Lue keskustelun säännöt.
Kauneuskirurgia + parisuhteen saaminen
10.05.2020 |
Onko täällä linjoilla ketään rumia, jotka olisivat onnistuneet parantamaan markkina-arvoaan esimerkiksi kauneuskirurgialla? Vähemmän viehättävänä naisena koen olevani täysin näkymätön, ja sitä olenkin. Nyt taas ilman seksiä melkein puoli vuotta eikä tämä todellakaan ole edes pisin aika... Suurin vika on todellakin naamassa, varsinkin nenä on hirveä. Toisaalta tiedän että nenäleikkaus on massiivinen operaatio... Tiedän että kuitenkin on olemassa kevempiäkin kauneuskirurgisia keinoja joilla voi muuttaa ulkonäköään siedettävämmäksi.
Kaipaisin siis muiden rumien, onnistuneiden kokemuksia, mitä teit jotta sait itsestäsi paremman näköisen. Ja joo, turha sanoa että laihduta, olen normaalipainoinen ja urheilen tavoitteellisesti. Toki vartalossakin on isoja puutteita, mutta ainahan sitä voi vaikka harjoittaa rakkautta pimeässä, jos ei toinen muuten kestä katsella. Kun vaan ees jotenkin onnistuisi saamaan rakastavan ja kunnioittavan kumppanin.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä onko juuri merkitystä ellei ns. ruma piirre ole oikeasti epämuodostuneen huomiota herättävä tai sitten tavoittele jotain poikkeuksellisen ulkonäkökeskeistä miestyyppiä.
Itse olen aina ollut rumahko tavis ja nuorena haaveilin kovasti kauneuskirurgiasta. Olisi pitänyt korjata liian isot korvalehdet, nenä, roikkuvat silmäluomet, tuntui että kasvojenkohotustakin olisi nuorena jo tarvinnut kun posket tuntui riippuvan ja leukaperät myös. Rinnatkin oli rumat riipparit ja olisin silikonit halunnut. Silloin minulla vaan ei ollut rahaa mihinkään toimenpiteisiin joten oli pakko vaan alistua olemaan ruma. Yöelämässä en viitsinyt usein käydä, koska tuntui että se on vain sarja nöyryytyksiä, joissa nätempiä kavereitani riiataan oikealta ja vasemmalta ja minut joko jätetään huomiotta tai jopa nälvitään päin näköä.
Koska kerran rahaa kauneuskirurgiaan ei ollut, keskityin opintoihin ja harrastuksiini enkä enää miettinyt koko miesasiaa tai baareja/yökerhoja. Unohtui koko oma ulkonäkö siinä vähitellen. Ja kas, yliopistolta löytyi eka miesystävä! Moni muukin oli kiinnostunut, vaikka tosiaan yöelämässä olin lähinnä yökötelty rumilus. Ekasta suhteesta tuli ero parin vuoden päästä, mutta työelämästä löytyi taas sitten uusi mies, josta tuli aviomieheni. JOten ei se rumuus lopulta ainakaan mun tapauksessa estänyt mitään, kunhan etsin muualta kuin yöelämästä (ei varmaan myös Tinder tyyppiset olisi toimineet, niissäkin kun mennään ulkonäkö edellä).
Mutta eipä siinä mitään jos mahdollisuus on korjautttaa joku ikävä piirre, mikä kiusaa itseä, niin miksipä ei? Parin luultavasti löydät ilmankin, ennemmin tai myöhemmin, jos sitä haluat, mutta voi olla vähän erityyppisestä miesjoukosta kuin ns. nätempänä. Esim. minä en varmasti koskaan olisi saanut niitä suosittuja komeita poikia, mutta "nörttejä" kyllä. Lopulta minä tosin huomasin että mulle sopii muutenkin paremmin ne vähemmän pinnalliset nörttityypit.
Sorry mutta et taida olla ihan aloituksen kohderyhmää. Olet jo nuorena päässyt useampaan suhteeseen.
Minäkin kävin yliopiston ja työelämässäkin olen ollut jo 10 vuotta mutta ei mitään kokemusta siitä että olisi pidetty tai haluttu. En ole millään tavalla sievä tai nätti tai viehättävän näköinen. Itseasiassa en juurikaan näytä naiselta. Kasvoni ovat vetelät ja piirteettömät paitsi nenä joka on hyvin yksi yhteen Tarja Halosen nenän kanssa paitsi leveämpi ja varresta kumpuileva. Suuni on ruma, samoin hymyni. Silmäni ovat alaspäin roikkuvat ja syvällä kuopissaan ja silmänympärykset ovat tummanruskeanvioletit välillä kulmakarva-poski ja kasvoillani kiemurtelee pullottavia sinisiä suonia. Kun olisi edes jotain kaunista, tuuheat ripset, nätit hiukset, korkeat poskipäät...mutta ei, hyviä piirteitä ei ole. Paitsi tissit mutta harmi että nekään ei nykyään ole muodissa.
Tähän mennessä olen käynyt silmien laserleikkauksessa ja käynyt läpi hampaiden oikomishoidon (2vuotta ja melkein kymppitonni), kulmakarvat on pigmentoitu ja joskus ollut hiuksissa tuuhennosta. Seuraavaksi vuorossa silmäluomileikkaus. Tiedän että näiden jälkeenkään en ole tavallisen nätti nainen, mutta sentään vähemmän huomiotaherättävän ruma.
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu) kun taas joka ikinen kerta kavereitani tullaan iskemään, ihan sama onko sormus sormessa tai silmälasit päässä ja tukka rasvainen niin AINA. Mä olen ihan jäänyt paitsi tuollaisesta. Lapsuudenperheessäkin minä olin se fiksu ja sisko se nätti jolla on helvetin hankala luonne. Arvatkaapa kummalla on niitä miehiä ollut ja kummalla on perhe.
Näinpä. Oikukas mt-ongelmainen siskoni on saanut lapsenkin, ei haittaa vaikka välillä flippaa vähän. Harkitsen lapsen hankkimista yksin, mutta pelottaa että lapsi olisi tyttö ja perisi ulkonäköni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te rumat, uskallatteko lisääntyä vai pelkäättekö että lapsi perii rumuutenne?
Ap tässä moi.
Yksi mies ehdotti tinderissä treffejä. Vastasin että kyllä käy. Mies ghostasi ennen kun edes niille ensimmäisille treffeille ehdittiin.
Ja tämä siitä huolimatta, että olen kohtuu edustavia kuvia valinnut tinderiin. Se ainut lähikuva kasvoista on meikit naamassa ja edustavasta kuvakulmasta, muut kuvat ovat hieman kauempaa ja niistä ei näy naamakaan sitten yhtä yksityiskohtaisesti.
On tämä ihan oikeasti täysin toivotonta, jos et ole nuori, kaunis ja hyväkroppainen.
Vierailija kirjoitti:
Itse miehenä olin jo pitkälle kaljuuntunut joten kävin hiustensiirrossa, jälkikäteen olen tyytyväinen että tein sen. Itsevarmempi olo käydä treffeillä.
Ei millään pahalla, mutta kaikki huomaavat sen. Kävisin itsekin hiustensiirrossa, jos ne eivät olisi niin paskalaatuisia. Lisäksi kun kaljuuntuminen etenee, niin pitäisi käydä leikkauksessa uudestaan ja uudestaan... ja lopulta ne siirrettävät hiukset loppuvat, varsinkin jos hiuslaatu on ohut kuten minulla.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu)
Puolet miehistä kokee tuon saman kohtalon, joten tervetuloa kerhoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu)
Puolet miehistä kokee tuon saman kohtalon, joten tervetuloa kerhoon!
Väitätkö että puolet miehistä ei esimerkiksi löytäisi parisuhdetta halutessaan? Tilastot eivät tue väitettäsi.
Se että rumakin nainen voi saada tunteetonta ja epätyydyttävää irtoseksiä joltain tarpeeksi jurriselta ei mielestäni ole mikään positiivinen asia.
Mä oon menossa leikkauttamaan yläluomet. Etuhampaisiin laitettiin just valkoiset kuoret. Silmät on laseroitu ja pigmentit huulissa ja silmissä. Hirveesti ois muutakin remonttia, mutta katsotaan. Ulkonäköön laitettuja rahoja en oo katunut, ne saan pitää loppuun asti. Oon 53, hyvin koulutettu, pyrin olemaan hillityn tyylikäs ja viimeisin miesystävä oli 9v nuorempi. Kaipaan tavallista kilttiä miestä, mutta nykypäivänä rupsakkaa naista melkein syljetään kadulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumalla naisella ei ole mitään virkaa tässä maailmassa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä onko juuri merkitystä ellei ns. ruma piirre ole oikeasti epämuodostuneen huomiota herättävä tai sitten tavoittele jotain poikkeuksellisen ulkonäkökeskeistä miestyyppiä.
Itse olen aina ollut rumahko tavis ja nuorena haaveilin kovasti kauneuskirurgiasta. Olisi pitänyt korjata liian isot korvalehdet, nenä, roikkuvat silmäluomet, tuntui että kasvojenkohotustakin olisi nuorena jo tarvinnut kun posket tuntui riippuvan ja leukaperät myös. Rinnatkin oli rumat riipparit ja olisin silikonit halunnut. Silloin minulla vaan ei ollut rahaa mihinkään toimenpiteisiin joten oli pakko vaan alistua olemaan ruma. Yöelämässä en viitsinyt usein käydä, koska tuntui että se on vain sarja nöyryytyksiä, joissa nätempiä kavereitani riiataan oikealta ja vasemmalta ja minut joko jätetään huomiotta tai jopa nälvitään päin näköä.
Koska kerran rahaa kauneuskirurgiaan ei ollut, keskityin opintoihin ja harrastuksiini enkä enää miettinyt koko miesasiaa tai baareja/yökerhoja. Unohtui koko oma ulkonäkö siinä vähitellen. Ja kas, yliopistolta löytyi eka miesystävä! Moni muukin oli kiinnostunut, vaikka tosiaan yöelämässä olin lähinnä yökötelty rumilus. Ekasta suhteesta tuli ero parin vuoden päästä, mutta työelämästä löytyi taas sitten uusi mies, josta tuli aviomieheni. JOten ei se rumuus lopulta ainakaan mun tapauksessa estänyt mitään, kunhan etsin muualta kuin yöelämästä (ei varmaan myös Tinder tyyppiset olisi toimineet, niissäkin kun mennään ulkonäkö edellä).
Mutta eipä siinä mitään jos mahdollisuus on korjautttaa joku ikävä piirre, mikä kiusaa itseä, niin miksipä ei? Parin luultavasti löydät ilmankin, ennemmin tai myöhemmin, jos sitä haluat, mutta voi olla vähän erityyppisestä miesjoukosta kuin ns. nätempänä. Esim. minä en varmasti koskaan olisi saanut niitä suosittuja komeita poikia, mutta "nörttejä" kyllä. Lopulta minä tosin huomasin että mulle sopii muutenkin paremmin ne vähemmän pinnalliset nörttityypit.
Sorry mutta et taida olla ihan aloituksen kohderyhmää. Olet jo nuorena päässyt useampaan suhteeseen.
Minäkin kävin yliopiston ja työelämässäkin olen ollut jo 10 vuotta mutta ei mitään kokemusta siitä että olisi pidetty tai haluttu. En ole millään tavalla sievä tai nätti tai viehättävän näköinen. Itseasiassa en juurikaan näytä naiselta. Kasvoni ovat vetelät ja piirteettömät paitsi nenä joka on hyvin yksi yhteen Tarja Halosen nenän kanssa paitsi leveämpi ja varresta kumpuileva. Suuni on ruma, samoin hymyni. Silmäni ovat alaspäin roikkuvat ja syvällä kuopissaan ja silmänympärykset ovat tummanruskeanvioletit välillä kulmakarva-poski ja kasvoillani kiemurtelee pullottavia sinisiä suonia. Kun olisi edes jotain kaunista, tuuheat ripset, nätit hiukset, korkeat poskipäät...mutta ei, hyviä piirteitä ei ole. Paitsi tissit mutta harmi että nekään ei nykyään ole muodissa.
Tähän mennessä olen käynyt silmien laserleikkauksessa ja käynyt läpi hampaiden oikomishoidon (2vuotta ja melkein kymppitonni), kulmakarvat on pigmentoitu ja joskus ollut hiuksissa tuuhennosta. Seuraavaksi vuorossa silmäluomileikkaus. Tiedän että näiden jälkeenkään en ole tavallisen nätti nainen, mutta sentään vähemmän huomiotaherättävän ruma.
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu) kun taas joka ikinen kerta kavereitani tullaan iskemään, ihan sama onko sormus sormessa tai silmälasit päässä ja tukka rasvainen niin AINA. Mä olen ihan jäänyt paitsi tuollaisesta. Lapsuudenperheessäkin minä olin se fiksu ja sisko se nätti jolla on helvetin hankala luonne. Arvatkaapa kummalla on niitä miehiä ollut ja kummalla on perhe.
Oletko minä?? Minulla on myös sellaiset vetelät piieteettömät kasvot. Kerrankin piti yläasteella piirtää tietokoneella omakuva ja se oli hellvetin ruma ja opettaja vaan ihmetteli miten osasinkaan piirtää ihan näköiseni kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon menossa leikkauttamaan yläluomet. Etuhampaisiin laitettiin just valkoiset kuoret. Silmät on laseroitu ja pigmentit huulissa ja silmissä. Hirveesti ois muutakin remonttia, mutta katsotaan. Ulkonäköön laitettuja rahoja en oo katunut, ne saan pitää loppuun asti. Oon 53, hyvin koulutettu, pyrin olemaan hillityn tyylikäs ja viimeisin miesystävä oli 9v nuorempi. Kaipaan tavallista kilttiä miestä, mutta nykypäivänä rupsakkaa naista melkein syljetään kadulla.
Paljonko suunnilleen mennyt rahaa tähän mennessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä onko juuri merkitystä ellei ns. ruma piirre ole oikeasti epämuodostuneen huomiota herättävä tai sitten tavoittele jotain poikkeuksellisen ulkonäkökeskeistä miestyyppiä.
Itse olen aina ollut rumahko tavis ja nuorena haaveilin kovasti kauneuskirurgiasta. Olisi pitänyt korjata liian isot korvalehdet, nenä, roikkuvat silmäluomet, tuntui että kasvojenkohotustakin olisi nuorena jo tarvinnut kun posket tuntui riippuvan ja leukaperät myös. Rinnatkin oli rumat riipparit ja olisin silikonit halunnut. Silloin minulla vaan ei ollut rahaa mihinkään toimenpiteisiin joten oli pakko vaan alistua olemaan ruma. Yöelämässä en viitsinyt usein käydä, koska tuntui että se on vain sarja nöyryytyksiä, joissa nätempiä kavereitani riiataan oikealta ja vasemmalta ja minut joko jätetään huomiotta tai jopa nälvitään päin näköä.
Koska kerran rahaa kauneuskirurgiaan ei ollut, keskityin opintoihin ja harrastuksiini enkä enää miettinyt koko miesasiaa tai baareja/yökerhoja. Unohtui koko oma ulkonäkö siinä vähitellen. Ja kas, yliopistolta löytyi eka miesystävä! Moni muukin oli kiinnostunut, vaikka tosiaan yöelämässä olin lähinnä yökötelty rumilus. Ekasta suhteesta tuli ero parin vuoden päästä, mutta työelämästä löytyi taas sitten uusi mies, josta tuli aviomieheni. JOten ei se rumuus lopulta ainakaan mun tapauksessa estänyt mitään, kunhan etsin muualta kuin yöelämästä (ei varmaan myös Tinder tyyppiset olisi toimineet, niissäkin kun mennään ulkonäkö edellä).
Mutta eipä siinä mitään jos mahdollisuus on korjautttaa joku ikävä piirre, mikä kiusaa itseä, niin miksipä ei? Parin luultavasti löydät ilmankin, ennemmin tai myöhemmin, jos sitä haluat, mutta voi olla vähän erityyppisestä miesjoukosta kuin ns. nätempänä. Esim. minä en varmasti koskaan olisi saanut niitä suosittuja komeita poikia, mutta "nörttejä" kyllä. Lopulta minä tosin huomasin että mulle sopii muutenkin paremmin ne vähemmän pinnalliset nörttityypit.
Sorry mutta et taida olla ihan aloituksen kohderyhmää. Olet jo nuorena päässyt useampaan suhteeseen.
Minäkin kävin yliopiston ja työelämässäkin olen ollut jo 10 vuotta mutta ei mitään kokemusta siitä että olisi pidetty tai haluttu. En ole millään tavalla sievä tai nätti tai viehättävän näköinen. Itseasiassa en juurikaan näytä naiselta. Kasvoni ovat vetelät ja piirteettömät paitsi nenä joka on hyvin yksi yhteen Tarja Halosen nenän kanssa paitsi leveämpi ja varresta kumpuileva. Suuni on ruma, samoin hymyni. Silmäni ovat alaspäin roikkuvat ja syvällä kuopissaan ja silmänympärykset ovat tummanruskeanvioletit välillä kulmakarva-poski ja kasvoillani kiemurtelee pullottavia sinisiä suonia. Kun olisi edes jotain kaunista, tuuheat ripset, nätit hiukset, korkeat poskipäät...mutta ei, hyviä piirteitä ei ole. Paitsi tissit mutta harmi että nekään ei nykyään ole muodissa.
Tähän mennessä olen käynyt silmien laserleikkauksessa ja käynyt läpi hampaiden oikomishoidon (2vuotta ja melkein kymppitonni), kulmakarvat on pigmentoitu ja joskus ollut hiuksissa tuuhennosta. Seuraavaksi vuorossa silmäluomileikkaus. Tiedän että näiden jälkeenkään en ole tavallisen nätti nainen, mutta sentään vähemmän huomiotaherättävän ruma.
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu) kun taas joka ikinen kerta kavereitani tullaan iskemään, ihan sama onko sormus sormessa tai silmälasit päässä ja tukka rasvainen niin AINA. Mä olen ihan jäänyt paitsi tuollaisesta. Lapsuudenperheessäkin minä olin se fiksu ja sisko se nätti jolla on helvetin hankala luonne. Arvatkaapa kummalla on niitä miehiä ollut ja kummalla on perhe.
Oletko minä?? Minulla on myös sellaiset vetelät piieteettömät kasvot. Kerrankin piti yläasteella piirtää tietokoneella omakuva ja se oli hellvetin ruma ja opettaja vaan ihmetteli miten osasinkaan piirtää ihan näköiseni kuvan.
Pitää toki lisätä etten osaa piirtää ollenkaan eli en nyt näytä notredamin kellonsoittajalta mutta kavereilla käy flaxi, minulla ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi rahaa teettää mikä tahansa operaatio, niin minkä teettäisit? Itse hoitaisin varmaan ensimmäisenä nenän kuntoon, poistatuttaisin pari pientä luomea kasvoista, botoxia otsaan, sitten varmaan kysyisin voiko hampaitani oikaista, kun toinen etuhammas ihan aavistuksen edempänä kuin toinen. Täysin symmetrinen purenta olisi kaunein. Minulla on aika raskaat yläluomet, joten voi olla että ne joutuu joka tapauksessa joskus korjaamaan, ettei ala näkemistä haittaamaan.
Voiko leukaan tehdä rasvaimua? Vai millä leukaa kiristetään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu)
Puolet miehistä kokee tuon saman kohtalon, joten tervetuloa kerhoon!
Väitätkö että puolet miehistä ei esimerkiksi löytäisi parisuhdetta halutessaan? Tilastot eivät tue väitettäsi.
Se että rumakin nainen voi saada tunteetonta ja epätyydyttävää irtoseksiä joltain tarpeeksi jurriselta ei mielestäni ole mikään positiivinen asia.
Väitän, että puolet miehistä eivät saa naisilta minkäänlaista huomiota yöelämässä, vaan heidän pitää itse lähestyä ja varautua todennäköiseen torjuntaan. Voi se päivä silti paistaa risukasaankin, mutta ei kukaan tule hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu)
Puolet miehistä kokee tuon saman kohtalon, joten tervetuloa kerhoon!
Väitätkö että puolet miehistä ei esimerkiksi löytäisi parisuhdetta halutessaan? Tilastot eivät tue väitettäsi.
Se että rumakin nainen voi saada tunteetonta ja epätyydyttävää irtoseksiä joltain tarpeeksi jurriselta ei mielestäni ole mikään positiivinen asia.
Väitän, että puolet miehistä eivät saa naisilta minkäänlaista huomiota yöelämässä, vaan heidän pitää itse lähestyä ja varautua todennäköiseen torjuntaan. Voi se päivä silti paistaa risukasaankin, mutta ei kukaan tule hakemaan.
Mies voi kompensoida ulkonäkönsä puutteita muilla avuilla, nainen ei voi tehdä samaa. Jos nainen ei ole edes semi-viehättävä, niin ei ole mahkuja pitkään parisuhteeseen. Näin se vaan on. Itse kohta 27v enkä ole koskaan ollut parisuhteessa. Syynä yksiselitteisesti rumuus.
Minä joskus leikkautin epäsymmetrisen nenän ja korjautin ruman arven jonka sain lapsena kaaduttuani pyörällä. Ennen miehet katteli joko sitä arpea tai nenää. Nyt he katsovat minua ja juttelevat ihan mukavia. Leikkaus maksoi 13k kaikkine kuluineen. Olin 3 viikkoa sairaslomalla ja naamani oli pitkään todella hirveä. Sen arven korjaamisen paraneminen kesti pidempään, mutta oli sen arvoista. Se turvotuksen laskeminen ei meinannut millään lähteä käyntiin ja luulen, että siinä jylläsi pitkään tulehtus. Pientä hiomista tehtiin vielä 2v. leikkauksen jälkeen, mutta nyt kaikki ok. Muista kuitenkin maltilla, Moni hurahtaa leikkauksiin ja sitten niistä tulee ajan mittaan Tiina Jylhän klovneja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse miehenä olin jo pitkälle kaljuuntunut joten kävin hiustensiirrossa, jälkikäteen olen tyytyväinen että tein sen. Itsevarmempi olo käydä treffeillä.
Ei millään pahalla, mutta kaikki huomaavat sen. Kävisin itsekin hiustensiirrossa, jos ne eivät olisi niin paskalaatuisia. Lisäksi kun kaljuuntuminen etenee, niin pitäisi käydä leikkauksessa uudestaan ja uudestaan... ja lopulta ne siirrettävät hiukset loppuvat, varsinkin jos hiuslaatu on ohut kuten minulla.
Ei huomaa, sä kuvittelet nyt niitä vanhoja hiustensiirtoja jotka oli huonoja. Nykyään ala on kehittynyt todella paljon eikä niitä nykyään huomaa muut kuin ammattilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Minä joskus leikkautin epäsymmetrisen nenän ja korjautin ruman arven jonka sain lapsena kaaduttuani pyörällä. Ennen miehet katteli joko sitä arpea tai nenää. Nyt he katsovat minua ja juttelevat ihan mukavia. Leikkaus maksoi 13k kaikkine kuluineen. Olin 3 viikkoa sairaslomalla ja naamani oli pitkään todella hirveä. Sen arven korjaamisen paraneminen kesti pidempään, mutta oli sen arvoista. Se turvotuksen laskeminen ei meinannut millään lähteä käyntiin ja luulen, että siinä jylläsi pitkään tulehtus. Pientä hiomista tehtiin vielä 2v. leikkauksen jälkeen, mutta nyt kaikki ok. Muista kuitenkin maltilla, Moni hurahtaa leikkauksiin ja sitten niistä tulee ajan mittaan Tiina Jylhän klovneja.
Ihanan positiivinen kokemus! Lisää näitä!
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi rahaa teettää mikä tahansa operaatio, niin minkä teettäisit? Itse hoitaisin varmaan ensimmäisenä nenän kuntoon, poistatuttaisin pari pientä luomea kasvoista, botoxia otsaan, sitten varmaan kysyisin voiko hampaitani oikaista, kun toinen etuhammas ihan aavistuksen edempänä kuin toinen. Täysin symmetrinen purenta olisi kaunein. Minulla on aika raskaat yläluomet, joten voi olla että ne joutuu joka tapauksessa joskus korjaamaan, ettei ala näkemistä haittaamaan.
Nenä kuntoon. Sitten voisi katsoa mitä muuta rempataan vai tarvitaanko enää edes.
Sorry mutta et taida olla ihan aloituksen kohderyhmää. Olet jo nuorena päässyt useampaan suhteeseen.
Minäkin kävin yliopiston ja työelämässäkin olen ollut jo 10 vuotta mutta ei mitään kokemusta siitä että olisi pidetty tai haluttu. En ole millään tavalla sievä tai nätti tai viehättävän näköinen. Itseasiassa en juurikaan näytä naiselta. Kasvoni ovat vetelät ja piirteettömät paitsi nenä joka on hyvin yksi yhteen Tarja Halosen nenän kanssa paitsi leveämpi ja varresta kumpuileva. Suuni on ruma, samoin hymyni. Silmäni ovat alaspäin roikkuvat ja syvällä kuopissaan ja silmänympärykset ovat tummanruskeanvioletit välillä kulmakarva-poski ja kasvoillani kiemurtelee pullottavia sinisiä suonia. Kun olisi edes jotain kaunista, tuuheat ripset, nätit hiukset, korkeat poskipäät...mutta ei, hyviä piirteitä ei ole. Paitsi tissit mutta harmi että nekään ei nykyään ole muodissa.
Tähän mennessä olen käynyt silmien laserleikkauksessa ja käynyt läpi hampaiden oikomishoidon (2vuotta ja melkein kymppitonni), kulmakarvat on pigmentoitu ja joskus ollut hiuksissa tuuhennosta. Seuraavaksi vuorossa silmäluomileikkaus. Tiedän että näiden jälkeenkään en ole tavallisen nätti nainen, mutta sentään vähemmän huomiotaherättävän ruma.
Nuorena ja hoikkanakaan en tosiaan saanut miehiltä kuin negatiivista palautetta ja nykyään olen vain näkymätön. En saa minkäänlaista miesseuraa edes yksin baarissa/yökerhossa olemalla. En voi sille mitään että sieppaa kun miehet AINA kiinnittävät huomiota vain kavereihini. Siis kun 20 vuotta on mennyt näin että minä olen ilmaa tai se jolle nauretaan tai jolle heitetään ivaavaa kommenttia ja nauretaan räkäisesti päälle (onneksi harvemmin enää +30v tätä tapahtuu) kun taas joka ikinen kerta kavereitani tullaan iskemään, ihan sama onko sormus sormessa tai silmälasit päässä ja tukka rasvainen niin AINA. Mä olen ihan jäänyt paitsi tuollaisesta. Lapsuudenperheessäkin minä olin se fiksu ja sisko se nätti jolla on helvetin hankala luonne. Arvatkaapa kummalla on niitä miehiä ollut ja kummalla on perhe.