Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kehotus ”parisuhteen eteen pitää tehdä töitä” vain naisille? Mitä teidän miehet tekee?
13.05.2020 |
Mietin että olen vuosikausia yrittänyt tekohengittää avioliittoani. Nyt tuntuu etten enää jaksa. Ei enää kiinnosta. En jaksa enää tsempata että kyllä tämä tästä ja yrittää ajatella positiivisesti, järjestää yhteistä tekemistä ja aikaa, puhua tunteistani, saada toistakin puhumaan, miettiä niitä parhaita puolia miehessä, niitä asioita joihin rakastuin, flirttailla ja buustata seksuaalista jännitettä välillämme. Koska se olen vain minä. Mieheni ei tee mitään näistä. Hän kyllä lähtee mukaan kaikkeen, mutta ei itse yritä yhtään.
Tiedän mitä lähipiirini sanoisi. Että hän tekee töitä. Hän tosiaan tekee töitä. Kellon ympäri. Oman sukuni mielestä se että mies tienaa hyvin, on työtä meidän parisuhteen eteen. Mutta kun minusta ei. Se ei lähennä meitä yhtään eikä pidä tätä liittoa kasassa eikä auta siihen että tunnen itseni ihan unohdetuksi.
Miten tämä teillä menee? Nainenko vain tekee ”töitä parisuhteen eteen”?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehottaa, missä tämä kehoitus on ja miten se jaetaan kehoitettaville? Miten tulkitset kehoituksen olevna vain naisille tarkoitetun?
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap
ja nimenomaan vain naisia kehoitetaan tekemään töitä?
Näkökulma on yleensä se että nainen miettii suhteen jatkoa, häntä syyllistetään siitä ettei vain tee töitä suhteen eteen tarpeeksi. Kukaan ei koskaan kysy onko mies tehnyt noita suhdetöitä. Toki kysyjä on 99% näissä nainen, mutta vastauksissa ei koskaan huomioida sitä että parisuhteessa on kaksi ihmistä joiden molempien kai pitäisi osallistua omalta osaltaan.
Ap
No onpa tosiaan ihme, että kysyjälle vastataan.
Taidat olla kunnon vanhanajan marttyyri...
Lähinnä nyt mietin että onko se oikein toimiva ohje että toinen vain yrittää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
En keksi mitä nuo miehen toiveet olisivat. Ehkä se että lakkaisin vaatimasta häneltä aikaa itselleni ja lapsille.
Ap
Kysy ja opi. Tuo asenne on jo myrkyllinen, halveksuva. Eihän sun miehelläs voi olla muuta toivetta.
Tottakai olen puhunut hänelle kaikesta ja olen yrittänyt kysellä. Ei hänellä ole oikein vastauksia. Saattaa sanoa että olisi kiva mennä leffaan tm. sitten odottaa että minä hankin lastenvahdin ja järjestän sen. Niin kuin aina teen. Hän ei koskaan järjestä mitään vastavuoroisesti, mistä tulee kyllä sellainen olo, että ei hän näitä oikeasti itse kaipaa. Kunhan jotain heittelee kun kysyn.
No sitten hän ei kaipaa. Sekö nyt ongelma on? Miehen pitäisi haluta kaikkea samaa kuin mitä sinä haluat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehottaa, missä tämä kehoitus on ja miten se jaetaan kehoitettaville? Miten tulkitset kehoituksen olevna vain naisille tarkoitetun?
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap
ja nimenomaan vain naisia kehoitetaan tekemään töitä?
Näkökulma on yleensä se että nainen miettii suhteen jatkoa, häntä syyllistetään siitä ettei vain tee töitä suhteen eteen tarpeeksi. Kukaan ei koskaan kysy onko mies tehnyt noita suhdetöitä. Toki kysyjä on 99% näissä nainen, mutta vastauksissa ei koskaan huomioida sitä että parisuhteessa on kaksi ihmistä joiden molempien kai pitäisi osallistua omalta osaltaan.
Ap
Huoh... Jos nainen kysyy, miten asioita voisi muuttaa ja naiselle vastataan, miten hän voisi muuttaa niitä (juurikin tätä sinun "suhteen eteen töitä tekemistä") Ja tähän nainen vastaa: "Miksi minun pitäisi muuttaa mitään? Miksi ei puoliso?"
Vielä kerran ratakiskosta vääntäen. Jos miehesi on tyytyväinen suhteeseenne ja asiantilaan, hän ei lähde sitä muuttamaan. Jos sinä taas et ole, sinun pitää muuttaa asioita, jotta muutosta tapahtuisi, koska kukaan muukaan ei sitä puolestasi tee. Ja tästä viimeisestä ruikuttaminen (jota olet tässä pari kolme sivua tehnyt) ei auta pätkän vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa buustata seksuaalista jännitettä välillämme? Sitä joko on tai sitten ei ole, eikö?
Useimmissa suhteissa ei jännite pysy itsestään ja taikaiskusta. Eri ihmisille toimii eri asiat, mutta omalta osaltani jännite loppuu jos esim en tunne itseäni tärkeäksi ja puolestaan kasvaa esim romantiikan ja huomioinnin avulla.
Ääriesimerkki esim. jos jompi kumpi lopettaa suihkussa käynnin kokonaan, jännite saattaa hiipua pois ja suihkussa käymällä hän voisi kasvattaa jännitettä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
En keksi mitä nuo miehen toiveet olisivat. Ehkä se että lakkaisin vaatimasta häneltä aikaa itselleni ja lapsille.
Ap
Kysy ja opi. Tuo asenne on jo myrkyllinen, halveksuva. Eihän sun miehelläs voi olla muuta toivetta.
Tottakai olen puhunut hänelle kaikesta ja olen yrittänyt kysellä. Ei hänellä ole oikein vastauksia. Saattaa sanoa että olisi kiva mennä leffaan tm. sitten odottaa että minä hankin lastenvahdin ja järjestän sen. Niin kuin aina teen. Hän ei koskaan järjestä mitään vastavuoroisesti, mistä tulee kyllä sellainen olo, että ei hän näitä oikeasti itse kaipaa. Kunhan jotain heittelee kun kysyn.
No sitten hän ei kaipaa. Sekö nyt ongelma on? Miehen pitäisi haluta kaikkea samaa kuin mitä sinä haluat?
Miksi osallistut keskusteluun johon sinulla ei selkeästi ole oikein mitään sanottavaa? Mielestäni miehen kuuluisi haluta viettää aikaa vaimonsa kanssa ja kyllä joskus jopa itse keksiä jotain yhteistä tekemistä. Myös pienet huomion osoitukset arjessa voisivat auttaa ilmapiirin pitämisessä lämpimänä. Mistä se kertoo jos näin ei tapahdu? Miltä tuollainen itsestäsi tuntuisi? Tosi kivalta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin ketjun huolimattomasti. Minulle tuli ensimmäiseksi mieleen, että ap on ollut aktiivinen osapuoli alusta alkaen. Mies on oppinut siihen, että toinen tietää mitä haluaa. Ehkä hänelle on aika sama mitä tehdään, eli annetaan sen päättää, jolle asiat eivät ole samantekeviä.
En ymmärrä, mikä tässä on se perimmäinen ongelma? Ap haluaisi vastavuoroisuutta, mutta se ei liene se perimmäinen ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehottaa, missä tämä kehoitus on ja miten se jaetaan kehoitettaville? Miten tulkitset kehoituksen olevna vain naisille tarkoitetun?
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap
ja nimenomaan vain naisia kehoitetaan tekemään töitä?
Näkökulma on yleensä se että nainen miettii suhteen jatkoa, häntä syyllistetään siitä ettei vain tee töitä suhteen eteen tarpeeksi. Kukaan ei koskaan kysy onko mies tehnyt noita suhdetöitä. Toki kysyjä on 99% näissä nainen, mutta vastauksissa ei koskaan huomioida sitä että parisuhteessa on kaksi ihmistä joiden molempien kai pitäisi osallistua omalta osaltaan.
Ap
No onpa tosiaan ihme, että kysyjälle vastataan.
Taidat olla kunnon vanhanajan marttyyri...
Lähinnä nyt mietin että onko se oikein toimiva ohje että toinen vain yrittää.
Ap
On se ihan toimiva ohje. Useimmiten siinä toinenkin alkaa yrittämään. Sinun ongelmasi ei ole ohjeessa, ei puolisossa eikä edes parisuhteessanne. Se on sinussa. Sinä et tiedä mitä haluat ja toivot, että jokin asia ulkopuolelta tekisi sinut onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehottaa, missä tämä kehoitus on ja miten se jaetaan kehoitettaville? Miten tulkitset kehoituksen olevna vain naisille tarkoitetun?
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap
ja nimenomaan vain naisia kehoitetaan tekemään töitä?
Näkökulma on yleensä se että nainen miettii suhteen jatkoa, häntä syyllistetään siitä ettei vain tee töitä suhteen eteen tarpeeksi. Kukaan ei koskaan kysy onko mies tehnyt noita suhdetöitä. Toki kysyjä on 99% näissä nainen, mutta vastauksissa ei koskaan huomioida sitä että parisuhteessa on kaksi ihmistä joiden molempien kai pitäisi osallistua omalta osaltaan.
Ap
Huoh... Jos nainen kysyy, miten asioita voisi muuttaa ja naiselle vastataan, miten hän voisi muuttaa niitä (juurikin tätä sinun "suhteen eteen töitä tekemistä") Ja tähän nainen vastaa: "Miksi minun pitäisi muuttaa mitään? Miksi ei puoliso?"
Vielä kerran ratakiskosta vääntäen. Jos miehesi on tyytyväinen suhteeseenne ja asiantilaan, hän ei lähde sitä muuttamaan. Jos sinä taas et ole, sinun pitää muuttaa asioita, jotta muutosta tapahtuisi, koska kukaan muukaan ei sitä puolestasi tee. Ja tästä viimeisestä ruikuttaminen (jota olet tässä pari kolme sivua tehnyt) ei auta pätkän vertaa.
Samaa mieltä. Mies on tyytyväinen siihen, mitä on.
Jos miehelle on tärkeintä työ ja sitten se että joskus saa pillua, niin silloin varmaan kannattaa olla ihan sinkku ja käydä maksullisissa. Parisuhde on valitettavasti yksi työpaikka lisää, joten sellaista ei kannata hankkia jos ei ole työnarkomaani. Toisaaltaan moni kyllä vaatii puolisolta liikaa. Ei kukaan jaksa kiinnostua montaa kuukautta ihmisestä jonka kanssa asuu samassa tilassa ja joka elää periaatteessa samaa elämää kuin sinäkin. Ei siinä oikein voi kuulumisia kysellä eikä tiedustella mistään mitään kun kaiken tiedät jo. Mitään uutta informaatiota ei suhteeseen enää tule. Onhan se tylsää ja mielenkiinnotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehottaa, missä tämä kehoitus on ja miten se jaetaan kehoitettaville? Miten tulkitset kehoituksen olevna vain naisille tarkoitetun?
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap
ja nimenomaan vain naisia kehoitetaan tekemään töitä?
Näkökulma on yleensä se että nainen miettii suhteen jatkoa, häntä syyllistetään siitä ettei vain tee töitä suhteen eteen tarpeeksi. Kukaan ei koskaan kysy onko mies tehnyt noita suhdetöitä. Toki kysyjä on 99% näissä nainen, mutta vastauksissa ei koskaan huomioida sitä että parisuhteessa on kaksi ihmistä joiden molempien kai pitäisi osallistua omalta osaltaan.
Ap
Huoh... Jos nainen kysyy, miten asioita voisi muuttaa ja naiselle vastataan, miten hän voisi muuttaa niitä (juurikin tätä sinun "suhteen eteen töitä tekemistä") Ja tähän nainen vastaa: "Miksi minun pitäisi muuttaa mitään? Miksi ei puoliso?"
Vielä kerran ratakiskosta vääntäen. Jos miehesi on tyytyväinen suhteeseenne ja asiantilaan, hän ei lähde sitä muuttamaan. Jos sinä taas et ole, sinun pitää muuttaa asioita, jotta muutosta tapahtuisi, koska kukaan muukaan ei sitä puolestasi tee. Ja tästä viimeisestä ruikuttaminen (jota olet tässä pari kolme sivua tehnyt) ei auta pätkän vertaa.
Ehkä haluaisin vain että ihmiset lakkaisivat hokemasta tuota klisettä, joka ei käytännössä toimi. Yksi ihminen ei voi muuttaa kahden ihmisen suhdetta yksin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on enemmän puhuja-tyyppiä, itse taas teen paljon mutta puhua en osaa.
Ainakin kehuu päivittäin ja sanoo useaan otteeseen rakastavansa. Kyselee jos olen vaisu, pyytää aina anteeksi oma-alotteisesti ja jos joku ärsyttää tai huolestuttaa niin kertoo itse. Puhuu yhteisestä tulevaisuudesta ja unelmoi kanssani.
Lähtee se joskus lenkillekin (ei tosin ilman marinaa) ja tekee ruokaa. Antaa tilaa touhuta omia ja harrastaa ja esittää olevansa kiinnostunut (tiedän ettei tajua hölkäsen pöläystä mutta yrittää edes :D) ja kyselee miten päivä meni.
Huomioi seksissä ja haluaa miellyttää sängyssä.
Itse olen perus suomalainen jästipää joka vaikka raivaa käsisahalla tontin ja rakentaa talon kodiksi rakkauden osoituksena mutta ei osaa sitä sanoilla kertoa.Hän AINA pyytää oma-alotteisesti anteeksi? Tämä taitaa olla joka naisen unelma: mies, joka on aina se, joka pyytää anteeksi. Miehen osa olla aina pahoillaan kaikesta.
No eikö tuo ole aika itsestäänselvää, että jos mokaa, nostetaan käsi virheen merkiksi ja pyydetään anteeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että järjestely sopii nyt miehelle hienosti. Hänellähän on töitä ja kiirettä, ei ehdi tai jaksa miettiä vaimoa ja parisuhdetta. Toisaalta ei tarvitsekaan, koska teet sen hänen puolestaan. Te ette ole kämppistasolla ja miehen mielestähän teillä voi mennä peräti hyvin, koska hän ei joudu miettimään näitä asioita, stressaamaan ja pelkäämään tulevasta.
Kirjoita ylös selkeät asiat mitä haluat, konkreettisesti (ei "näe vaivaa", vaan "joka aamu kysy haluanko minäkin kahvia", "purista pepusta kerran viikossa" tms whatever. Tai että meette yhdessä pariterapiaan). Sit sanot mikä sun aikaraja on, kauanko jaksat odottaa että mies kiinnostuu edes KOKEILEMAAN tuollaisia asioita.. yön yli ei kukaan muutu, mutta pitää ottaa edes askel oikeaan suuntaan. Sit sanot että se aikaraja (4kk?) on tämä ja jos molemmat silloin vielä kokee ettei vaan jaksa tehdä asian eteen edelleen mitään niin eroatte.
Pakkohan ei oo erota lopullisesti, mutta esim lopetatte parisuhteen ja asuttr kämppiksinä sitten kunnes joku löytää uuden asunnon.Suosittelen olemaan hyvin konkreettinen, eikä puhumaan vain tunnetasolla.
Uhkailu ja kiristys? "Jos et nipistä pepusta, ni eroan susta 4 kk:n päästä!" Joka terveen suhteen perusta. Muista sit kanssa pitää ukko koko loppuelämä löyhässä hirressä, jos meinaa alkaa lipsumaan tavoitteista, jotka olet itse ja omavaltaisesti asettanut!
Lol. No voihan sitä suoraan vain erota ilman että yrittää mitään. Idea oli, että kertoo KONKREETTISIA asioita mitä tarvitsee, eikä pelkkiä "mikset huomioi mua", "haluun jotain mutten ihan tiedä mitä". Ja aikaraja kannattaa olla siksi, ettei asia vain hautaudu ja unohdu, kyllä parisuhteessa voi olla tavoitteita ja niiden eteen voi työskennellä suunnitelmallisesti.
Ja kuten sanoin, jos MOLEMMAT eivät ole tyytyväisiä niin ero on parempi kuin väkisin vääntö tai kämppiksenä olo loppuelämän. Mun mielestä 4 kuukautta on aika sopiva aika fiilistellä haluaako tehdä edes niitä pieniä asioita (jotka voi listata konkreettisesti ni sit ei tarvitse arvailla) ja siinä ajassa kyllä huomaa jos on itse asiassa paljon onnellisempi kun ei tarvitse huomioida toista ja ei tarvitse ottaa kontaktia, jutella tai pussata.
4 kk on myös aika hyvä aika huomata että joo-o kyllä näitä pieniä tekoja sittenkin voi tehdä ilman että se on pakkopullaa ja ei, en haluakaan olla ilman tätä ihmistä loppuelämääni.Se ei ole kiristystä että nostaa kissan pöydälle ja kertop miltä tuntuu. Ei kenenkään ole pakko jäädä mihinkään suhteeseen ikuisiksi ajoiksi, jos se tuntuu huonolta.
Muista sit jos miehellä on omia konkreettisia toiveita, niin varmaan haluat kans miellyttää? Kantaa kaljaa naaman eteen ja keikistellä pikkupöksyissä, esimerkiks.
Kyllä tuo on nöyryyttävää antaa aikuiselle joku tehtävälista ja aikataulu, sori vaan. Ei kuulosta tasapainoiselta touhulta.
No, miten sä sitten asian ratkaiset?
Jos jotain haluaa, sitä pitää ääneen vaatia, eikä odottaa, että se puoliso lukee ajatuksia. Eikä se mene niinkään, että toinen heti oppii tämän huomioimisen, vaan siihenkin menee aikaa. Ja välillä tekee väärin. Mutta, jos asia on puolisolle oikeasti tärkeä ja toive edes jossain määrin kohtuullinen, sen haluaa toteuttaa. Jos ei halua, voi miettiä, onko kumppani oikea tai parisuhteessa mitään järkeä enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että järjestely sopii nyt miehelle hienosti. Hänellähän on töitä ja kiirettä, ei ehdi tai jaksa miettiä vaimoa ja parisuhdetta. Toisaalta ei tarvitsekaan, koska teet sen hänen puolestaan. Te ette ole kämppistasolla ja miehen mielestähän teillä voi mennä peräti hyvin, koska hän ei joudu miettimään näitä asioita, stressaamaan ja pelkäämään tulevasta.
Kirjoita ylös selkeät asiat mitä haluat, konkreettisesti (ei "näe vaivaa", vaan "joka aamu kysy haluanko minäkin kahvia", "purista pepusta kerran viikossa" tms whatever. Tai että meette yhdessä pariterapiaan). Sit sanot mikä sun aikaraja on, kauanko jaksat odottaa että mies kiinnostuu edes KOKEILEMAAN tuollaisia asioita.. yön yli ei kukaan muutu, mutta pitää ottaa edes askel oikeaan suuntaan. Sit sanot että se aikaraja (4kk?) on tämä ja jos molemmat silloin vielä kokee ettei vaan jaksa tehdä asian eteen edelleen mitään niin eroatte.
Pakkohan ei oo erota lopullisesti, mutta esim lopetatte parisuhteen ja asuttr kämppiksinä sitten kunnes joku löytää uuden asunnon.Suosittelen olemaan hyvin konkreettinen, eikä puhumaan vain tunnetasolla.
Uhkailu ja kiristys? "Jos et nipistä pepusta, ni eroan susta 4 kk:n päästä!" Joka terveen suhteen perusta. Muista sit kanssa pitää ukko koko loppuelämä löyhässä hirressä, jos meinaa alkaa lipsumaan tavoitteista, jotka olet itse ja omavaltaisesti asettanut!
Lol. No voihan sitä suoraan vain erota ilman että yrittää mitään. Idea oli, että kertoo KONKREETTISIA asioita mitä tarvitsee, eikä pelkkiä "mikset huomioi mua", "haluun jotain mutten ihan tiedä mitä". Ja aikaraja kannattaa olla siksi, ettei asia vain hautaudu ja unohdu, kyllä parisuhteessa voi olla tavoitteita ja niiden eteen voi työskennellä suunnitelmallisesti.
Ja kuten sanoin, jos MOLEMMAT eivät ole tyytyväisiä niin ero on parempi kuin väkisin vääntö tai kämppiksenä olo loppuelämän. Mun mielestä 4 kuukautta on aika sopiva aika fiilistellä haluaako tehdä edes niitä pieniä asioita (jotka voi listata konkreettisesti ni sit ei tarvitse arvailla) ja siinä ajassa kyllä huomaa jos on itse asiassa paljon onnellisempi kun ei tarvitse huomioida toista ja ei tarvitse ottaa kontaktia, jutella tai pussata.
4 kk on myös aika hyvä aika huomata että joo-o kyllä näitä pieniä tekoja sittenkin voi tehdä ilman että se on pakkopullaa ja ei, en haluakaan olla ilman tätä ihmistä loppuelämääni.Se ei ole kiristystä että nostaa kissan pöydälle ja kertop miltä tuntuu. Ei kenenkään ole pakko jäädä mihinkään suhteeseen ikuisiksi ajoiksi, jos se tuntuu huonolta.
Muista sit jos miehellä on omia konkreettisia toiveita, niin varmaan haluat kans miellyttää? Kantaa kaljaa naaman eteen ja keikistellä pikkupöksyissä, esimerkiks.
Kyllä tuo on nöyryyttävää antaa aikuiselle joku tehtävälista ja aikataulu, sori vaan. Ei kuulosta tasapainoiselta touhulta.
Hyvähän se olisikin jos mies osaa kertoa mitä haluaa ja kaipaa! Minä voin sitten päättää onko se jotain mitä haluan tehdä. Jos en halua miestä tyydyttää, eikä hän minua niin eiköhän erota. Itse olisin kyllä ensin valmis kokeilemaan, voi olla että olisi ihan kivaa toteuttaa miehen toiveet ja tehdä hänen olonsa arvostetuksi ja halutuksi. Niitäkin voisi testata sen sovitun aikajakson ajan ja sitten katsoa tilannetta uudestaan.
Minusta sinulla on taustalla joku sukupuolien vastakkainasettelu tässä.. minusta se nyt on ihan sama onko kyseessä mies vai nainen, kummankaan ek tarvitse tyytyä olemaan näkymätön tai vain kaveri. Omat halut ja tarpeet saa ja kannattaa ilmaista.
Ap tosin kirjoittaa että on jo kysynyt monta kertaa ja mies ei osaa sanoa mitä haluaa, tai ei tee sitten asian eteen mitään. Paha siinä on niitä toiveita toteuttaa, jos niitä ei kerrota. Omat toiveet kannattaa silti ilmaista. Voisihan yksi omista toiveista olla myös "kertoisitko vähintään kerran viikossa miten voin tehdä olosi hyväksi, arvostetuksi ja rakastetuksi".
Sinulla ja minulla on selvästi näkemysero. Minusta suhteen eteen työskentely ei ole nöyryyttämistä, minusta jos näitä asioita ei edes yritä se on luovuttamista liian helpolla. Helposti suhde kuivahtaa kasaan ja toiseen kyllästyy jos ei haasta itseään ja kumppaniaan koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyinen mieheni tekee paljon suhteen eteen, en tiedä tuleeko luonnostaan vai tietoisesti. Entinen mieheni ei tehnyt mitään suhteen eteen. Monta vuotta olin siinä karmeassa suhteessa ja aina kun tuntui pahalta niin satuin lukemaan jonku lässyn lässyn lehtijutun, jossa joku salaa naisia vihaava terapeutti opasti, että tee töitä oman parisuhteesi eteen ja ymmärrä puolisoasi. Aina sitten ajattelin että syy on varmaan vain itsessäni ja asenteessani ja yritin ja yritin. Turhaan tietysti. Ei yrittäminen auta jos toinen ei yritä.
Pääasia, että parisuhteessa on kaksi tyytyväistä. Mies ja muna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehottaa, missä tämä kehoitus on ja miten se jaetaan kehoitettaville? Miten tulkitset kehoituksen olevna vain naisille tarkoitetun?
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap
ja nimenomaan vain naisia kehoitetaan tekemään töitä?
Näkökulma on yleensä se että nainen miettii suhteen jatkoa, häntä syyllistetään siitä ettei vain tee töitä suhteen eteen tarpeeksi. Kukaan ei koskaan kysy onko mies tehnyt noita suhdetöitä. Toki kysyjä on 99% näissä nainen, mutta vastauksissa ei koskaan huomioida sitä että parisuhteessa on kaksi ihmistä joiden molempien kai pitäisi osallistua omalta osaltaan.
Ap
No onpa tosiaan ihme, että kysyjälle vastataan.
Taidat olla kunnon vanhanajan marttyyri...
Lähinnä nyt mietin että onko se oikein toimiva ohje että toinen vain yrittää.
Ap
On se ihan toimiva ohje. Useimmiten siinä toinenkin alkaa yrittämään. Sinun ongelmasi ei ole ohjeessa, ei puolisossa eikä edes parisuhteessanne. Se on sinussa. Sinä et tiedä mitä haluat ja toivot, että jokin asia ulkopuolelta tekisi sinut onnelliseksi.
Ei, se kaikesta päätellen ei ole ihan toimiva ohje. Niin vähän näkee sellaisia kertomuksia, joissa ohje on toiminut verrattuna sellaisiin, joissa ei ole. Jos toinen on vain lakannut huomioimasta, ei sellainen aloita uudestaan, vaikka kuinka toinen yrittäisi. Ohje pikemminkin vaikuttaa olevan sellainen hyvää tarkoittava ja näppärältä kuulostava ohje, joka perustuu lähinnä toiveajatteluun. Tuo on parisuhdeterapeuttien yleinen vika: kuvitellaan, että kaikki toimimattomuudet suhteessa ovat vuorovaikutusongelmia ja sitten kummempia miettimättä asetutaan puoliväliin ajatellen, että siitä se totuus löytyy. Ei läheskään aina löydy.
Nämä kaikki on sitä, mitä mies tekee meidän parisuhteen hyväksi:
Silittää minut uneen joka ilta kirjaa lukiessaan (saan nukahtaa paijattavana oloon)
Halaa tai koskettaa melkein aina ohi mennessään
Antaa minulle omaa aikaa ja rauhaa
Haluaa tehdä yhdessä asioita ja ehdottaa niitä
On terveen itsekäs, pitää huolta myös omasta itsestään parisuhteessa (tämäkin on tärkeä aspekti parisuhteen hyvinvoinnin kannalta)
Tekee oma-aloitteisesti kotitöitä
On huomaavainen sängyssä
Puhuu ajatuksistaan, ei pullota tunteitaan
Mitähän kaikkea muuta? Tekee siis todella paljon meidän suhteen eteen.
Näin naisena sanon, että minusta parisuhteessa pitää olla hyvä olla ihan itsestään, ei sen takia tarvitse töitä tehdä. Lakkaa tekemästä ”töitä” sen eteen ja nauti olostasi sekä parisuhteestasi!
Vierailija kirjoitti:
Näin naisena sanon, että minusta parisuhteessa pitää olla hyvä olla ihan itsestään, ei sen takia tarvitse töitä tehdä. Lakkaa tekemästä ”töitä” sen eteen ja nauti olostasi sekä parisuhteestasi!
Hyvinä aikoina näin helposti onkin. Mikään parisuhde ei pysy ikuisesti hyvänä itsestään. Ts., jos sen osapuolet laiminlyövät sen.
Alue: Aihe vapaa
Muista sit jos miehellä on omia konkreettisia toiveita, niin varmaan haluat kans miellyttää? Kantaa kaljaa naaman eteen ja keikistellä pikkupöksyissä, esimerkiks.
Kyllä tuo on nöyryyttävää antaa aikuiselle joku tehtävälista ja aikataulu, sori vaan. Ei kuulosta tasapainoiselta touhulta.