Lue keskustelun säännöt.
Suomen yliopistojen todistusvalinnoissa suositaan luonnontiede/matemaattisia aineitann
15.05.2020 |
Oli sitten mikä tahansa tiedekunta mihin hakee, antavat matikka, fyke ja biologia eniten pisteitä. Vaikka hakisit oikikseen tai kieliin, et tule pärjäämään todistusvalinnoissa jos et ole kirjoittanut luonnontiede/matemattisia aineita. Voit olla kirjoittanut vaikka 5 laudaturia kielistä/reaaleista niin luonnontieteistä/matikasta eximian saaneet kirii edellesi. Miksi Suomessa ei vaalita muuta lahjakkuutta kuin matemaattista/luonnontieteellistä? Lukiossa opiskelijat joita ei kiinnosta matikka tai fyke joutuvat silti opiskelemaan niitä, jos unelmoivat todistuksella pääsystä yliopistoon. Tosi kiva.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisluonnontieteelliset aineet korreloivat älykkyyden ja myöhemmin opiskeluissa onnistumisen kanssa paremmin kuin reaaliaineet.
Joo. Kyllä suomalaisten insinöörien rallienglanti kertoo, että ei matematiikan opiskelulla kieliä opita eikä opita lukemaan nopeasti omaksuen vaikkapa 5 kpl 300-1000 sivun tenttikirjaa vaikkapa kauppiksen management -opinnoissa. Nähty on. "Raksti" ruutuun tehtävät saattavat just ja just toimia.
Häh? Nuohan on läpsyttelyä verrattuna johonkin kenttäteoriaan tai signaalinkäsittelyyn. Tutan sivuaine vastasi työläydeltään ehkä vähän yli kokonaista viiden nopan koodausharkkatyökurssia
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotta miehilläkin olisi mahdollisuus päästä yliopistoon... Salajuoni. Sanokaa mun sanoneen.
On kyllä törkeää painottaa jotain matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pedagogiset selvitykset osoittavat että hyvä arvosana yo-kirjoituksissa pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloivat menestymisessä korkeakoulu/yliopisto-opinnoissa, alasta riippumatta.
Siksi näitä aineita painotetaan paperivalinnassa.
Tämä on totta. Mutta on paljon aloja, joissa ei tarvita matemaattista osaamista ja toisaalta paljon erityisesti teknisiä aloja, jossa on huutava pula matemaattisesti lahjakkaista opiskelijoista. Nyt todistusvalinta ohjaa luma-aineissa erinomaisesti pärjääviä aloille, joissa tätä osaamista ei tarvita. Minusta näitä taitajia tulisi kannustaa ensisijaisesti luma-alan ja teknisiin opintoihin.
Ihmiset, jotka luontaisesti pitävät pitkästä matematiikasta ja luonnontieteistä, kyllä hakeutuvatkin mm. teknisille aloille. Esimerkiksi Tapiolan lukiosta on perinteisesti menty Otaniemeen.
Niin, perinteisesti ovat hakeutuneet, koska hakupainealoille olisi pitänyt päntätä vielä pääsykokeeseen. Nyt matemaattisesti lahjakkaat saavat todistusvalinnan kautta "ohituskaistan". Kun on todistuksessa 6 L-E arvosanaa paljon pisteitä tuottavista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, voi käytännössä itse valita opiskelupaikkansa. Tällöin tulee houkutus laittaa paperit sisään vaikkapa oikikseen tai kauppikseen. Itse uskon, että aiempaa suurempi osa matemaattisesti lahjakkaista suuntaa jatkossa opiskelemaan muualle kuin teknisille aloille. Ja kun nämä huiput poistuvat tekniikan puolelta, on sinne otettava vähemmän kyvykästä sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos pärjää lukion pitkässä matikassa, pärjää todennäköisemmin aika lailla kaikissa tiedekunnissa
😂Ai niin kuin esim.taiteiden tiedekunnassa?
T:taiteen maisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Että jos sulla ei mennyt paljon aikaa läksyihin niin se ei tarkoita ettäkö muilla ei menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oopperalaulaja Johanna Rusanen sanoi äskettäin yhdessä haastattelussa, että "lahjakkuuden osuus on 10 % ja loput on kovaa työtä". Hän tarkoitti musiikkia, mutta eiköhän se sama päde muissakin töissä. Lahjakkuudella ei pitkälle pötki, ellei ole joku superlahjakkuus, joka on tohtori jo 15-vuotiaana lähinnä hyvän muistinsa ansiosta. Enemmän vaaditaan perslihaksia kuin aivoja, turha mennä minkään tekosyyn tai lahjakkuusfraasien taakse.
Perustuiko ihan johonkin tutkimukseen vai oliko tuo 10% vaan joku heitto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio-opintojen luonne on muuttunut todistusvalinnan myötä 3 vuoden pituiseksi valmennuskurssiksi. Pitkä matikka vie todella paljon aikaa ja syö tilaa sekä lukujärjestyksestä että lukiolaisen läksyjen tekoon varatusta ajasta. Matikka syö varmasti ainakin lyhyitä kieliä ja joitakin reaaliaineita, joista saa huonosti pisteitä. Jos haluaa todistusvalinnalla sisään ns. hakupainealoille, on lähes pakko kirjoittaa pitkä matikka, pitkä kieli, äidinkieli ja fysiikka, koska niistä saa selvästi eniten pisteitä. Lyhyet kielet ja terveystiedon kaltaiset reaalit taas ovat todistusvalinnassa ihan turhia, kun niiden laudaturistakaan ei saa kunnolla pisteitä.
Minusta on sääli, jos jatko-opinnot automaattisesti tyssäävät siihen, ettei kykene tai halua opiskella pitkää matikkaa. Kehitys kun näyttää siltä, että todistusvalintakiintiötä kasvatetaan lähelle 90 % ja pääsykokeen kautta otetaan vain pieni murto-osa.
Mitä hyötyä lyhyestä kielestä tai terveystiedosta on jatko-opinnoissa tai työelämässä?
Sullako ei ole muuta elämää, kuin työelämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Ei pidä paikkaansa. Olin matikassa kutosen oppilas koko peruskoulun. Fysiikkaa en tajunnut yhtään.
Oli pakko vaan opiskella ja nähdä vaivaa. Pääsin kärryille vasta lukion ensimmäisen vuoden puolivälissä, kiitos hyvien opettajien. Olen auditiivinen oppija eli opin hyvin tunneilla. Jos asian oivalsi siellä, meni läksyt aika helposti. Matematiikka ja fysiikka on vain sääntöjen noudattamista. Ei siinä lahjakkuutta tarvitse, että läpäisee lukion kurssit. Yliopistossa varmaan sitten tarvitsisi. Tosin ei medisiinassa. Asioiden ja ilmiöiden ymmärtäminen toki auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pedagogiset selvitykset osoittavat että hyvä arvosana yo-kirjoituksissa pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloivat menestymisessä korkeakoulu/yliopisto-opinnoissa, alasta riippumatta.
Siksi näitä aineita painotetaan paperivalinnassa.
Tämä on totta. Mutta on paljon aloja, joissa ei tarvita matemaattista osaamista ja toisaalta paljon erityisesti teknisiä aloja, jossa on huutava pula matemaattisesti lahjakkaista opiskelijoista. Nyt todistusvalinta ohjaa luma-aineissa erinomaisesti pärjääviä aloille, joissa tätä osaamista ei tarvita. Minusta näitä taitajia tulisi kannustaa ensisijaisesti luma-alan ja teknisiin opintoihin.
Ensinnäkin, usea valitsee se alan, mikä kiinnostaa, ei sitä, missä jonkun kokeen perusteella voisi pärjätä.
Toisekseen, kaikki matemaattisesti lahjakkaat eivät lukiossakaan valitse matemaattisia aineita pakollista enempää, koska heitä ei kiinnosta. He lukevat sitten niitä kieliä yms., jotka kiinnostaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pedagogiset selvitykset osoittavat että hyvä arvosana yo-kirjoituksissa pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloivat menestymisessä korkeakoulu/yliopisto-opinnoissa, alasta riippumatta.
Siksi näitä aineita painotetaan paperivalinnassa.
Tämä on totta. Mutta on paljon aloja, joissa ei tarvita matemaattista osaamista ja toisaalta paljon erityisesti teknisiä aloja, jossa on huutava pula matemaattisesti lahjakkaista opiskelijoista. Nyt todistusvalinta ohjaa luma-aineissa erinomaisesti pärjääviä aloille, joissa tätä osaamista ei tarvita. Minusta näitä taitajia tulisi kannustaa ensisijaisesti luma-alan ja teknisiin opintoihin.
Ensinnäkin, usea valitsee se alan, mikä kiinnostaa, ei sitä, missä jonkun kokeen perusteella voisi pärjätä.
Toisekseen, kaikki matemaattisesti lahjakkaat eivät lukiossakaan valitse matemaattisia aineita pakollista enempää, koska heitä ei kiinnosta. He lukevat sitten niitä kieliä yms., jotka kiinnostaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei estä. Mutta jos pitkää matikkaa on mitä - 12 kurssia ja siihen menee joka ilta se pari tuntia aikaa + muut aineet, eipä sitä paljon ylimääräisiin kieliin ja muuhun energiaa ja aikaa jää. Jos ehkä jotain haluaisi vaikka harrastaakin vielä?
No ei kyllä mene noin paljoa aikaa. Luin kymmenisen vuotta sitten pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, biologian kaikki kurssit, pitkän englannin ja saksan, keskipitkän ruotsin jne. Taisin suorittaa 117 kurssia 3 vuodessa, kun 85 oli tavoite. Tein toki 8-16 tai 8-17 päiviä, mutta ei se ollut rankkaa. Läksyihin hupeni tunti pari. Kirjoitin samat 8 ainetta papereilla LLLEEEEM (fysiikka, englanti, äidinkieli, kemia, bilsa, ruotsi, matematiikka ja saksasta M).
Pääsin pääsykoekiintiössä lääkikseen Helsinkiin ensimmäisellä yrittämällä. Ei ollut mahiksia esipistekiintiöön eikä siihen aikaan ollut yhteishakua eli haettiin sinne yhteen kaupunkiin mihin haluttiin.
M31
No sinä oletkin matemaattisesti lahjakas. Ei sun kirjoittamat arvosanat ole mitään perustallaajan arvosanoja.
Ei pidä paikkaansa. Olin matikassa kutosen oppilas koko peruskoulun. Fysiikkaa en tajunnut yhtään.
Oli pakko vaan opiskella ja nähdä vaivaa. Pääsin kärryille vasta lukion ensimmäisen vuoden puolivälissä, kiitos hyvien opettajien. Olen auditiivinen oppija eli opin hyvin tunneilla. Jos asian oivalsi siellä, meni läksyt aika helposti. Matematiikka ja fysiikka on vain sääntöjen noudattamista. Ei siinä lahjakkuutta tarvitse, että läpäisee lukion kurssit. Yliopistossa varmaan sitten tarvitsisi. Tosin ei medisiinassa. Asioiden ja ilmiöiden ymmärtäminen toki auttaa.
Kaikki eivät olekaan auditiivisia oppijoita. Itse en esim. matikan tunneilla tajunnut mitään niin kaikki asiat piti käydä uudelleen läpi illalla, katsoa opetusvideoita yms. ja sitten vielä läksyt. Ei riittänyt tunti tai pari kun piti vielä tehdä muutkin läksyt. Olin kasin oppilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai sinä tarvitset pitkää matikkaa ja lutiaineita, kun menit lääkikseen, niin minäkin, kun itse samassa paikassa opiskelin. Silti olen sitä mieltä, että vaikkapa kieltenopettaja, lastentarhanopettaja, pappi, juristi tai dramaturgi voisi tarvita muutakin osaamista kuin pitkä matikka, fysiikka ja kemia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pedagogiset selvitykset osoittavat että hyvä arvosana yo-kirjoituksissa pitkässä matematiikassa ja äidinkielessä korreloivat menestymisessä korkeakoulu/yliopisto-opinnoissa, alasta riippumatta.
Siksi näitä aineita painotetaan paperivalinnassa.
Tämä on totta. Mutta on paljon aloja, joissa ei tarvita matemaattista osaamista ja toisaalta paljon erityisesti teknisiä aloja, jossa on huutava pula matemaattisesti lahjakkaista opiskelijoista. Nyt todistusvalinta ohjaa luma-aineissa erinomaisesti pärjääviä aloille, joissa tätä osaamista ei tarvita. Minusta näitä taitajia tulisi kannustaa ensisijaisesti luma-alan ja teknisiin opintoihin.
Ihmiset, jotka luontaisesti pitävät pitkästä matematiikasta ja luonnontieteistä, kyllä hakeutuvatkin mm. teknisille aloille. Esimerkiksi Tapiolan lukiosta on perinteisesti menty Otaniemeen.
Niin, perinteisesti ovat hakeutuneet, koska hakupainealoille olisi pitänyt päntätä vielä pääsykokeeseen. Nyt matemaattisesti lahjakkaat saavat todistusvalinnan kautta "ohituskaistan". Kun on todistuksessa 6 L-E arvosanaa paljon pisteitä tuottavista aineista kuten pitkä matikka ja fysiikka, voi käytännössä itse valita opiskelupaikkansa. Tällöin tulee houkutus laittaa paperit sisään vaikkapa oikikseen tai kauppikseen. Itse uskon, että aiempaa suurempi osa matemaattisesti lahjakkaista suuntaa jatkossa opiskelemaan muualle kuin teknisille aloille. Ja kun nämä huiput poistuvat tekniikan puolelta, on sinne otettava vähemmän kyvykästä sakkia.
En ymmärrä tuota logiikkaa. Eiköhän se kiinnostus ohjaa sitä opiskelupaikan valintaa yhä edelleen.
Kyllä ne matemaattisesti lahjakkaat on ennenkin hakeneet sinne oikikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio-opintojen luonne on muuttunut todistusvalinnan myötä 3 vuoden pituiseksi valmennuskurssiksi. Pitkä matikka vie todella paljon aikaa ja syö tilaa sekä lukujärjestyksestä että lukiolaisen läksyjen tekoon varatusta ajasta. Matikka syö varmasti ainakin lyhyitä kieliä ja joitakin reaaliaineita, joista saa huonosti pisteitä. Jos haluaa todistusvalinnalla sisään ns. hakupainealoille, on lähes pakko kirjoittaa pitkä matikka, pitkä kieli, äidinkieli ja fysiikka, koska niistä saa selvästi eniten pisteitä. Lyhyet kielet ja terveystiedon kaltaiset reaalit taas ovat todistusvalinnassa ihan turhia, kun niiden laudaturistakaan ei saa kunnolla pisteitä.
Minusta on sääli, jos jatko-opinnot automaattisesti tyssäävät siihen, ettei kykene tai halua opiskella pitkää matikkaa. Kehitys kun näyttää siltä, että todistusvalintakiintiötä kasvatetaan lähelle 90 % ja pääsykokeen kautta otetaan vain pieni murto-osa.
Mitä hyötyä lyhyestä kielestä tai terveystiedosta on jatko-opinnoissa tai työelämässä?
No jos lähdet lukemaan tuota kieltä tai vaikka terveystiedettä yliopistoon niin voisin kuvitella siitä jotain hyötyä olevan. Tsiisus!!
Tämä pisteytyssysteemi tuo haittaa kaikille aloille. Matemaattisesti lahjakkaat kävelee suoraan lääkikseen, kauppikseen ja oikikseen statusaloille, vaikka oikeasti ei edes kiinnostaisi. Ne, jotka ei pääse suoraan em. aloille, valtaa sitten muut alat suoraan todistuspisteillä. Eli myös teknisille ja matemaattisille aloille menee se kakkoskastin väki, joka ei päässyt statusaloille. Ne viimeisen lastin porukat, jotka ovat lahjakkaita "turhissa aineissa" kuten kielissä ja humanistisissa aineissa, eivät pääse mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitäkin hukkaan laitettua aikaa, että jos väkisin vääntää 12 kurssia pitkää matikkaa jollain 5-6 arvosanoilla ja kirjoittaa siitä A:n. Tai reputtaa sen takia. Mikä oli tässä se isompi hyöty? Ei sillä A:llä mihinkään sen kummemmin pääse. Vai pitäisikö tajuta vaihtaa suuntaa ajoissa eikä hakata päätä seinään. Lyhyen matikan L olisi kuitenkin parempi kuin pitkän A. Ja olisi ehtinyt opiskella muutakin kiinnostavaa.
Jos saa pitkästä matiikasta A:n, niin ei todellakaan saa lyhyestä matikasta L:ää, parhaimmillaan sen C:n. Silloin kannattaakin mennä lyhyeen matikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja koko ajan jauhetaan, kuinka kielten osaaminen on tärkein asia ja kuinka sitä pitää lisätä joka koulutusasteella ja diipadaapaa. Nyt siirrettiin ruotsi alkamaan kutosluokalla, joka johti siihen, että alakouluissa muut valinnaiset kielet romahti. Yläkoulussa ruotsiakin on siis vähemmän kuin ennen. Ei synny ryhmiä valinnaisista kielistä yläkouluun, koska niitä ei aloiteta alakoulussakaan. Ja lukiossa on pakko valita pitkä matikka ja luonnontieteet. Ruotsia kirjoitetaan paljon vähemmän kuin aiemmin, keskitytään nyt siihen matikkaa, fysiikkaan, kemiaan, iäkkään ja enkkuun. Mihin ne kaikki muut tärkeät kielet nyt unohtui?
Mitä hyötyä kielistä on yhteiskunnalle? Jos käytät saksaa tai ranskaa kerran elämässäsi lomalla niin ei se yhteiskuntaa hyödytä, vaikka yksilölle se voisi olla mielekästä.
Kv-kauppa ei taida olla sinulle kovinkaan tuttua? Esimerkiksi teollisuudessa toimivat myyjät ja kouluttajat tarvitsevat muutakin kielitaitoa kuin englannin. Koita myydä jotakin saksalaiselle tai ranskalaiselle insinöörille englannin kielellä ja huomaat, että kielitaitoisemmat kiilaavat ohitsesi.
Suurin osa insinööreistä ei näin tee, joten on parempi opetella kieli sitten kun tiedät joutuvasi siihen asemaan, koska jos et ole käyttänyt sitä kieltä kymmeneen vuoteen et tule muistamaan.
Kv-kauppa ei taida olla sinulle kovinkaan tuttua? Esimerkiksi teollisuudessa toimivat myyjät ja kouluttajat tarvitsevat muutakin kielitaitoa kuin englannin. Koita myydä jotakin saksalaiselle tai ranskalaiselle insinöörille englannin kielellä ja huomaat, että kielitaitoisemmat kiilaavat ohitsesi.