Lue keskustelun säännöt.
Suomen yliopistojen todistusvalinnoissa suositaan luonnontiede/matemaattisia aineitann
15.05.2020 |
Oli sitten mikä tahansa tiedekunta mihin hakee, antavat matikka, fyke ja biologia eniten pisteitä. Vaikka hakisit oikikseen tai kieliin, et tule pärjäämään todistusvalinnoissa jos et ole kirjoittanut luonnontiede/matemattisia aineita. Voit olla kirjoittanut vaikka 5 laudaturia kielistä/reaaleista niin luonnontieteistä/matikasta eximian saaneet kirii edellesi. Miksi Suomessa ei vaalita muuta lahjakkuutta kuin matemaattista/luonnontieteellistä? Lukiossa opiskelijat joita ei kiinnosta matikka tai fyke joutuvat silti opiskelemaan niitä, jos unelmoivat todistuksella pääsystä yliopistoon. Tosi kiva.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Tämä pisteytyssysteemi tuo haittaa kaikille aloille. Matemaattisesti lahjakkaat kävelee suoraan lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen statusaloille, vaikka oikeasti ei edes kiinnostaisi. Ne, jotka ei pääse suoraan em. aloille, valtaa sitten muut alat suoraan todistuspisteillä. Eli myös teknisille ja matemaattisille aloille menee se kakkoskastin väki, joka ei päässyt statusaloille. Ne viimeisen lastin porukat, jotka ovat lahjakkaita "turhissa aineissa" kuten kielissä ja humanistisissa aineissa, eivät pääse mihinkään.
Enemmin luulisin tämän menevän toiseen suuntaan. Ei uskalleta hakea, koska valinta voi olla väärä ja samalla menetetään kallisarvoinen ensikertalaisuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa
😂Ai niin kuin esim.taiteiden tiedekunnassa?
T:taiteen maisteri
Leonardo da Vinci oli hyvä mm. matematiikassa 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa
😂Ai niin kuin esim.taiteiden tiedekunnassa?
T:taiteen maisteri
Tämä onkin yksi turhia tiedekuntia, joka voitaisiin lopettaa kenenkään sitä huomaamatta tai kätsimättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio-opintojen luonne on muuttunut todistusvalinnan myötä 3 vuoden pituiseksi valmennuskurssiksi. Pitkä matikka vie todella paljon aikaa ja syö tilaa sekä lukujärjestyksestä että lukiolaisen läksyjen tekoon varatusta ajasta. Matikka syö varmasti ainakin lyhyitä kieliä ja joitakin reaaliaineita, joista saa huonosti pisteitä. Jos haluaa todistusvalinnalla sisään ns. hakupainealoille, on lähes pakko kirjoittaa pitkä matikka, pitkä kieli, äidinkieli ja fysiikka, koska niistä saa selvästi eniten pisteitä. Lyhyet kielet ja terveystiedon kaltaiset reaalit taas ovat todistusvalinnassa ihan turhia, kun niiden laudaturistakaan ei saa kunnolla pisteitä.
Minusta on sääli, jos jatko-opinnot automaattisesti tyssäävät siihen, ettei kykene tai halua opiskella pitkää matikkaa. Kehitys kun näyttää siltä, että todistusvalintakiintiötä kasvatetaan lähelle 90 % ja pääsykokeen kautta otetaan vain pieni murto-osa.
Mitä hyötyä lyhyestä kielestä tai terveystiedosta on jatko-opinnoissa tai työelämässä?
Sullako ei ole muuta elämää, kuin työelämä?
Jokainen saa näitä vapaa-ajan aktiviteettajaan harrastaa ihan omalla panostuksellaan ja joutoaikana. Talouden ja työelämän kannalta ne on turhia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio-opintojen luonne on muuttunut todistusvalinnan myötä 3 vuoden pituiseksi valmennuskurssiksi. Pitkä matikka vie todella paljon aikaa ja syö tilaa sekä lukujärjestyksestä että lukiolaisen läksyjen tekoon varatusta ajasta. Matikka syö varmasti ainakin lyhyitä kieliä ja joitakin reaaliaineita, joista saa huonosti pisteitä. Jos haluaa todistusvalinnalla sisään ns. hakupainealoille, on lähes pakko kirjoittaa pitkä matikka, pitkä kieli, äidinkieli ja fysiikka, koska niistä saa selvästi eniten pisteitä. Lyhyet kielet ja terveystiedon kaltaiset reaalit taas ovat todistusvalinnassa ihan turhia, kun niiden laudaturistakaan ei saa kunnolla pisteitä.
Minusta on sääli, jos jatko-opinnot automaattisesti tyssäävät siihen, ettei kykene tai halua opiskella pitkää matikkaa. Kehitys kun näyttää siltä, että todistusvalintakiintiötä kasvatetaan lähelle 90 % ja pääsykokeen kautta otetaan vain pieni murto-osa.
Mitä hyötyä lyhyestä kielestä tai terveystiedosta on jatko-opinnoissa tai työelämässä?
Esimerkiksi juristin töissä lyhyestäkin kielestä on merkittävästi enemmän hyötyä kuin pitkästä matematiikasta.
Olen tästä viimeisestä kommentista täysin samaa mieltä.
Itse kirjoittanut jo 90-luvun alussa, mutta silti vastaan.
Lukiossa olin epävarma, että lääkikseen vai oikikseen ja roikotin mukana pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa pärjäten erittäin hyvin niissä lukion tokaluokan puoleen väliin. Kokeista vedin kaikissa noissa 9-10 arvosanoja.
Kunnes tokaluokan puolivälin jälkeen päätin, että haen oikikseen. Heitin täysin ranttaliksi nuo kolme. Kurssit vedin läpi ja kokeissa kävin lähinnä kääntymässä. Pitkästä matikasta kirjoitin muistaakseni C:n. Jouduin reksinkin puhutteluun, kun epäilivät mulla olevan vakavia ongelmia kotona. No ei ollu. Päätin vain mennä oikikseen enkä nähny tarpeelliseksi panostaa enää johonkin matikkaan tai fysiikkaan.
Oikikseen ekalla sisään. Pätkääkään en ole tarvinnut kemiaa, fysiikkaa tai edes pitkää matikkaa. Kaikista eniten hyötyä työelämässäni on ollut "lukupäällä" ja sillä, että aloitin venäjänkielen 8. luokalla ja jatkoin venäjää yliopistossa. Pariin työpaikkaan päässyt venäjän vuoksi ja oma toimisto vuodesta 2006. Asiakkaiksi tulee venäjänkielisiä ja pärjään heidän kanssa mainiosti.
Kukaan asiakkaista ei tule siksi, että olen joskus lukenut pitkää matikkaa, mutta kielitaidon vuoksi tulee :D
aa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Että jos sulla ei mennyt paljon aikaa läksyihin niin se ei tarkoita ettäkö muilla ei menisi.
Kannattaa mennä amikseen jos läksyjen teko on rankkaa ja vaikeaa.
Tutkijat alasta riippumatta tarvitsevat ajattelun tarkkuutta, jota luonnontieteiden opiskelu kehittää. Osaaminen ja motivaatio pitäisi kyllä pystyä näyttämään opiskelijavalinnoissa monella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiolaki 1 §
Tässä laissa säädetään yleissivistävästä lukiokoulutuksesta...
Tarttis varmaan muuttaa lakia vastaamaan nykykäytäntöä, jossa yleissivistyksen hankkiminen ei ole enää kannattavaa, vaan pitää kikkailla heti alusta pitäen kurssivalinnoilla jatko-opintoja ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Että jos sulla ei mennyt paljon aikaa läksyihin niin se ei tarkoita ettäkö muilla ei menisi.
Kannattaa mennä amikseen jos läksyjen teko on rankkaa ja vaikeaa.
Matikassa olin kasin oppilas ja se vei paljon aikaa, mutta muista aineista kirjoitin E:tä ja L:ää. Koska olin hidas olisi ollut parempi mennä opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta ollenkaan sen sijaan, että edes yrittäisin tähdätä elämässä pidemmälle, tätäkö mieltä olet. Kirjoitin ylioppilaaksi viime vuonna, joten olin tietoinen todistusvalinnasta ja siksi roikotin sitä pitkää matikkaa pakolla mukana niinkuin moni muukin tuttavistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikka tutkii ennustamista ja on noituuden ensimmäisimpiä ja tärkeimpiä tieteitä.
Matematiikalla kyetään arvioimaan ennalta tapahtumia ja erilaisten liemien koostumuksia joita käytetään moniin eri tarkoituksiin.
Tietyt uskonnot vihkiytyvät numerologiaan täysin.
Ei ihme että matematiikkaa edelleen pidetään ykkösenä. Muinaiset tärkeimmät filosofitkin nojasivat matematiikkaan ja todistivat sen kautta esimerkiksi ideatodellisuuden joka on käänteisenä meidän maailmassa.
Pelkästään mustan aineen kautta voi käänteisesti keskustella toisen ulottuvuuden henkilöiden kanssa ja tuoda ideoita tähän maailmaan. Sanotaan että pitkän matematiikan laskut voivat olla keskustelua muiden olentojen tiedonvaihtoa.
Tottakai näin on . Tämä maa tarvitsee vinetituloja ja niitä tuovat luonnontieteet; luonnontieteilijät perustavat uudet Roviot ja Supercellit. Näitä eivät perusta mitkään naistutkijat tai filosofit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös ne esipisteet menneet ihan suhteessa lukiokurssien määrään? Jos miettii, että fysiikkaa oli joku 9 kurssia ja pitkää matematiikkaa 13 kurssia niin ihmekö tuo, että niistä saa eniten pisteitä? Lisäksi äidinkieltä oli paljon.
Tavallaan ei ihme, mutta jos systeemi on tämä, pitäisi tasavertaisuuden nimissä kaikkien aineiden (ainakin lukuaineiden) kursseja olla tarjolla sama määrä. Miksei kiinnostus vaikkapa historiaa kohtaan ole saman arvoista, kuin fysiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Jotta miehilläkin olisi mahdollisuus päästä yliopistoon... Salajuoni. Sanokaa mun sanoneen.
On kyllä törkeää painottaa jotain matikkaa.
No eipä pitkänäköinen juoni. Tytöt on alkaneet tämän seurauksena opiskella enemmän luonnontieteitä ja ohittavat pian pojat niissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/pisteytys/
Esimerkkinä kauppis:
Lyhyen matikan M:stä saa enemmän pisteitä kuin pitkän C:stä. Pitkän matikan yo-koe tehdään 13 kurssin pohjalta, lyhyen matikan 8 kurssin pohjalta. Sisällötkin ovat lyhyessä aika paljon kevyemmät. Pitkää matikkaa ei todellakaan kannata väkisin opiskella! (Luin pitkää 1. vuoden arvosanoilla 5-7 ja sitten vaihdoin lyhyeen matikkaan. Kirjoitin siitä L:n ja pitkästä en olisi ikinä saanut B.tä enempää. Onnellinen kauppislainen :)
L E M C B A
Pitkä 36,1 30 24 18 12 6
Lyhyt 28,3 23,6 18,9 14,1 9,4 4,7
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisluonnontieteelliset aineet korreloivat älykkyyden ja myöhemmin opiskeluissa onnistumisen kanssa paremmin kuin reaaliaineet.
Matemaattiset taidot eivät kerro mitään siitä millainen lukupää on. Lukemisen ymmärtäminen on avainasemassa yliopistossa useimmissa aineissa. Poikkeuksena ehkä mainittu oikis, jossa pärjää ulkoluvulla.
Vierailija kirjoitti:
http://www.kauppatieteet.fi/hakeminen/valintamenettely/pisteytys/
Esimerkkinä kauppis:
Lyhyen matikan M:stä saa enemmän pisteitä kuin pitkän C:stä. Pitkän matikan yo-koe tehdään 13 kurssin pohjalta, lyhyen matikan 8 kurssin pohjalta. Sisällötkin ovat lyhyessä aika paljon kevyemmät. Pitkää matikkaa ei todellakaan kannata väkisin opiskella! (Luin pitkää 1. vuoden arvosanoilla 5-7 ja sitten vaihdoin lyhyeen matikkaan. Kirjoitin siitä L:n ja pitkästä en olisi ikinä saanut B.tä enempää. Onnellinen kauppislainen :)
L E M C B A
Pitkä 36,1 30 24 18 12 6
Lyhyt 28,3 23,6 18,9 14,1 9,4 4,7
Ihan sama kirjoittaako lyhyestä matikasta M vai pitkästä C, kun molemmilla homma katkeaa siihen, vaikka kirjoittaisi lopuista ällät
65 jatkaa...
Tarkistin tuota oikiksen tämän vuoden todistusvalintaa eli 40 % todistusten perusteella. Oikis ei painota matikkaa.
Pisteitä saa äidinkielestä ja neljästä parhaasta aineesta, jotka tuottaa hakijalle eniten pisteitä. Matikka ei sinänsä erityisasemassa.
aa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisluonnontieteelliset aineet korreloivat älykkyyden ja myöhemmin opiskeluissa onnistumisen kanssa paremmin kuin reaaliaineet.
Matemaattiset taidot eivät kerro mitään siitä millainen lukupää on. Lukemisen ymmärtäminen on avainasemassa yliopistossa useimmissa aineissa. Poikkeuksena ehkä mainittu oikis, jossa pärjää ulkoluvulla.
Tai motivaatio saati kiinnostus. Itse aikoinaan pääsykoekirjaa lukiessani totesin, ettei tästä tule mitään, kun sisältö on niin puisevaa. Päädyin sitten itselleni paremmin sopivalle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Että jos sulla ei mennyt paljon aikaa läksyihin niin se ei tarkoita ettäkö muilla ei menisi.
Kannattaa mennä amikseen jos läksyjen teko on rankkaa ja vaikeaa.
Matikassa olin kasin oppilas ja se vei paljon aikaa, mutta muista aineista kirjoitin E:tä ja L:ää. Koska olin hidas olisi ollut parempi mennä opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta ollenkaan sen sijaan, että edes yrittäisin tähdätä elämässä pidemmälle, tätäkö mieltä olet. Kirjoitin ylioppilaaksi viime vuonna, joten olin tietoinen todistusvalinnasta ja siksi roikotin sitä pitkää matikkaa pakolla mukana niinkuin moni muukin tuttavistani.
Emmehän me kaikki voi olla yhtä lahjakkaita. Valitettavasti. Ehkä lahjasi olisi paremmin viitanneet sinne amiksen suuntaan. Yhtä hyviä ihmisenä te amismatskukin olette.
Harvoin ne L:n oppilaat hakee aloille, jotka ei kiinnosta.