Ärsyttävin hahmo Pieni talo preerialla-sarjassa?

Sähkö-etuliite jäi vatkaimesta johonkin :D

Olen katsomassa vasta ensimmäistä kautta, mutta jo nyt on alkanut ärsyttää Charles Ingallsin tapa nauraa/hymyillä huvittuneesti kaikelle, mitä hänen vaimonsa sanoo. Ja aika usein Charles naureskelee myös muillekin, yleensä heti kun eivät näe. Ihan kuin Charles pitäisi muita ihmisiä - etenkin vaimoaan - itseään vähän alempiarvoisena/tyhmempänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tämä sarja on parantanut masemnukseni. Se on ollut niin terapeuttista nähdä pehmeitä arvoja. Tämä maailma on niin järkyttävän paha paikka nykyään.

Ingallsien perhe on upea <3 reippaita ja positiivisia. Musta on järkyttävää miten nykyään ihannoidaan vain ikäviä ihmisiä.

Onko se todella pehmeä arvo, että ihmiset järjestetään arvojärjestykseen sukupuolen mukaan? Tai se, että ylipäänsä joku noin vaan vie perheensä asunnottomaksi asumattomaan maahan lumen ja nälän armoille ja nöiden on vaan pakko seurata, koska viejä on mies ja isä? Että eläimet vaan uhrataan ois jos ne ei pysy mukana? Että eri tavalla ajattelevat ja puutteenalaiset vaan lyödään nyrkillä hiljaisiksi, kuten pappa-Ingals toistuvasti tekee jos se erimieltäoleva ei ole yhteiskunnallisesti ylemmässä asemassa? Että ”ylempiä nöyristellään vaikka hampaat irvessä?

Jännittävä näkemys ”pehmeistä arvoista”.

Ai ett voisin sinunlaisia heittää susille. Etkö ymmärrä perherakkautta ja,se että hän yrittää saada parempaa niille?

Vierailija kirjoitti:

Olen katsomassa vasta ensimmäistä kautta, mutta jo nyt on alkanut ärsyttää Charles Ingallsin tapa nauraa/hymyillä huvittuneesti kaikelle, mitä hänen vaimonsa sanoo. Ja aika usein Charles naureskelee myös muillekin, yleensä heti kun eivät näe. Ihan kuin Charles pitäisi muita ihmisiä - etenkin vaimoaan - itseään vähän alempiarvoisena/tyhmempänä.

Siis juurikin päinvastoin! Nyt huomaan kuinka vinoutuneita suomalaiset ovat!!

Hän on niin hyväsydäminen ja onnellinen. Muakin on työpaikalla huomautettu iloisuudesta ja hymyilemisestä :,( Suomessa ei saa olla onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Olen katsomassa vasta ensimmäistä kautta, mutta jo nyt on alkanut ärsyttää Charles Ingallsin tapa nauraa/hymyillä huvittuneesti kaikelle, mitä hänen vaimonsa sanoo. Ja aika usein Charles naureskelee myös muillekin, yleensä heti kun eivät näe. Ihan kuin Charles pitäisi muita ihmisiä - etenkin vaimoaan - itseään vähän alempiarvoisena/tyhmempänä.

Hän ihailee ja rakastaa vaimonsa! Mitä pahaa siinä on? Eikö ihmiset enää erota rakkaus, tyytyväisyys ja iloa pahuudesta??!

Herreguuud kun ihmiset ovat nykyään kieroja!

Ärsyttävin on se puhuva hevonen, Bertta. Aina juoruamassa ja puhumassa pahaa toisista.

Ingalssin perhe on ihana<3 Ja itsestäni myös aivan ihana katsoa tällaista sarjaa, jossa on hyvyyttä <3

Piti Kotimaisen 14 kaksikin nyt sitte kesken lopettaa, kun meni suhdekuviot niin kummiksi kun alkoi pari päähenkilöä muka pettämään kumppaneita , ihan surkea kun muistan tuon kun tapahtui ku vielä telkusta näkyi. Eihän semmosta kuraa jakaa katsoa, henkilöt niinku täysin yhtäkkiä muuttui ja kotikatu muuttui sankareiksi :(

Mutta Pieni talo preerialla on niin ihana <3

Vierailija kirjoitti:

Ingalssin perhe on ihana<3 Ja itsestäni myös aivan ihana katsoa tällaista sarjaa, jossa on hyvyyttä <3

Piti Kotimaisen 14 kaksikin nyt sitte kesken lopettaa, kun meni suhdekuviot niin kummiksi kun alkoi pari päähenkilöä muka pettämään kumppaneita , ihan surkea kun muistan tuon kun tapahtui ku vielä telkusta näkyi. Eihän semmosta kuraa jakaa katsoa, henkilöt niinku täysin yhtäkkiä muuttui ja kotikatu muuttui sankareiksi :(

Mutta Pieni talo preerialla on niin ihana <3

Tarkoitan siis Kotikatua

Carrie.

Ihme jättiläisvauva. Ei tee mitään, marisee kuin 3vee, toiset vaan passaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen katsomassa vasta ensimmäistä kautta, mutta jo nyt on alkanut ärsyttää Charles Ingallsin tapa nauraa/hymyillä huvittuneesti kaikelle, mitä hänen vaimonsa sanoo. Ja aika usein Charles naureskelee myös muillekin, yleensä heti kun eivät näe. Ihan kuin Charles pitäisi muita ihmisiä - etenkin vaimoaan - itseään vähän alempiarvoisena/tyhmempänä.

Hän ihailee ja rakastaa vaimonsa! Mitä pahaa siinä on? Eikö ihmiset enää erota rakkaus, tyytyväisyys ja iloa pahuudesta??!

Herreguuud kun ihmiset ovat nykyään kieroja!

Voi yhtä aikaa rakastaa ja pitää vähän höpsönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rouva ingalss. Liian imelä. Ei kukaan ole oikeasti tuollainen. Heittäsintuollaisen ovesta ulos samantien.

No eihän nykyään samanlaista naista mistään löydykään. Nykyään naiset kiroilevat, huutavat, pomottavat miestään. Nykyajan naiset on pilalla, vailla minkäänlaisia arvoja ja kunnioitusta, vaatimassa itselleen ties mitä oikeuksia.

-N.32 joka toivoo, että osaisi olla enemmän Rouva Ingalssin kaltainen

Haluaisitko olla tulevien lasteni äiti?

Charles, se naapurin vilkkusilmäinen renki. Varastelee tavaroita ja mulkoilee ihmisiä rumasti.

Se hemmetin pastori Herring! On niin olevinaan ja muka parempi kuin muut. Ja ihan ihme huumorintaju. Ei sovi sellainen kirkonmiehelle.

Vierailija kirjoitti:

Rouva Ingalss minustakin elokuvissa, ei ehkä kirjoissa niin ärsyttävä. Minusta Laura kaunistelee vanhempiaan kirjoissaankin, en usko, että ovat oikeasti olleet niin nuhteettomia.

Eivät todellakaan olleet mitään täydellisen nuhteettomia. Oikea Ingallsin perhe pakeni aikoinaan yötä myöten velkojia pakoon De Smetistä.

Laura pienenä on jossain kohtaa aika ärsyttävä. Caroline on myös välillä, hänestä ei saa mitään kunnon otetta.

Vierailija kirjoitti:

Olen katsomassa vasta ensimmäistä kautta, mutta jo nyt on alkanut ärsyttää Charles Ingallsin tapa nauraa/hymyillä huvittuneesti kaikelle, mitä hänen vaimonsa sanoo. Ja aika usein Charles naureskelee myös muillekin, yleensä heti kun eivät näe. Ihan kuin Charles pitäisi muita ihmisiä - etenkin vaimoaan - itseään vähän alempiarvoisena/tyhmempänä.

Olen samaa mieltä! Minuakin ärsyttää Michael Landonin myhäilemisen maneeri.

Panin sen merkille jo lapsena, kun katsoin sarjaa ensimmäisen kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin youtubesta kuvia todellisuuden Ingallsien perheestä ja siinä Mary ei kyllä ollut mikään erityinen kaunotar, kun taas Laura oli nätti. Sarjassahan on roolit esitetty päinvastoin.

Mutta Maryllä on huikeat sinisilmät.

Samastuin niin Lauraan.

Televisiosarjan Maryn silmät ovat vaaleanharmaat.

Vierailija kirjoitti:

Se hemmetin pastori Herring! On niin olevinaan ja muka parempi kuin muut. Ja ihan ihme huumorintaju. Ei sovi sellainen kirkonmiehelle.

Herring? Alden tarkoitat varmaan?

Minusta aikaa on parhaiten kestänyt Lauraa näytelleen Melissa Gilbertin suoritus. Hän on ihastuttavan luonteva ja aito, vaikka roolihahmo onkin välillä joko ylipirteä tai ylihyvä.

Joku jo kommentoikin että Carrie ja sen irvistykset. Sama tuli mieleen.

Mulla on varmaan likainen mielikuvitus, mutta Mr. Edwards oli alkuun jotenkin kieroutuneesti kiinnostunut Laurasta. Samaten jakso jossa Laura karkasi vuorelle pikkuveljensä kuoltua ja siellä oli se Jonathan, samalla tavalla tuli vähän likaiset vibat. Tuskin sellaista sävyä on 70-luvulla tavoiteltu, mutta nykyaikana tulee väkisin mieleen.