Mitä simppeliä juhlissa tarjoiltiin 80- ja 90-luvuilla?

Jäätelöä tarjottiin ainakin usein.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei tullut edes mieleen, että juhlissa pitää olla kolmen tai neljänlaista poikkeusruokaa erikoisruokavalioille. Mistähän nekin ovat tulleet? Jos joku ei pystynyt syömään jotain juhlissa, oli ilman. Ei siitä tehty mitään numeroa.

Pätee varmaan sinun sukuun ja tuttavapiiriin, mutta ei kaikkien. Meillä ainoa erikoisruokavaliolla oleva oli isoäitini, jolla oli 1-tyypin diabetes. En tiedä miten nykyään diabetesta ruokavaliolla hoidetaan, mutta tuohon maailmanaikaan hänen tuli välttää sokeria. Hänelle haettiin siis leipomosta omat sokerittomat kakkupalat/pullat/keksit/mitkä ikinä. 

Muita erikoisruokavaliolla olleita ei sitten sukulais-/tuttavapiirissämme ollutkaan, ei edes kasvissyöjiä. Jos olisi ollut, niin kyllä heillekin olisi hankittu ruokavalion mukaiset tarjottavat. Noin töykeitä ei olisi oltu, että oltaisiin jätetty kokonaan jätetty huomiotta.

Meillä oli isommissa juhlissa aina käpykakkua ja lusikkapikkuleipiä. Käpykakku oli kyllä ihme valinta, kun ei marsipaanin ystäviä oikein oltu (minä inhoan marsipaanin makua), mutta silti se marsipaanikakku piti vaan joka juhlassa olla.

Meillä oli aina perheen ruokajuhlissa, kuten rippi- ja ylioppilasjuhlissa naudankäristystä, jonka teki isäni. Ihan älytön homma kahdelle- kolmellekymmenelle hengelle veistellä jäisiä lihakimpaleita ohuen ohuiksi lastuiksi. Mutta olihan se hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei tullut edes mieleen, että juhlissa pitää olla kolmen tai neljänlaista poikkeusruokaa erikoisruokavalioille. Mistähän nekin ovat tulleet? Jos joku ei pystynyt syömään jotain juhlissa, oli ilman. Ei siitä tehty mitään numeroa.

Pätee varmaan sinun sukuun ja tuttavapiiriin, mutta ei kaikkien. Meillä ainoa erikoisruokavaliolla oleva oli isoäitini, jolla oli 1-tyypin diabetes. En tiedä miten nykyään diabetesta ruokavaliolla hoidetaan, mutta tuohon maailmanaikaan hänen tuli välttää sokeria. Hänelle haettiin siis leipomosta omat sokerittomat kakkupalat/pullat/keksit/mitkä ikinä. 

Muita erikoisruokavaliolla olleita ei sitten sukulais-/tuttavapiirissämme ollutkaan, ei edes kasvissyöjiä. Jos olisi ollut, niin kyllä heillekin olisi hankittu ruokavalion mukaiset tarjottavat. Noin töykeitä ei olisi oltu, että oltaisiin jätetty kokonaan jätetty huomiotta.

Ei se mitään töykeyttä ole, jos juhlien järjestäjä ei tiedä vieraiden rajoituksista. Kuten tuo kommentoimasi kirjoitti, ei niistä rajoitteista pidetty mitään meteliä siihen aikaan. Mutta kyllä mä itsekin muistan, että mun äidin äidillä oli diabetes ja hänelle kai hankittiin jotain erilaista. Mutta luonnollisesti mun äiti tiesi oman äitinsä sairaudesta. Ei siihen aikaan kuitenkaan vieraat soitellut etukäteen ja listanneet, mitä ei voi syödä tulevissa juhlissa. 

-eri

Meillä oli 80- ja 90-luvuilla suvun juhlissa aina tosi paljon kaikkea tarjottavaa. Äidillä oli monta sisarusta ja yks oli leipurikondiittori ja yks suurtalouskokki. Muut muuten vaan kovia leipomaan. Yleensä jokainen panosti jotenkin ja toi jotain mukanaan. Oli mm.:

kermatäytekakkuja, yleensä vähintään kaksi tai enemmän:

kinuskikakku + joku mansikkakakku tai hedelmätäytekakku

lasten kutsuilla niitä suklaarouheella ja karkeilla + viinirypäleillä ym. koristeltuja

voileipäkakkuja

kuivakakkuja myös ainakin paria sorttia vähintään, esim.:

tiikerikakkua

maustekakkua

kardemummakakkua

pullaa/korvapuusteja

itse tehtyjä keksejä:

Hanna-tädin pikkuleipiä

haarukkaleipiä

kauralastuja

kaupasta ostettuja keksejä:

Domino

Carneval

suolakeksejä

erilaisia piirakoita:

AINA suklaapiirakkaa

omenapiirakkaa/raparperi-/mustikka-

toscapiirakkaa

suolaista piirakkaa:

lihapiirakkaa

kinkkupiirakkaa

Ruokana oli esim. jotain keittoa, just esim. jauheliha- tai nakkikeittoa.

Myöhemmin 90-luvulla oli usein esim. paellaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli 80- ja 90-luvuilla suvun juhlissa aina tosi paljon kaikkea tarjottavaa. Äidillä oli monta sisarusta ja yks oli leipurikondiittori ja yks suurtalouskokki. Muut muuten vaan kovia leipomaan. Yleensä jokainen panosti jotenkin ja toi jotain mukanaan. Oli mm.:

kermatäytekakkuja, yleensä vähintään kaksi tai enemmän:

kinuskikakku + joku mansikkakakku tai hedelmätäytekakku

lasten kutsuilla niitä suklaarouheella ja karkeilla + viinirypäleillä ym. koristeltuja

voileipäkakkuja

kuivakakkuja myös ainakin paria sorttia vähintään, esim.:

tiikerikakkua

maustekakkua

kardemummakakkua

pullaa/korvapuusteja

itse tehtyjä keksejä:

Hanna-tädin pikkuleipiä

haarukkaleipiä

kauralastuja

kaupasta ostettuja keksejä:

Domino

Carneval

suolakeksejä

erilaisia piirakoita:

AINA suklaapiirakkaa

omenapiirakkaa/raparperi-/mustikka-

toscapiirakkaa

suolaista piirakkaa:

lihapiirakkaa

kinkkupiirakkaa

Ruokana oli esim. jotain keittoa, just esim. jauheliha- tai nakkikeittoa.

Myöhemmin 90-luvulla oli usein esim. paellaa.

Erityisruokavaliot meillä myös huomioitiin, koska tädillä + parilla serkulla on keliakia ja myös piti olla laktoositon.

46

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli 80- ja 90-luvuilla suvun juhlissa aina tosi paljon kaikkea tarjottavaa. Äidillä oli monta sisarusta ja yks oli leipurikondiittori ja yks suurtalouskokki. Muut muuten vaan kovia leipomaan. Yleensä jokainen panosti jotenkin ja toi jotain mukanaan. Oli mm.:

kermatäytekakkuja, yleensä vähintään kaksi tai enemmän:

kinuskikakku + joku mansikkakakku tai hedelmätäytekakku

lasten kutsuilla niitä suklaarouheella ja karkeilla + viinirypäleillä ym. koristeltuja

voileipäkakkuja

kuivakakkuja myös ainakin paria sorttia vähintään, esim.:

tiikerikakkua

maustekakkua

kardemummakakkua

pullaa/korvapuusteja

itse tehtyjä keksejä:

Hanna-tädin pikkuleipiä

haarukkaleipiä

kauralastuja

kaupasta ostettuja keksejä:

Domino

Carneval

suolakeksejä

erilaisia piirakoita:

AINA suklaapiirakkaa

omenapiirakkaa/raparperi-/mustikka-

toscapiirakkaa

suolaista piirakkaa:

lihapiirakkaa

kinkkupiirakkaa

Ruokana oli esim. jotain keittoa, just esim. jauheliha- tai nakkikeittoa.

Myöhemmin 90-luvulla oli usein esim. paellaa.

Kuulostaa hyvältä!

Itsekin tykkään että on paljon tarjottavia ja leivon sekä ostan montaa eri sorttia.

Kalakeitto oli usein juhlaruokana monessa paikassa.

Joskus muistan olleen myös itsetehtyä hernekeittoa?

Yhdessä paikassa oli aina voileipiä runsailla täytteillä ja ne oli niin hyviä.

Kuivakakut ja suolaiset ja makeat piirakat oli joo lähes aina ja pullakranssi.

Kermakakku. Kinuskikakkuakin oli mutta onhan sekin ns kermakakku.

Lusikkaleivät, karnevaalikeksit.

Lastenkutsuilla oli aina limsabooli! Sitten se kermakakku mutta usein jätskikakku. Karkkia, sipsejä ja keksejä.

Minä tein 90-luvulla paljon erilaisia pikkuleipiä, kun ne oli helppoja, halpoja ja hyviä. Tuulihattuja tarjosi jokainen tuttu suolaisella ja makealla täytteellä, että ne oli hyviä. Uunissa paistettavat pienet riisipiirakat oli pakollinen juttu joka juhliin omassa perheessä, lisäksi piti tehdä munavoita. Voileipäkakkuun löysin tosi hyvän reseptin, se on meillä käytössä vieläkin. Lisäksi tein kermakakkua vaihtelevilla täytteillä ja jotain kuivakakkua. Pullaa en ikinä leiponut juhliin.

80-luvulla väkersin coctail-tikkuihin erilaisia paloja, juustoa, rypäleitä ja meetvurstia muitan laittaneeni. Uunissa paistoin puolikkaita patonkeja, joiden päälle laitoin ananasta, tomaattia ja juustoa. En ihmeemmin osannut leipoa muuta kuin täytekakkua. Lapsia ei niissä juhlissa näkynyt, joten syötävä oli yleensä suolaista, kun juomana oli lähinnä olutta.

80-luvun alkupuolella 19 vuotiaana järjestin ihka ekat juhlat, tupaantuliaiset pikkuyksiööni. Tarjoilin modernisti patonkia, juustoja ja viinirypäleitä. Hienouden huippu taisi olla pitkän mallinen oma korinsa patongeille :D Valkoviiniäkin oli, Liebfraumilchiä.