Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli se hetki, jolloin aavistit, että suhteessanne on jotain vialla?
16.05.2020 |
Itselläni ensi merkki erosta oli, kun suunnittelimme pyöräilyreissua ja mies alkoi empimään, että hän haluaisi ensiksi varmistua, että selviäisin niin raskaasta reissusta ennen kuin sitoutuu mihinkään suunnitelmiin ja epäili, että haluanko edes lähteä sellaiseen reissuun vai tekisinkö sen vain miellyttääkseni häntä. Hän siis yritti laittaa mun syykseni sen, ettei itse enää ollut varma, haluaako olla mun kanssa kesällä... Kuukausi ton jälkeen mies aiheutti tyhjästä jonkun riidan, jonka jälkeen hän laittoi välit poikki muka muhun pettyneenä. Sen jälkeen en ole kuullut hänestä mitään!
Kommentit (47)
Mies nolasi minut perhejuhlassa puhumalla siihen suuntaan, että olisin laiska ja huono ruoanlaittaja. Sitten nauroi päälle, että kyllä sillä ruoalla silti on hengissä pysytty. Tajusin illalla mennessämme nukkumaan, että miten hän toisten edessä halveksii minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies hermostui mielestäni ihan arkisista asioista mm opiskelin tuolloin ja hermoilin lopputyön ja kotitöiden kanssa.. ilmoitti ihan ykskaks ettei jaksa mun valitusta päivääkään.
No, eihän se tuolloin minua jättänyt, mutta sama kuvio alkoi toistumaan vuosittain. Kipeistä tai vaikeista asioista ei puhuttu koskaan. Kaikki siis kaikki asiat olisi pitänyt unohtaa, ei saanut puhua työkiireistä, ei työpaikkakiusaamisesta, ei lasten huolista, ei parisuhteesta, ei sairaasta mummosta, ei liikenteessä kuolleesta parhaasta ystävästä. Näitä asioita jos kotona otin esille se tiesi sitä, että mies aloitti puheet erilleen muutosta, kun kestä hullua a k k a a joka vain valittaa.
Viimeinen niitti oli muutama kesä sitten, kun suunnittelin sunnuntai päivän ohjelmaa, joka olisi ollut koirien kanssa kävelyretki tai salille lähtö.
En ymmärrä vieläkään mikä miestä tuossa niin ärsytti, mutta siitä se lähtölaskenta erilleen muutosta alkoi.
Se kun lainasin hänelle rahaa eikä hän maksanut sitä takaisin. Käytti rahat alkoholiin ja kävi pettämässä. Sitten kun loppukuusta minulla oli rahat vähissä koska olin lainannut hänelle hän haukkui minut tuhlaajaksi ja alkoi vaatia pääsyä pankkitililleni, että saisi selville mihin rahani menevät. Lisäksi antoi kaverinsa ahdistella minua ja lyödä ja vain nauroi asialle. Alkoi uhkailla tappamisella.
Melkein joka päivä on tällainen hetki. Mies tykkää istua koneella vähän liikaa. Äsken kävelin ohi miehestä, istuu siinä kuulokkeet päässä. Ainut asia mistä puhuu mulle innostuneesti on videopelit. Ja ihan aikuinen mies kyseessä, ei se tuollainen ollut kun tavattiin. En jaksa enää kommentoida mitään juttuihinsa. Seksiä on kerran kuussa ja ei tule kuuloonkaan että olisi joskus vaikka kahtena päivänä peräkkäin. Miestä ei kiinnosta, vaikka olen nätti ja hoikka. Muita kyllä kiinnostaisi paljonkin mutta pettämään en ikinä lähde.
Ero tulee kunhan jaksan kasata itseni. Harmittaa kun meillä on lapsikin ja en saa asioita korjattua. Kukapa siihen yksin pystyisi, puhuminen on kun seinän kanssa yrittäisi kommunikoida.
Kiitos kun sain avautua :)
Se on jännä, miten sen vain vaistoaa, kun toinen on kääntänyt kelkkansa ja jo päättänyt lähtevänsä. Asioiden selvittely on silloin jo myöhäistä ja riidoilla haetaan vain syyllistä tulevaan eroon.
Itselle valkeni, että miehelle on tapahtunut jotain, kun yhtenä päivänä hän ärsyyntyneenä ilmoitti, että mikäli tässä suunnitellaan jotain naimisiinmenoa, niin meidän rahankäyttö on selvitettävä nyt perinpohjin, että jatkossa molemmat laittavat yhtä paljon rahaa ruokaan ja bensaan. Muut kulut maksoimme jo puoliksi, mutta muuten olimme eläneet siten, että se maksaa, kuka sattuu käymään kaupassa tai ajamaan autolla.
Seuraavaksi hän alkoi haastamaan riitaa tai etsimään epäkohtia musta. Jos en provosoitunut niistä, niin hän käytti aseena haavettani perustaa perhe ja raivosi, että miten me selvitään lapsiperhearjesta, jos ei voida edes tästä erimielisyydestä keskustella.
Hyvin pian sain tietää, että hänellä on jo toinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies rupesi takertumaan joka sanaani ja käänsi ne jotenkin negatiivisiksi, jatkuvasti huomautteli oikeasti mitättömistä asioista kuten että olin jättänyt ponnareita ympäriinsä ja hiuksiakin on joka paikassa.
Lopulta ilmoitti ettei halua että minuun sattuu hänen epävarmuus ja ehdotti ystävyyttä.
Sitä ei tullu😀
Ihmettelinkin jo mikä tapailumiestä vaivaa. Tämähän on selvää kuin bläkki.
Miten se voi olla niin vaikeaa sanoa: Morjens, kiitti mulle riitti, on aika jatkaa eri reittejä.
Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Silleen se homma toisinaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies rupesi takertumaan joka sanaani ja käänsi ne jotenkin negatiivisiksi
TÄMÄ. On omituinen tunne, kun ihminen, josta itse ajattelet lähtökohtaisesti pelkkää hyvää ja yrität tulkita kaikki hänen vikansakin söpöksi kömpelyydeksi tms. alkaa nähdä sussa pelkkää pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ekana alkoi tiuskiminen siitä, että mun vieressä ei saa nukutuksi kunnolla, koska kuuma, huono asento tms. Sitten alkoi yhteiset yökyläilyt vähenemään ja kuukauden päästä suhde päättyi johonkin tekaistuun riitaan.
Vierailija kirjoitti:
Alkoi pussailu inhottamaan.
Jep, mies yritti pussata ja mä kavahdin :/.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen arvioi penikseni kokoa: "voisi tää olla vähän isompi". Vertaili ilmeisesti pornossa näkemiinsä jättikaluihin. Myöhemmin totesi että "eihän tämä nyt niin pieni olekaan". Tajusin että hän on käynyt vieraissa ja törmännyt keskivertokaluihin. Mulla on siis keskikokoa suurempi.
Muitakin pettämisen merkkejä ilmaantui ajastaan. Suhde päättyi lopulta eroon.
Uusi mies ilmaantui kuvioihin samantien. Ei se sattunut sillä tunteet olivat kuolleet. On edelleen pikkumunansa kanssa.
Alkoi syyllistämään milloin mistäkin, niin, että aivan kaikki oli minun syytäni. Eipä siinä kauaa mennyt, kun jäi kiinni sivusuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoi syyllistämään milloin mistäkin, niin, että aivan kaikki oli minun syytäni. Eipä siinä kauaa mennyt, kun jäi kiinni sivusuhteesta.
Sama täällä, mutta meillä ei myönnetty mitään suhdetta. Taisi olla yksipuolisesti ihastunut tai juttu vielä oraalla. Puhelin kyllä oli tullut rakkaaksi viimeisen vuoden aikana ja valehtelu oli ihan jees.
Mies on tiuskinut jo pitkään ihmeellisistä asioista. Tätä keskustelua lukiessani alan kallistumaan siihen, että hänellä joko oli tai on edelleen joku muu kuvioissa. Hänen menneisyytensä puhuisi myös pettämisen puolesta.
Itsestäni huomaan eron suunnan siitä, että ärsyynnyn mieheen joka päivä. Olen nyt parissa vuodessa lisäksi huomannut, ettemme rakasta toisiamme. Me vain olemme yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on tiuskinut jo pitkään ihmeellisistä asioista. Tätä keskustelua lukiessani alan kallistumaan siihen, että hänellä joko oli tai on edelleen joku muu kuvioissa. Hänen menneisyytensä puhuisi myös pettämisen puolesta.
Itsestäni huomaan eron suunnan siitä, että ärsyynnyn mieheen joka päivä. Olen nyt parissa vuodessa lisäksi huomannut, ettemme rakasta toisiamme. Me vain olemme yhdessä.
Tiuskimista oli myös meillä ja vika oli aina toisessa. Miks tykkääminen muuttuu tämmöseksi. Vuosia ensin tykätään ja sitten muka vaan inhotaan. Eikä asioita oteta ns. pöydälle ajoissa. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on tiuskinut jo pitkään ihmeellisistä asioista. Tätä keskustelua lukiessani alan kallistumaan siihen, että hänellä joko oli tai on edelleen joku muu kuvioissa. Hänen menneisyytensä puhuisi myös pettämisen puolesta.
Itsestäni huomaan eron suunnan siitä, että ärsyynnyn mieheen joka päivä. Olen nyt parissa vuodessa lisäksi huomannut, ettemme rakasta toisiamme. Me vain olemme yhdessä.
Tiuskimista oli myös meillä ja vika oli aina toisessa. Miks tykkääminen muuttuu tämmöseksi. Vuosia ensin tykätään ja sitten muka vaan inhotaan. Eikä asioita oteta ns. pöydälle ajoissa. :(
Eniten turhauttaa, ettei toinen tule koskaan paljastamaan mitään hänen etujensa vastaista. Eli joskus erotaan omasta "mututuntumasta".
Vierailija kirjoitti:
Mies nolasi minut perhejuhlassa puhumalla siihen suuntaan, että olisin laiska ja huono ruoanlaittaja. Sitten nauroi päälle, että kyllä sillä ruoalla silti on hengissä pysytty. Tajusin illalla mennessämme nukkumaan, että miten hän toisten edessä halveksii minua.
Eikö mies osaa itse laittaa ruokaa? Elättekö 1950-luvulla
Parin kuukauden tiiviin tapailun päättymisen ensimmäinen merkki oli yhteisten juhannussuunnitelmien (jotka nainen oli vieläpä itse keksinyt!) peruminen jollain naurettavalla tekosyyllä. Sillä hetkellä tiesin, että eiköhän tämä ollut tässä.
Mies rupesi tulkitsemaan mun sanomisia tai eleitä kuin olisin hänen pahin vihollisensa. Mies saattoi kuvailla menneitä tapahtumia vaikka siten, että olin käytökselläni osoittanut tyytymättömyyttä, vaikka en ollut ikinä itse edes ajatellut mitään sellaiseen viittaavaa! Itse elin vielä jotain rakkauden ensihuumaa, kun mies alkoi syyllistämään mua asioista, jotka eivät olleet ikinä edes käyneet mielessäni. Ja hyvin pian hän ilmoitti, ettei jaksa mua enää, koska olen (hänen kuvitelmissaan) niin raskas ja vaativa ihminen.