Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kehotus ”parisuhteen eteen pitää tehdä töitä” vain naisille? Mitä teidän miehet tekee?
13.05.2020 |
Mietin että olen vuosikausia yrittänyt tekohengittää avioliittoani. Nyt tuntuu etten enää jaksa. Ei enää kiinnosta. En jaksa enää tsempata että kyllä tämä tästä ja yrittää ajatella positiivisesti, järjestää yhteistä tekemistä ja aikaa, puhua tunteistani, saada toistakin puhumaan, miettiä niitä parhaita puolia miehessä, niitä asioita joihin rakastuin, flirttailla ja buustata seksuaalista jännitettä välillämme. Koska se olen vain minä. Mieheni ei tee mitään näistä. Hän kyllä lähtee mukaan kaikkeen, mutta ei itse yritä yhtään.
Tiedän mitä lähipiirini sanoisi. Että hän tekee töitä. Hän tosiaan tekee töitä. Kellon ympäri. Oman sukuni mielestä se että mies tienaa hyvin, on työtä meidän parisuhteen eteen. Mutta kun minusta ei. Se ei lähennä meitä yhtään eikä pidä tätä liittoa kasassa eikä auta siihen että tunnen itseni ihan unohdetuksi.
Miten tämä teillä menee? Nainenko vain tekee ”töitä parisuhteen eteen”?
Kommentit (101)
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
Ikävä kuulla. Millaisia toiveita sinulla olisi ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä, mitä se työnteko parisuhteessa on. Miksi siinä työtä pitää tehdä? Mieheni on sanonut minulla suhteen alussa, että minä ajattelen kuin mies. Eli ehkä sinun miehesikään ei tätä ymmärrä?
Nuo esimerkit mitä annoit, ei tunnu minusta työnteolta. Mutta minä en teekään noita asioita, jos ne vievät energiaa. Makaan vaikka sohvalla, jos tekemisen miettiminen tuntuu liian rankalta.
N51
Ilman näitä tekoja olisimme kuin kämppäkaverit. Näiden minun yrittämisieni takia meillä edelleen on jotain miehen ja vaimon välistä toimintaa.
Ap
Miksi se tuntuu sinulta ”yrittämiseltä?”. Kyllä minäkin halaan miestäni usein ohimennen, vaikka hän ei ole ihminen, joka halailee. Ei se silti minusta tunnu työnteolta tai yrittämiseltä.
Se on alkanut tuntumaan yrittämiseltä jossain vaiheessa pikku hiljaa ja huomaamatta. Olen alkanut tiedostamaan että teen tätä yksin ja se on vienyt siitä sen luonnollisuuden.
Vierailija kirjoitti:
No sinä ja sukusi ovat molemmat oikeassa. Teillä on erilaiset tavat osoittaa rakkautta toisillenne. Voi olla, että olette molemmat turhautuneita tilanteeseen ja molemmat pysyvät siinä tavassa osoittaa rakkautta, jonka osaa ja siedätte väkisin epätasapainoa, joka teillä nyt vallitsee. Yleensä kumppani tarjoaa toiselle sitä, mitä itse kaipaisi kumppaniltaan. Joten voi myös olla, että mies ei oikeasti ymmärrä jotain olevan vialla.
Eli vielä suosittelen vähän miettimään itseäsi. Kerro kumppanillesi, että arvostat hänen työntekoaan, mutta vähempikin riittäisi, sillä kaipaat todellista yhteistä aikaa hänen kanssaan. Kysy, miksi miehesi tekee niin paljon töitä. Voi olla myös, että mies pakenee töihin, koska olet koko ajan suunnittelemassa jotain. Tai voi olla, että hän haluaa töillä mahdollistaa sen elintason, että voitte mennä ja tehdä asioita yhdessä. Oli kummin päin tahansa, niin oikeanlainen lähestyminen asian suhteen auttaa paljon paremmin.
Juuri näin! Hyvin sanottu! Monesti ajatellaan, että se oma tapa on oikea ja pusketaan väkisin sitä toiselle eikä ymmärretä miksi toinen ei arvosta tarpeeksi ponnistelujaan. Ja sitten alkaa tuo marttyrointi "ku minä vaan, eikä toinen tee mitään!" Miksi se on niin hankalaa pyrkiä ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa?
Ei minun mieheni tee mitään "työtä" parisuhteen eteen. Mutta hän pitää ihan luonnostaan halailusta ja hellyydestä joten saan suukkoja ja pieniä kosketuksia päivän mitaan. Eikä ole hiipunut vaikka yhdessä jo 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
En keksi mitä nuo miehen toiveet olisivat. Ehkä se että lakkaisin vaatimasta häneltä aikaa itselleni ja lapsille.
Ap
Tää viime aikoina esiin noussut "love language" konsepti mielestäni osittain selittää tyytymättömyyttä parisuhteissa. Mieheni vahvin rakkauskieli on selkeästi fyysinen läheisyys, se näkyy suht aktiivisessa seksielämässä ja päivittäisessä pusuttelussa, halailussa ja pepun taputtelussa yms. Sama itselläni, joten sovitaan hyvin toisillemme. Lisäksi itse tykkään ja painotan sanallista huomioimista ja mies taas palveluksia, joten itse teemme näitä omia suosikkeja luonnostaan (mies pesi vkl ikkunat esim ja minä kehuin häntä siitä vuolaasti, mitä hän ei odottanut koska kehut ei ollut hänelle se pointti), kun taas toisen suosikin opettelu on vaikeampaa, miehelle sanallinen tunteiden ilmaisu ja minulle ajattelu, että keittiön lattian peseminen osoittaa rakkautta häntä kohtaan. Ja voi olla, että noihin palveluksiin jotkut liittävät myös töiden teon, jos palkka kerran tulee yhteiseen käyttöön.
Jollain tavalla toisen kuitenkin pitäisi osoittaa rakkautta, mielestäni toimivassa parisuhteessa molemmilta pitäisi löytyä siihen halua. Jos näin ei ole, joku yhteinen "kehityskeskustelu" voisi olla paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
Ikävä kuulla. Millaisia toiveita sinulla olisi ollut?
Kaikkia pieniä juttuja , jotka rikkovat rutiineja. Pääasiassa vierailuja tuttujeni ja sukulaisten kanssa tai vaikka eväsretkeä tai hiekkarannalle menoa.
Voi olla että järjestely sopii nyt miehelle hienosti. Hänellähän on töitä ja kiirettä, ei ehdi tai jaksa miettiä vaimoa ja parisuhdetta. Toisaalta ei tarvitsekaan, koska teet sen hänen puolestaan. Te ette ole kämppistasolla ja miehen mielestähän teillä voi mennä peräti hyvin, koska hän ei joudu miettimään näitä asioita, stressaamaan ja pelkäämään tulevasta.
Kirjoita ylös selkeät asiat mitä haluat, konkreettisesti (ei "näe vaivaa", vaan "joka aamu kysy haluanko minäkin kahvia", "purista pepusta kerran viikossa" tms whatever. Tai että meette yhdessä pariterapiaan). Sit sanot mikä sun aikaraja on, kauanko jaksat odottaa että mies kiinnostuu edes KOKEILEMAAN tuollaisia asioita.. yön yli ei kukaan muutu, mutta pitää ottaa edes askel oikeaan suuntaan. Sit sanot että se aikaraja (4kk?) on tämä ja jos molemmat silloin vielä kokee ettei vaan jaksa tehdä asian eteen edelleen mitään niin eroatte.
Pakkohan ei oo erota lopullisesti, mutta esim lopetatte parisuhteen ja asuttr kämppiksinä sitten kunnes joku löytää uuden asunnon.
Suosittelen olemaan hyvin konkreettinen, eikä puhumaan vain tunnetasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minun mieheni tee mitään "työtä" parisuhteen eteen. Mutta hän pitää ihan luonnostaan halailusta ja hellyydestä joten saan suukkoja ja pieniä kosketuksia päivän mitaan. Eikä ole hiipunut vaikka yhdessä jo 20 vuotta.
Jos työ kalskahtaa ikävästi korvaan niin voi korvata sen vaivannäöllä tai huomioinnilla. Ihannetapauksessa tulevat niin luonnostaan ettei itse edes huomaa tekevänsä tälläistä "vaivannäköä", mutta joissain vähemmän ihanteellisissa tilanteissa on sitä vaivaa nähtävä vaikkei siltä tuntuisi - jos siis haluaa pitää suhteensa elossa. Meillä ei ole lapsia, mutta olettaisin pikkulapsiajan olevan yksi tälläinen haastavampi aika.
Tosi kiva kuulla, jos työn teko kuulostaa korvaasi oudolta, ehkä suhteenne on todella hyvällä tolalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mina olen naisten kanssa ollut niin harvoin tullaan vastaan miesten toiveissa.
Ikävä kuulla. Millaisia toiveita sinulla olisi ollut?
Kaikkia pieniä juttuja , jotka rikkovat rutiineja. Pääasiassa vierailuja tuttujeni ja sukulaisten kanssa tai vaikka eväsretkeä tai hiekkarannalle menoa.
Onpas tosi ikävää, jos tuollaiseen ei ole suostunut. Kuulostaa hyvin pieneltä sinun pyyntösi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos noudattaa vinkkiä "älä anna enempää kuin mieskään antaa" löytää itsensä kohta suhtesta josta itse ei saa enää yhtään mitään, vaan on hyväksikäytettävä rätti sillä välin kun toinen maireana käyttää omiin tarkoituksiinsa sinusta välittämättä, ja on eritysen tyytyväinen, koska hänen ei tarvitse itse tehdä mitään. Eli neuvo on huono.
jos olisin entisessä suhtetessa olisin toiminut noin, meillä olisi "annettu" tasan 4 minuutin "seksiä" vain ilman kosketteluja, pelkkä työntö ja ravistus. Kylläpä olisi ollut ihanaa!
Nykyiselle olen sanonut jo heti ihan alussa että kerron kyllä jos kaipaan jotain, mutta sitten kun kerron, niin sitten paree kuunnella tai tapahtua, tai alkaa olla suhde siinä. En jaksa enää alkaa aikuiselle miehelle selittämään kuin pikkulapselle, eikä ole tarvinnutkaan, kuin ihan pari kertaa vain. Muistutukseksi.
Jos olisin ap, lähtisin suhteesta. Maailmasa on sellaisiakin miehiä jotka ymmärtävät ja ovat kiinnostuneita puolisostaan. Miksi et olisi sellaisen kanssa? Älä tuhlaa omaa elämääsi toisia palvellaksesi, et saa siitä ikinä mitalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinä ja sukusi ovat molemmat oikeassa. Teillä on erilaiset tavat osoittaa rakkautta toisillenne. Voi olla, että olette molemmat turhautuneita tilanteeseen ja molemmat pysyvät siinä tavassa osoittaa rakkautta, jonka osaa ja siedätte väkisin epätasapainoa, joka teillä nyt vallitsee. Yleensä kumppani tarjoaa toiselle sitä, mitä itse kaipaisi kumppaniltaan. Joten voi myös olla, että mies ei oikeasti ymmärrä jotain olevan vialla.
Eli vielä suosittelen vähän miettimään itseäsi. Kerro kumppanillesi, että arvostat hänen työntekoaan, mutta vähempikin riittäisi, sillä kaipaat todellista yhteistä aikaa hänen kanssaan. Kysy, miksi miehesi tekee niin paljon töitä. Voi olla myös, että mies pakenee töihin, koska olet koko ajan suunnittelemassa jotain. Tai voi olla, että hän haluaa töillä mahdollistaa sen elintason, että voitte mennä ja tehdä asioita yhdessä. Oli kummin päin tahansa, niin oikeanlainen lähestyminen asian suhteen auttaa paljon paremmin.
Juuri näin! Hyvin sanottu! Monesti ajatellaan, että se oma tapa on oikea ja pusketaan väkisin sitä toiselle eikä ymmärretä miksi toinen ei arvosta tarpeeksi ponnistelujaan. Ja sitten alkaa tuo marttyrointi "ku minä vaan, eikä toinen tee mitään!" Miksi se on niin hankalaa pyrkiä ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa?
Niin, arvostan toki sitä taloudellista turvallisuutta jota hän tuottaa, mutta se on tosiaan aika lailla ainoa panos hänen puoleltaan. Tiedän että oman sukuni mielestä tuo on enemmän kuin ihminen voi edes toivoa, mutta onko se tosiaan sitä muidenkin mielestä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on enemmän puhuja-tyyppiä, itse taas teen paljon mutta puhua en osaa.
Ainakin kehuu päivittäin ja sanoo useaan otteeseen rakastavansa. Kyselee jos olen vaisu, pyytää aina anteeksi oma-alotteisesti ja jos joku ärsyttää tai huolestuttaa niin kertoo itse. Puhuu yhteisestä tulevaisuudesta ja unelmoi kanssani.
Lähtee se joskus lenkillekin (ei tosin ilman marinaa) ja tekee ruokaa. Antaa tilaa touhuta omia ja harrastaa ja esittää olevansa kiinnostunut (tiedän ettei tajua hölkäsen pöläystä mutta yrittää edes :D) ja kyselee miten päivä meni.
Huomioi seksissä ja haluaa miellyttää sängyssä.
Itse olen perus suomalainen jästipää joka vaikka raivaa käsisahalla tontin ja rakentaa talon kodiksi rakkauden osoituksena mutta ei osaa sitä sanoilla kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos noudattaa vinkkiä "älä anna enempää kuin mieskään antaa" löytää itsensä kohta suhtesta josta itse ei saa enää yhtään mitään, vaan on hyväksikäytettävä rätti sillä välin kun toinen maireana käyttää omiin tarkoituksiinsa sinusta välittämättä, ja on eritysen tyytyväinen, koska hänen ei tarvitse itse tehdä mitään. Eli neuvo on huono.
jos olisin entisessä suhtetessa olisin toiminut noin, meillä olisi "annettu" tasan 4 minuutin "seksiä" vain ilman kosketteluja, pelkkä työntö ja ravistus. Kylläpä olisi ollut ihanaa!
Nykyiselle olen sanonut jo heti ihan alussa että kerron kyllä jos kaipaan jotain, mutta sitten kun kerron, niin sitten paree kuunnella tai tapahtua, tai alkaa olla suhde siinä. En jaksa enää alkaa aikuiselle miehelle selittämään kuin pikkulapselle, eikä ole tarvinnutkaan, kuin ihan pari kertaa vain. Muistutukseksi.
Jos olisin ap, lähtisin suhteesta. Maailmasa on sellaisiakin miehiä jotka ymmärtävät ja ovat kiinnostuneita puolisostaan. Miksi et olisi sellaisen kanssa? Älä tuhlaa omaa elämääsi toisia palvellaksesi, et saa siitä ikinä mitalia.
Vinkki on tarkoitettu vain luonteelle, joka on taipuvainen uhrautuvaisuuteen. Minä ymmärrän vinkin niin, että esim. seksin suhteen nimenomaan ei toimita noin vaan ensin tyydytetään nainen ja sitten mies, näin kärjistäen. Jos nainen ei saa seksistä mitään, seksi loppuu. Toki niin että nainen kertoo mitä haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinä ja sukusi ovat molemmat oikeassa. Teillä on erilaiset tavat osoittaa rakkautta toisillenne. Voi olla, että olette molemmat turhautuneita tilanteeseen ja molemmat pysyvät siinä tavassa osoittaa rakkautta, jonka osaa ja siedätte väkisin epätasapainoa, joka teillä nyt vallitsee. Yleensä kumppani tarjoaa toiselle sitä, mitä itse kaipaisi kumppaniltaan. Joten voi myös olla, että mies ei oikeasti ymmärrä jotain olevan vialla.
Eli vielä suosittelen vähän miettimään itseäsi. Kerro kumppanillesi, että arvostat hänen työntekoaan, mutta vähempikin riittäisi, sillä kaipaat todellista yhteistä aikaa hänen kanssaan. Kysy, miksi miehesi tekee niin paljon töitä. Voi olla myös, että mies pakenee töihin, koska olet koko ajan suunnittelemassa jotain. Tai voi olla, että hän haluaa töillä mahdollistaa sen elintason, että voitte mennä ja tehdä asioita yhdessä. Oli kummin päin tahansa, niin oikeanlainen lähestyminen asian suhteen auttaa paljon paremmin.
Kyllä hän tietää missä mennään. On tästä puhuttu.
Ap
Anna arvaan: olet puhunut, mitä sinä haluat ja toivot samalla kun suunnittelet niitä kivoja tekemisiä ja menoja sinne tänne samalla antaen miehelle ristiriitaisen viestin, että mitä todella kaipaat. Olet itkenyt, syyllistänyt, kiristänyt ja lahjonut sen sijaan, että olet oikeasti edes itse tietoinen, mitä todella haluat?
Mikä on miehesi näkemys romanttisesta yhdessäolosta?
Se "työ" kun on täysin naisen näkökulmasta määritelty, niin ei kai se mikään ihme ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinä ja sukusi ovat molemmat oikeassa. Teillä on erilaiset tavat osoittaa rakkautta toisillenne. Voi olla, että olette molemmat turhautuneita tilanteeseen ja molemmat pysyvät siinä tavassa osoittaa rakkautta, jonka osaa ja siedätte väkisin epätasapainoa, joka teillä nyt vallitsee. Yleensä kumppani tarjoaa toiselle sitä, mitä itse kaipaisi kumppaniltaan. Joten voi myös olla, että mies ei oikeasti ymmärrä jotain olevan vialla.
Eli vielä suosittelen vähän miettimään itseäsi. Kerro kumppanillesi, että arvostat hänen työntekoaan, mutta vähempikin riittäisi, sillä kaipaat todellista yhteistä aikaa hänen kanssaan. Kysy, miksi miehesi tekee niin paljon töitä. Voi olla myös, että mies pakenee töihin, koska olet koko ajan suunnittelemassa jotain. Tai voi olla, että hän haluaa töillä mahdollistaa sen elintason, että voitte mennä ja tehdä asioita yhdessä. Oli kummin päin tahansa, niin oikeanlainen lähestyminen asian suhteen auttaa paljon paremmin.
Juuri näin! Hyvin sanottu! Monesti ajatellaan, että se oma tapa on oikea ja pusketaan väkisin sitä toiselle eikä ymmärretä miksi toinen ei arvosta tarpeeksi ponnistelujaan. Ja sitten alkaa tuo marttyrointi "ku minä vaan, eikä toinen tee mitään!" Miksi se on niin hankalaa pyrkiä ymmärtämään toisen ajatusmaailmaa?
Niin, arvostan toki sitä taloudellista turvallisuutta jota hän tuottaa, mutta se on tosiaan aika lailla ainoa panos hänen puoleltaan. Tiedän että oman sukuni mielestä tuo on enemmän kuin ihminen voi edes toivoa, mutta onko se tosiaan sitä muidenkin mielestä?
Ap
Tai sitten et edes huomaa millä tavalla hän osoittaa rakkauttaan, koska sulle se on tunteista puhumista ja boostia ja hänelle jotain muuta?
Huomaan, ettet millään meinaa ymmärtää pointtia tässä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on enemmän puhuja-tyyppiä, itse taas teen paljon mutta puhua en osaa.
Ainakin kehuu päivittäin ja sanoo useaan otteeseen rakastavansa. Kyselee jos olen vaisu, pyytää aina anteeksi oma-alotteisesti ja jos joku ärsyttää tai huolestuttaa niin kertoo itse. Puhuu yhteisestä tulevaisuudesta ja unelmoi kanssani.
Lähtee se joskus lenkillekin (ei tosin ilman marinaa) ja tekee ruokaa. Antaa tilaa touhuta omia ja harrastaa ja esittää olevansa kiinnostunut (tiedän ettei tajua hölkäsen pöläystä mutta yrittää edes :D) ja kyselee miten päivä meni.
Huomioi seksissä ja haluaa miellyttää sängyssä.
Itse olen perus suomalainen jästipää joka vaikka raivaa käsisahalla tontin ja rakentaa talon kodiksi rakkauden osoituksena mutta ei osaa sitä sanoilla kertoa.
Hän AINA pyytää oma-alotteisesti anteeksi? Tämä taitaa olla joka naisen unelma: mies, joka on aina se, joka pyytää anteeksi. Miehen osa olla aina pahoillaan kaikesta.
Alue: Aihe vapaa
No esimerkiksi tällä palstalla ja aviokriisejä käsittelevissä lehtijutuissa näin kehotetaan ihan yleisesti.
Ap