsemistakin voidaan ainakin jollain tasolla vaatia, joten kyllä jonkinlaista panostusta myös koulun ulkopuolella tarvitaan jos haluaa menestyä tai edes pärjätä hyvin. Lukion on tarkoitus myös valmistaa myöhempiä opintoja varten, jossa entisestään korostuu myös itsenäinen tekeminen ja siihen lukio on hyvää aikaa totutella.
Nythän lukio on uudistumassa ja sinne tulee uusi lukion opetussuunnitelma. Muutoksia siis tulossa mm. oppiaineiden poikkiteiteellisyys ja soveltavuus lisääntyvät.
Lukio voi olla aika raskas, kirjoittamista ja lukemista on paljon. Niinpä suosittelisin valitsemaan sellaisen lukion, johon pääsee melko helposti. Ettei tarvitse herätä puoli kuudelta ja käyttää kolmea eri bussia ja yhtä junaa päästäkseen koululle. Harva pystyy bussissa tekemään koulutehtäviä.
Itsellä yleisarvosana E, joten ei häävisti sujunut imiin odotuksiin nähden, mutta helppous yllätti. Yläasteen opot paasasivat freneettisesti siitä, miten yläaste on kuin resiina, kun lukio on luotijuna. Höpönlöpöähän se oli. Kurssit voi höntsiä läpi, ja ylppäreihin sitten tsempata. Itse en päässyt höntsys-opiskelurutiinista enää eroon, joten ylppäreihin ei tullut luettua, kun se viikon verran per aine. Suoraan kemian laudaturilla lipastoon, joten ei harmia koitunut osakseni opintoparren alituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa pitäisi jo käyttää kunnon opiskelustrategioita "tunnilla kuuntelun" sijaan
Eli sekö ei riitä? Nyt keskiarvo ysillä n. 9,5, ilma työntekoa, vain kuuntelemalla.
Sama. 15v sitten pääsin ysiltä 9.6 ka:lla. Yläasteella (vai mikä se nykyään on) opin ihan vain istumalla tunnilla, kuuntelemalla ja kirjoittamalla muistiinpanot. Menin lukioon ja kaikki aineen romahtivat: fyssa, kemia, matikka, bilsa, kemia, mantsa. Kaikki 9:llä ka 10 ja laskivat kaikki 5-7.
En osannut yhtään opiskella. Ja tiedon määrä mikä pitää jakson aikana oppia yllätti täysin. Mokasin lukion täysin ja opiskelin vain helppoja aineita, uskontoa, historiaa yms. Noin C:n papereilla ulos enkä jatkanut minnekään.
Nyt olen aikuislukiossa, koska edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, yhä haluan yliopistoon. Minulla tuskin on mahdollisuutta työllistyä haluamalleni alalle, mutta elämme kerran ja en halua menettää tätä mahdollisuutta ilman, että edes kokeilen.
Opiskelen biologiaa, maantiedettä, kemiaa, fysiikkaa ja numerot ovat 9-10. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta ettei kävisi kuin minulla, niin kannattaa jo nyt petrata opiskelutaktiikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Lukio on peruskoulutasoa, jos ottaa helppoja aineita.
Siis ottaa lyhyen matikan ja ei ota fysiikkaa eikä kemiaa eikä kolmatta kieltä.
Lapsellani on tuollainen helppo lukio.
Jos menee siitä, mistä rima on matalin, niin voi olla helppo lukio. Mutta onko siinä jatkon kannalta mitään järkeä? Helppo tarkoittaa lähes aina myös vähempiä hakupisteitä yo-tutkinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana amiksestakin voi ponnahtaa sekä AMK että jopa yliopistoon, joten alle kasin oppilaille en lukiota suosittele.
Amiksesta jos haluaa yliopistoon, niin pitää mennä pääsykokeen kautta. Voi olla aika iso haaste, kun amiksessa on opiskeltu käytännön taitoja. Eikä mitään lukion oppimäärään verrattavaakaan useimmissa akateemisissa aineissa. Vain todella harvalle realistinen reitti.
Alle 8 keskiarvolla kannattaa mennä lukioon, jos on kova motivaatio tehdä asiat paremmin kuin peruskoulussa eikä mitään oppimisvaikeusesteitä.
Toisille on vaikeaa, toisille helppoa. Riippuu ällistä.