Suomen yliopistojen todistusvalinnoissa suositaan luonnontiede/matemaattisia aineitann

Tämä matikan arvosanan ylikorostus perustuu Oulun yliopiston tutkimukseen, että matikasta L:n kirjoittaneet menestyivät muita paremmin yliopisto-opinnoissa. Sen jälkeen kaikki tiedekunnat halusivat nämä "huiput".

Koska niiden osaaminen mittaa älykkyysosamäärää parhaiten. Enteilee hyvin kykyä suorittaa korkeakouluopinnot.

Tuo on ihan järjetön uudistus. Olisi minultakin jäänyt KTM paperit saamatta, jos en olisi pääsykokeen kautta sinne mennyt.

Olen kyllä matemaattisesti lahjakas, mutta lukiossa olin "taiteilija" ja haistatin matikalle kurat, tuloksena lyhyt matikka kymppirivillä ja keskittyminen kieliin ja taideaineisiin. No taiteessa olin keskinkertainen ja monen välivuoden jälkeen tajusin, että kaupallinen ala kiinnostaa. Nyt olen työelämässäni menestynyt ja kysyttykin alani ammattilainen jo nuorena.

Lukiossa sitä ei moni vielä osaa kunnolla ennustaa, mikä ala sitten on se oma...

Kaikkien yliopisto-ohjelmien sisältö voitaisiin avata kaikille julkiseksi nettiin ja jokainen voisi sieltä heti vaikka ysiluokkaa käydessä mitä siellä opiskellaan ja mitä pitää omaksua. Sen jälkeen jokainen voisi omaan tahtiin oppia niitä olennaisia tietoja ja käydä tenttimässä ne jollain koneella ja suoritukset kirjattaisiin johonkin rekisteriin, kunnes kaikki teoriatiedot olisi omaksuttu. Sen jälkeen joku keskus rupeaisi hommaamaan työssäoppimista näille opiskelijoille. 

Nykyhommassa on vähän sellainen maku, että nuorille ja aikuisille rakennetaan keinotekoisia esteratoja:

-lukio

-"hyvä" lukio

-hakeminen korkeakouluun

-maksullinen avoin väylä

-arvosanojen korottaminen

jne. 

ja aikaa kuluu hirveästi epäolennaiseen ja kun aikaa on tarpeeksi tuhlattu, sitä tuhlannut sukupolvi yrittää perustella itselleen toiminnan pakottamalla sen muillekin kuten esim.osa ympärileikatuista miehistä pakottaa ympärileikkauksen omalle lapselle, kun niin on ennenkin tehty ja olisi ehkä jopa epäreilua jos uusi sukupolvi ei joutuisi käymään samoja vaikeuksia läpi. 

Tämä esteratojen rakentaminen luo myös osin turhiakin pelkoja ja jännityksiä ja esim.yliopistosta rakennetaan kuva ekslusiivisena ja pelottavana paikkana, missä pitää omata jotain salaperäisiä erityistaitoja, että pärjää. Moni ei sitten uskalla yrittää ollenkaan. 

Osittain tätä illuusiota korkeakouluista vaikuttavana mörkönä luodaan myös tällä Aatamin aikaisella oppiarvojärjestelmällä, jossa ihminen lisää yliopiston oppiarvonsa omaan nimeensä ja vaikka Kelan asiakkaan pitää ilmaista oma 'statuksensa' ylimmän tutkinnon mukaan. Tällaisessa järjestelmässä annetaan kuva nimenomaan tietyn organisaation hierarkiassa nousemisesta kiinnostuneiden ihmisten puuhista erityisen arvokkaina ja hienoina ja näin ollen ihmiset eivät samalla tavalla välttämättä näe esim.sitä miten vaikka joku lapsena aloitettu liikuntaharrastus saattaakin olla monella tavalla vaikeampi kuin mikään yliopisto, mutta tällaiset ajatukset on verbaalisella vallankäytöllä saatettu pimentoon ja on kulttuurillinen tabu sanoa sitä. Ihmisiä tavallaan sokaistaan kaasuvaloilla ja taivutellaan vähättelemään omia saavutuksiaan jos ne eivät sovi tähän lomakekehykseen. 

Minkälainen yhteiskunta meillä olisi jos oppiminen ja muodollinen pätevöityminen olisi tasa-arvoista ja yhtäkkiä erilaisia ammattilaisia olisi kaikilla aloilla paljon enemmän? Tietysti se lisäisi jonkinlaista kilpailua viroista ja työpaikoista, mutta samalla myös ihmiset saisivat itseluottamusta näytöistään ja ehkä herkemmin perustaisivat esim.yrityksiä, kun heillä olisi psykologinen 'lupa' olla ammattilaisia eikä tarvitsisi hävetä itseään lomakkeen rastin takia. Monissa tai useimmissa korkeakouluissa, joissa hakuun liittyy joku haastattelu, ei ole edes mahdollista tietää mihin sisäänpääsy oikein tyssäsi (ulkonäkö voi esim.ratkaista) ja se, että joku ei "päässyt" johonkin kouluun ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö hän olisi osannut opiskella asioita siinä missä muutkin. 

Minkälainen psykologinen vaikutus ihmiseen on sillä, että saa olla Brasilian jalkapallojoukkueen varapenkillä, jos joku pelaaja loukkaantuu verrattuna siihen, että ei saisi mitään pelimahdollisuuksia edes teoriassa? Vaikka ei pääsisi sieltä kentän laidalta nurmelle, niin varmasti sillä reserviin pääsemisellä olisi myönteinen osallisuutta edistävä vaikutus. 

On eri asia sanoa ihmiselle, että "sinulla ei ole koulutusta" (valikoivaa ja jopa hävytöntä kielenkäyttöä monessa tapauksessa) kuin sanoa tälle, että "sinulla on syytä olla ylpeä saavutuksistasi, mutta valitettavasti tällä kertaa emme voi palkata uutta työvoimaa. Kiinnostaisiko yrittäminen?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio-opintojen luonne on muuttunut todistusvalinnan myötä 3 vuoden pituiseksi valmennuskurssiksi. Pitkä matikka vie todella paljon aikaa ja syö tilaa sekä lukujärjestyksestä että lukiolaisen läksyjen tekoon varatusta ajasta. Matikka syö varmasti ainakin lyhyitä kieliä ja joitakin reaaliaineita, joista saa huonosti pisteitä. Jos haluaa todistusvalinnalla sisään ns. hakupainealoille, on lähes pakko kirjoittaa pitkä matikka, pitkä kieli, äidinkieli ja fysiikka, koska niistä saa selvästi eniten pisteitä. Lyhyet kielet ja terveystiedon kaltaiset reaalit taas ovat todistusvalinnassa ihan turhia, kun niiden laudaturistakaan ei saa kunnolla pisteitä.

Minusta on sääli, jos jatko-opinnot automaattisesti tyssäävät siihen, ettei kykene tai halua opiskella pitkää matikkaa. Kehitys kun näyttää siltä, että todistusvalintakiintiötä kasvatetaan lähelle 90 % ja pääsykokeen kautta otetaan vain pieni murto-osa.

Mitä hyötyä lyhyestä kielestä tai terveystiedosta on jatko-opinnoissa tai työelämässä?

Sullako ei ole muuta elämää, kuin työelämä?

Jokainen saa näitä vapaa-ajan aktiviteettajaan harrastaa ihan omalla panostuksellaan ja joutoaikana. Talouden ja työelämän kannalta ne on turhia.

Itsensä kehittäminen on työelämän ja talouden kannalta aina kannattavaa.

Mistä 16-vuotias voi tietää, mitä taitoja tarvitsee aikuisena? Lyhyenä suoritettu kieli mahdollistaa sen opiskelun jatkumisen myöhemmin aikuisiällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/pisteytys/

Esimerkkinä kauppis:

Lyhyen matikan M:stä saa enemmän pisteitä kuin pitkän C:stä. Pitkän matikan yo-koe tehdään 13 kurssin pohjalta, lyhyen matikan 8 kurssin pohjalta. Sisällötkin ovat lyhyessä aika paljon kevyemmät. Pitkää matikkaa ei todellakaan kannata väkisin opiskella! (Luin pitkää 1. vuoden arvosanoilla 5-7 ja sitten vaihdoin lyhyeen matikkaan. Kirjoitin siitä L:n ja pitkästä en olisi ikinä saanut B.tä enempää. Onnellinen kauppislainen :)

                   L                   E                   M               C                  B              A

Pitkä      36,1                30              24                 18                 12             6

Lyhyt      28,3              23,6            18,9              14,1               9,4          4,7

Ihan sama kirjoittaako lyhyestä matikasta M vai pitkästä C, kun molemmilla homma katkeaa siihen, vaikka kirjoittaisi lopuista ällät

Niissä koulutuksissa lienee edelleen käytössä varasijat?

Jos 10 ällää kirjoittanut hakee oikikseen, tekuun ja lääkikseen ja pääsee ykkössijalla sisään kaikkiin, hän ei voi valita, kuin yhden alan. Ja kahdella muulla listalla olevat pomppaa sijan ylöspäin.

Miksi tästä todistusvalinnasta yritetään tehdä ongelmaa, joka se ei ole?

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Kaikkien yliopisto-ohjelmien sisältö voitaisiin avata kaikille julkiseksi nettiin ja jokainen voisi sieltä heti vaikka ysiluokkaa käydessä mitä siellä opiskellaan ja mitä pitää omaksua. Sen jälkeen jokainen voisi omaan tahtiin oppia niitä olennaisia tietoja ja käydä tenttimässä ne jollain koneella ja suoritukset kirjattaisiin johonkin rekisteriin, kunnes kaikki teoriatiedot olisi omaksuttu. Sen jälkeen joku keskus rupeaisi hommaamaan työssäoppimista näille opiskelijoille. 

Nykyhommassa on vähän sellainen maku, että nuorille ja aikuisille rakennetaan keinotekoisia esteratoja:

-lukio

-"hyvä" lukio

-hakeminen korkeakouluun

-maksullinen avoin väylä

-arvosanojen korottaminen

jne. 

ja aikaa kuluu hirveästi epäolennaiseen ja kun aikaa on tarpeeksi tuhlattu, sitä tuhlannut sukupolvi yrittää perustella itselleen toiminnan pakottamalla sen muillekin kuten esim.osa ympärileikatuista miehistä pakottaa ympärileikkauksen omalle lapselle, kun niin on ennenkin tehty ja olisi ehkä jopa epäreilua jos uusi sukupolvi ei joutuisi käymään samoja vaikeuksia läpi. 

Tämä esteratojen rakentaminen luo myös osin turhiakin pelkoja ja jännityksiä ja esim.yliopistosta rakennetaan kuva ekslusiivisena ja pelottavana paikkana, missä pitää omata jotain salaperäisiä erityistaitoja, että pärjää. Moni ei sitten uskalla yrittää ollenkaan. 

Osittain tätä illuusiota korkeakouluista vaikuttavana mörkönä luodaan myös tällä Aatamin aikaisella oppiarvojärjestelmällä, jossa ihminen lisää yliopiston oppiarvonsa omaan nimeensä ja vaikka Kelan asiakkaan pitää ilmaista oma 'statuksensa' ylimmän tutkinnon mukaan. Tällaisessa järjestelmässä annetaan kuva nimenomaan tietyn organisaation hierarkiassa nousemisesta kiinnostuneiden ihmisten puuhista erityisen arvokkaina ja hienoina ja näin ollen ihmiset eivät samalla tavalla välttämättä näe esim.sitä miten vaikka joku lapsena aloitettu liikuntaharrastus saattaakin olla monella tavalla vaikeampi kuin mikään yliopisto, mutta tällaiset ajatukset on verbaalisella vallankäytöllä saatettu pimentoon ja on kulttuurillinen tabu sanoa sitä. Ihmisiä tavallaan sokaistaan kaasuvaloilla ja taivutellaan vähättelemään omia saavutuksiaan jos ne eivät sovi tähän lomakekehykseen. 

Minkälainen yhteiskunta meillä olisi jos oppiminen ja muodollinen pätevöityminen olisi tasa-arvoista ja yhtäkkiä erilaisia ammattilaisia olisi kaikilla aloilla paljon enemmän? Tietysti se lisäisi jonkinlaista kilpailua viroista ja työpaikoista, mutta samalla myös ihmiset saisivat itseluottamusta näytöistään ja ehkä herkemmin perustaisivat esim.yrityksiä, kun heillä olisi psykologinen 'lupa' olla ammattilaisia eikä tarvitsisi hävetä itseään lomakkeen rastin takia. Monissa tai useimmissa korkeakouluissa, joissa hakuun liittyy joku haastattelu, ei ole edes mahdollista tietää mihin sisäänpääsy oikein tyssäsi (ulkonäkö voi esim.ratkaista) ja se, että joku ei "päässyt" johonkin kouluun ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö hän olisi osannut opiskella asioita siinä missä muutkin. 

Minkälainen psykologinen vaikutus ihmiseen on sillä, että saa olla Brasilian jalkapallojoukkueen varapenkillä, jos joku pelaaja loukkaantuu verrattuna siihen, että ei saisi mitään pelimahdollisuuksia edes teoriassa? Vaikka ei pääsisi sieltä kentän laidalta nurmelle, niin varmasti sillä reserviin pääsemisellä olisi myönteinen osallisuutta edistävä vaikutus. 

On eri asia sanoa ihmiselle, että "sinulla ei ole koulutusta" (valikoivaa ja jopa hävytöntä kielenkäyttöä monessa tapauksessa) kuin sanoa tälle, että "sinulla on syytä olla ylpeä saavutuksistasi, mutta valitettavasti tällä kertaa emme voi palkata uutta työvoimaa. Kiinnostaisiko yrittäminen?"

Kyllähän jokainen 15-vuotias tietää, mitä haluaa tehdä isona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa

😂Ai niin kuin esim.taiteiden tiedekunnassa?

T:taiteen maisteri

Tämä onkin yksi turhia tiedekuntia, joka voitaisiin lopettaa kenenkään sitä huomaamatta tai kätsimättä.

Et lue kirjoja etkä katso elokuvia etkä koskaan valikoi vaatteita tai lakanoita sen perusteella miltä ne näyttävät? 🤔

Koska pitkä matematiikka on vaativampi aine kuin vaikka terveystieto, lyhyt kieli tai psykologia. 

Yksi tyhmä juttu tässä todistusvalinnassa on juuri se, mihin edellä viitattiin. Pääsykoeaineistoon tutustuminen oli aikaisemmin jo osa sitä alaa sinänsä. Jos jo pääsykoe kirjojen lukeminen ärsytti ja tylsistytti tai niistä ei tajunnut riviäkään, useimmat tajusi jättää hakematta. Nyt tosiaan vaikkapa kauppatieteissä porukka ei tahdo päästä eka vuoden tenteistä edes läpi saati saada jotain kunnon suorituksia kun sisään on menty lukiopapereilla. Kaikki alan sanasto ja ajattelutapa on aivan vierasta ja toisten mielestä järjettömän tylsää. Eli keskeytyksiä tulee jatkossa paljon. Sama tulee tapahtumaan mm. oikiksen ja lääkiksen kanssa. Harmi niille, jotka olisivat olleet oikeasti motivoituneita opiskeluun mutta eivät onnistuneet saamaan puhdasta L-rivistöä.

Puhtaat humanistit kuolevat sukupuuttoon ja pitkän matikan painotus lisää miesten osuutta yliopisto-opiskelijoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisluonnontieteelliset aineet korreloivat älykkyyden ja myöhemmin opiskeluissa onnistumisen kanssa paremmin kuin reaaliaineet.

Matemaattiset taidot eivät kerro mitään siitä millainen lukupää on. Lukemisen ymmärtäminen on avainasemassa yliopistossa useimmissa aineissa. Poikkeuksena ehkä mainittu oikis, jossa pärjää ulkoluvulla.

Hyvät matemaattiset taidot eivät poista ihmisen hyvää luku- ja kielitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Puhtaat humanistit kuolevat sukupuuttoon ja pitkän matikan painotus lisää miesten osuutta yliopisto-opiskelijoissa.

Tämä. Putkiaivomiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Puhtaat humanistit kuolevat sukupuuttoon ja pitkän matikan painotus lisää miesten osuutta yliopisto-opiskelijoissa.

Höpöhöpö. Lukiot ovat tyttövaltaisia. Osa niistä tytöistä on toki typeriä, mutta iso osa ottaa nykyään makefyn. Matematiikassa ja kemiassa pojat kirjoittaa hieman paremmin. Fysiikassa taas tytöt ovat parempia. 2018 esim pitkän matematiikan kirjoituksissa tyttöjen krskiarvo oli 4,56 ja poikien 4,71 eli arvosana on kummallakin ryhmällä km sama.

Vierailija kirjoitti:

Olen täsmälleen samaa ihmetellyt. Meillä nuori ei pidä matematiikasta tai fysiikasta yhtään.

Kirjoitti muutoin erinomaiset arvosanat yo-kokeissa ja niitä Laudatureitakin tuli useampi.

Tosi hankalaa on, kuitenkin päästä papereilla opiskelemaan ilman juurikin sitä matematiikan arvosanaa.

Mielestäni matemaattiset aineet ovat aivan liian korostuneita!

En ole samaa mieltä. Mielestäni tosi tärkeisiinkin pesteihin pääsee liikaa ihmisiä, joille ei tavalliset numerot edes aukea kunnolla, saati matemaattis-looginen ajattelu. Vaikka ei "pidä" matematiikasta ja loogisesta ajattelusta, ei voi olla kovin pätevä ihminen, jos sitä ei hallitse hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Puhtaat humanistit kuolevat sukupuuttoon ja pitkän matikan painotus lisää miesten osuutta yliopisto-opiskelijoissa.

58 % sekä lukio-opiskelijoista että kirjoittajista on tyttöjä. Suuria eroja sukupuolten välillä ei ole eri aineiden puoltoainemäärissä. Jos pojat saavat keskimäärin 0,15 puoltoääntä enemmän kuin tytöt pitkästä matematiikasta niin miten suuren vaikutuksen ajattelet sillä olevan todistusvalinan kannalta. Tytöt ovat vastaavasti parempia äidinkielessä ja fysiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa

😂Ai niin kuin esim.taiteiden tiedekunnassa?

T:taiteen maisteri

Tämä onkin yksi turhia tiedekuntia, joka voitaisiin lopettaa kenenkään sitä huomaamatta tai kätsimättä.

Et lue kirjoja etkä katso elokuvia etkä koskaan valikoi vaatteita tai lakanoita sen perusteella miltä ne näyttävät? 🤔

Kyllä sitä ennenkin kouluttamattomat ompelijat ja räätälit ovat saaneet vaatteet tehtyä . Ei niiden suunnitteluun tarvita yliopistokoulutusta. Kuten ei printtienkään keksimiseen.

Mikä tässä on vaikeeta, jos tietää haluavansa yliopistoon, niin kirjoittaa sitten pitkän matikan ja fyken bilsalla. Mikä estää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa

😂Ai niin kuin esim.taiteiden tiedekunnassa?

T:taiteen maisteri

Tämä onkin yksi turhia tiedekuntia, joka voitaisiin lopettaa kenenkään sitä huomaamatta tai kätsimättä.

Et lue kirjoja etkä katso elokuvia etkä koskaan valikoi vaatteita tai lakanoita sen perusteella miltä ne näyttävät? 🤔

Näihin ei tarvitse yliopistokoulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä on vaikeeta, jos tietää haluavansa yliopistoon, niin kirjoittaa sitten pitkän matikan ja fyken bilsalla. Mikä estää?

Olen täsmälleen samaa mieltä. Itse tyttönä olen vuonna miekka ja kivi näin tehnyt. Tänä keväänä oma tytär kirjoitti hyvin ja ihme on jos ei DIA haussa paikka irtoa.