Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua - kaveriperhe tekemässä virhettä asuntokaupoissa
18.05.2020 |
Mulla on ihana kaveriperhe, joilla ei ole suoraan sanoen mitään käsitystä järkevästä rahojen käsittelystä. On kulutusluottoa, maksuhäiriötä, yksi konkurssi takana.
Nyt tämä perhe on saanut päähänpinttymän, että haluaa ostaa omakotitalon. Ongelma on se, että talo pitää saada pk-seudulta ja heidän budjetillaan (jos pankki nyt ylipäänsä lainan myöntää) kyseeseen tulevat lähinnä kosteusvaurioiset pommit :-/ Yksi tällainen heillä on kiikarissa ja välittäjän mukaan kyseisen talon remontti maksaa minimissään 100 000. Talon hankintahinta on kuitenkin aivan maksimi, mitä kaveriperheeni voi lainaa saada eli rahaa remonttiin ei ole. Tämä ei heitä huoleta, kun voihan sitä remonttia sitten tehdä pikkuhiljaa :(
Minä näen tässä kaikki katastrofin ainekset. Perheessä on pieniä lapsia ja talossa todettu kosteusvaurio. Lasten terveys riskeerataan (ja vanhempien tietysti myös). Lisäksi remontti voi tuoda ties mitä yllätyksiä, budjetti paukkua tai talo osoittautua korjauskelvottomaksi.
Olen esittänyt mielipiteeni talokaupoista (perhe kyselee aina mielipidettäni ja neuvoja), mutta se ei näemmä heitä lannistanut. Mitä tällaisille ihmisille voisi sanoa? Miten heidät saa uskomaan, että päätös ei ole järkevä? Olen etsinyt heille edullisia, mutta hyväkuntoisia taloja (kauempaa, pienempiä, jne) ja toivonut, että puntaroisivat niitäkin, mutta ei.... Vai olenko hakoteillä ja tunkemassa nenääni liiaksi muiden asioihin?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Mieheni veli oli vähän samassa tilanteessa yli 10 vuotta sitten.
Talo oli kyllä suhteessa halpa, mutta vaati paljon töitä että siitä saisi kunnollisen. Epäilin koko touhua koska tiesin että velipoika on laiskaa sorttia ja viinaan menevä.
Hän sitten osti talon ja aloitti remppailun. Tuli työttömyyttä, laiskuutta, ero ja remppa jäi pahasti vaiheeseen. Vuosia meni ja yläkerta tuli jonkinlaiseen suht asuttavaan vaiheeseen. Tänä keväänä sitten alkoi toisen osan remppailu ja äitinsä valittaa puhelimessa kuinka poika vaan nukkuu päivät putkät kun apumieskin on tilattu paikan päälle auttamaan.
Eli 12 vuotta kulunut, hirveästi aikaa mennyt siellä pressujen, lautojen, naulojen ja lian keskellä. Itse en kykenisi tuon keskellä normaalia elämää viettämään etenkään jos lapsia on perheessä.
Ap:ta en valitettavasti osaa auttaa muuten kuin toteamalla että koita parhaasi estää kauppa.
Aikuisia, oikeustoimikelpoisia ihmisiä ei voi estää tekemästä tahtonsa mukaan vaikka se tahto olisi kuinka tyhmä.
Asetat ap:n merkilliseen vastuuseen toisista aikuisista ihmisistä tuolla "koita parhaasi mukaan estää kauppa" -kommentilla. Miksi ap:n pitäisi niin tehdä? Ap on neuvonsa antanut, eivät kelvanneet, joten hyvää loppuelämää vaan harkintakyvyttömille kavereille.
Ap, sinulle tekisi hyvää ottaa nyt etäisyyttä noihin ihmisiin. Tuo ihmislaji on sellainen, että se roikkuu ja roikkuu toisissa, ei koskaan muutu, ei koskaan opi mitään, mutta tuottaa loputtomasti huolta ja vaivaa läheisilleen. Joten sellaisten läheiseksi ei kannata ruveta, kun ystävät kerran saa valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin omalla kohdalla asuntokauppaa tehdessä pankki oli ehdoton siitä, että 100.000 € budjetilla talon pitää olla vähintään tyydyttävässä kunnossa eikä mikään remontipommi. Enpä usko, että tällä tarinalla on tosipohjaa.
No provohan tämä on aivan selkeäsi.
Ap halusi vähän päteä, raukkaparka, ehkä on yksinäinen juoppo, ja jorisee täällä joutavia.
Olet pian ex-kaverini, kun meistä tänne kirjoittelet!
Hyvänä ystävänä takaat heille remonttilainan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos etsisi tietoa homeen ja muiden haitallisten mikrobien vaikutuksista lapsiin, ja antaisi heille luettavaksi.
Muistaakseni jopa alentaa lasten älykkyyttä. Koko perheelle stressiä ja iso avioeron riski.
Jos he kuitenkin ostavat tuon talon tai epäonnistuvat jollakin muulla tavalla, niin yritä sitten olla kuitenkin empaattinen ja pitkämielinen, sekä heidän puolellaan.
Kannatan tätä. Ja muutama kertomus myös homehelvetin kanssa eläneistä. MOT muistaakseni teki näistä dokumentin joskus: ihmisiltä meni talot, terveys ja rahat. Etukäteen voi kuvitella, että home on pikkujuttu, mutta ei se enää sitten ole kun lapsilla puhkeaa astma ja ovat jatkuvassa tulehduskierteessä.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni veli oli vähän samassa tilanteessa yli 10 vuotta sitten.
Talo oli kyllä suhteessa halpa, mutta vaati paljon töitä että siitä saisi kunnollisen. Epäilin koko touhua koska tiesin että velipoika on laiskaa sorttia ja viinaan menevä.
Hän sitten osti talon ja aloitti remppailun. Tuli työttömyyttä, laiskuutta, ero ja remppa jäi pahasti vaiheeseen. Vuosia meni ja yläkerta tuli jonkinlaiseen suht asuttavaan vaiheeseen. Tänä keväänä sitten alkoi toisen osan remppailu ja äitinsä valittaa puhelimessa kuinka poika vaan nukkuu päivät putkät kun apumieskin on tilattu paikan päälle auttamaan.
Eli 12 vuotta kulunut, hirveästi aikaa mennyt siellä pressujen, lautojen, naulojen ja lian keskellä. Itse en kykenisi tuon keskellä normaalia elämää viettämään etenkään jos lapsia on perheessä.
Ap:ta en valitettavasti osaa auttaa muuten kuin toteamalla että koita parhaasi estää kauppa.