Ärsyttävin hahmo Pieni talo preerialla-sarjassa?
Minun mielestä pappi on ärsyttävän ylihurskas. Oli kuutenkin käsi ojossa pyytämässä rahaa Charlesilta kun kuuli perinnöstä. Money talks..
Kommentit (152)
Nelliestä tulee niin mieleen yksi samanlainen prinsessa. Ulkonäkö on just samaa, sama ulkokultaisuus ja ennen kaikkea nuo ilkeät silmät. Muuten voisi olla nätti mutta ilkeys vääristää kasvot.
Vierailija kirjoitti:
Koko sarja on kiiltokuvaa. Kirjat toki myös, koska ovat lastenkirjoja ja oikea elämä oli paljon karumpaa.
Lauran isä oli oikeassa elämässä ahkera mutta usein velkaantunut. Kerran perhe lähti eräästä asuinpaikasta keskellä yötä päästäkseen velkojia karkuun.
,
Mahtoiko ryypätä ja uhka pelata, muttei Laura halunnut kertoa
Vai mihin ne rahat menivät
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoikin että Carrie ja sen irvistykset. Sama tuli mieleen.
Mulla on varmaan likainen mielikuvitus, mutta Mr. Edwards oli alkuun jotenkin kieroutuneesti kiinnostunut Laurasta. Samaten jakso jossa Laura karkasi vuorelle pikkuveljensä kuoltua ja siellä oli se Jonathan, samalla tavalla tuli vähän likaiset vibat. Tuskin sellaista sävyä on 70-luvulla tavoiteltu, mutta nykyaikana tulee väkisin mieleen.
Se Jonathan oli Jumala ihmishahmoisena. Pyhä henkikin oli mukana valkoisen kyyhkysen hahmossaan.
Vierailija kirjoitti:
Nelliestä tulee niin mieleen yksi samanlainen prinsessa. Ulkonäkö on just samaa, sama ulkokultaisuus ja ennen kaikkea nuo ilkeät silmät. Muuten voisi olla nätti mutta ilkeys vääristää kasvot.
Tarkoitatko Ruotsin prinsessa Madeleinea?
Vierailija kirjoitti:
Joku jo kommentoikin että Carrie ja sen irvistykset. Sama tuli mieleen.
Mulla on varmaan likainen mielikuvitus, mutta Mr. Edwards oli alkuun jotenkin kieroutuneesti kiinnostunut Laurasta. Samaten jakso jossa Laura karkasi vuorelle pikkuveljensä kuoltua ja siellä oli se Jonathan, samalla tavalla tuli vähän likaiset vibat. Tuskin sellaista sävyä on 70-luvulla tavoiteltu, mutta nykyaikana tulee väkisin mieleen.
Heh, tosta Jonathanista samaa mieltä. Mutta se johtuu tästä ajasta. Nykyään suvaitaan kaikenlaista, mutta pedofiilihysteria on mennyt överiksi. Nähdään likaisuutta joka puolella, sielläkin missä sitä ei ole. Jotenkin paradoksaalista, ubersuvaitseaisuus ja samalla noitavainot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rouva Ingalss minustakin elokuvissa, ei ehkä kirjoissa niin ärsyttävä. Minusta Laura kaunistelee vanhempiaan kirjoissaankin, en usko, että ovat oikeasti olleet niin nuhteettomia.
Eivät todellakaan olleet mitään täydellisen nuhteettomia. Oikea Ingallsin perhe pakeni aikoinaan yötä myöten velkojia pakoon De Smetistä.
Tuolla tavalla tekivät myös mun isoäidin isän vuokralaiset Suomessa. Vissiin jopa kahdet. Erittäin ikävää.
Ehkä se oli ennen vanhaan kaikkialla jopa yleistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nelliestä tulee niin mieleen yksi samanlainen prinsessa. Ulkonäkö on just samaa, sama ulkokultaisuus ja ennen kaikkea nuo ilkeät silmät. Muuten voisi olla nätti mutta ilkeys vääristää kasvot.
Tarkoitatko Ruotsin prinsessa Madeleinea?
Ei ketään prinsessaa, vaan tavis joka kuvittelee olevansa prinsessa. Viime kuulemani mukaan odottaa kenties kuinka monenetta muksua koska pakko saada puuttuvaa sukupuoli. Pakko pakko pakko...surullista.
Se perverssin näkönen ilme naamallaan patsasteleva mies. Tummat kiharat hiukset. Kolme osaa tallensin mut poistin kun en halunnu nähdä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen katsomassa vasta ensimmäistä kautta, mutta jo nyt on alkanut ärsyttää Charles Ingallsin tapa nauraa/hymyillä huvittuneesti kaikelle, mitä hänen vaimonsa sanoo. Ja aika usein Charles naureskelee myös muillekin, yleensä heti kun eivät näe. Ihan kuin Charles pitäisi muita ihmisiä - etenkin vaimoaan - itseään vähän alempiarvoisena/tyhmempänä.
Hän ihailee ja rakastaa vaimonsa! Mitä pahaa siinä on? Eikö ihmiset enää erota rakkaus, tyytyväisyys ja iloa pahuudesta??!
Herreguuud kun ihmiset ovat nykyään kieroja!
Voi yhtä aikaa rakastaa ja pitää vähän höpsönä.
ja onhan se äiti uskonnollisuutensa kanssa höpsö.
Sarjassa on huvittavia kohtia, kuten esimerkiksi joulu, jolloin maassa oli ”lunta” komeina kinoksina mutta puissa vain lehdet liplattivat.
Ärsyttää se, että Lauran vanhemmat hylkäävät omat vanhempansa ja lähtevät hevon kuuseen enää milloinkaan tapaamatta vanhempiaan.
Toiset sisarukset saavat sitte pitää huolta niistä vanhemmista vanhoina.
Silti mokomat hyväkkäät järjestävät tapaamisen sille vanhalle naiselle ja sen lapsille muka hautajaisten varjolla.
Muistaisin, että kirjoissa sanotaan, että niitä vwnhempia ei enää tavattu.
Ärsytti kun Gracen rakkaus lopahti siihen kun Edwards ei halunnut kirkkoon. Ja leimahti uudelleen kun tuli Gracen mieliksi. Ihan sama vaikka on tekopyhänä kirkossa kunhan on.
Entä se, kun lunta on niin paljon, että Lauran yläkerran ikkunasta lähtee Charles hakemaan lahjoja hevosten luota. Eli ihan sen takia lähtee lumokenkäilemään huvikseen.
Kuka ne hevoset hoitaa ja kanat ja lehmän? Näytti siltä, että ei sieltä talosta lähdetty moneen päivään kuin lahjoja hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ärsytti kun Gracen rakkaus lopahti siihen kun Edwards ei halunnut kirkkoon. Ja leimahti uudelleen kun tuli Gracen mieliksi. Ihan sama vaikka on tekopyhänä kirkossa kunhan on.
Ei se ollut tekopyhä. Carolin sai hänet ymmärtämään, että hän vain rankaisee Jumalaa. (kun lapsi ja vaimo kuoli)
Edwards kyllä uskoi Jumalaan.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää se, että Lauran vanhemmat hylkäävät omat vanhempansa ja lähtevät hevon kuuseen enää milloinkaan tapaamatta vanhempiaan.
Toiset sisarukset saavat sitte pitää huolta niistä vanhemmista vanhoina.
Silti mokomat hyväkkäät järjestävät tapaamisen sille vanhalle naiselle ja sen lapsille muka hautajaisten varjolla.
Muistaisin, että kirjoissa sanotaan, että niitä vwnhempia ei enää tavattu.
Koko Amerikan eurooppalaislähtöiset asuttajat ovat pitkälle 1900-luvulle asti olleet juuri tuollaisia vanhempansa jättäjiä.
Ei ennen lasten ja vanhempien suhde ollut sellainen kuin nykyään. Vanhempia pelättiin, sillä he kasvattivat lapsensa kurittamalla. Ei sellaisten jättäminen ole ollut mikään traaginen tarina, vaan ihana vapauttavaa.
Ärsyttää, että siellä tunnutaan puuhastelevat rentoina ja kiireettömiä kuin kesämökillä, vaikka oikeasti työ tuollaisilla tiluksilla olisi rankkaa.
Charlesilla on lisäksi työpaikka sahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää se, että Lauran vanhemmat hylkäävät omat vanhempansa ja lähtevät hevon kuuseen enää milloinkaan tapaamatta vanhempiaan.
Toiset sisarukset saavat sitte pitää huolta niistä vanhemmista vanhoina.
Silti mokomat hyväkkäät järjestävät tapaamisen sille vanhalle naiselle ja sen lapsille muka hautajaisten varjolla.
Muistaisin, että kirjoissa sanotaan, että niitä vwnhempia ei enää tavattu.
Koko Amerikan eurooppalaislähtöiset asuttajat ovat pitkälle 1900-luvulle asti olleet juuri tuollaisia vanhempansa jättäjiä.
Ei ennen lasten ja vanhempien suhde ollut sellainen kuin nykyään. Vanhempia pelättiin, sillä he kasvattivat lapsensa kurittamalla. Ei sellaisten jättäminen ole ollut mikään traaginen tarina, vaan ihana vapauttavaa.
Entä vastuu vanhempien vanhuuden elatuksesta ja auttamisesta.
Epäreilua, että osa sisaruksista väistää hoivavastuuta häipymällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää se, että Lauran vanhemmat hylkäävät omat vanhempansa ja lähtevät hevon kuuseen enää milloinkaan tapaamatta vanhempiaan.
Toiset sisarukset saavat sitte pitää huolta niistä vanhemmista vanhoina.
Silti mokomat hyväkkäät järjestävät tapaamisen sille vanhalle naiselle ja sen lapsille muka hautajaisten varjolla.
Muistaisin, että kirjoissa sanotaan, että niitä vwnhempia ei enää tavattu.
Koko Amerikan eurooppalaislähtöiset asuttajat ovat pitkälle 1900-luvulle asti olleet juuri tuollaisia vanhempansa jättäjiä.
Ei ennen lasten ja vanhempien suhde ollut sellainen kuin nykyään. Vanhempia pelättiin, sillä he kasvattivat lapsensa kurittamalla. Ei sellaisten jättäminen ole ollut mikään traaginen tarina, vaan ihana vapauttavaa.
Sekä Charlesin että Carolinen sisaruksia lähti myöhemmin myös Länteen. Kirjasarjassakin kerrotaan heidän tapaamisestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää se, että Lauran vanhemmat hylkäävät omat vanhempansa ja lähtevät hevon kuuseen enää milloinkaan tapaamatta vanhempiaan.
Toiset sisarukset saavat sitte pitää huolta niistä vanhemmista vanhoina.
Silti mokomat hyväkkäät järjestävät tapaamisen sille vanhalle naiselle ja sen lapsille muka hautajaisten varjolla.
Muistaisin, että kirjoissa sanotaan, että niitä vwnhempia ei enää tavattu.
Koko Amerikan eurooppalaislähtöiset asuttajat ovat pitkälle 1900-luvulle asti olleet juuri tuollaisia vanhempansa jättäjiä.
Ei ennen lasten ja vanhempien suhde ollut sellainen kuin nykyään. Vanhempia pelättiin, sillä he kasvattivat lapsensa kurittamalla. Ei sellaisten jättäminen ole ollut mikään traaginen tarina, vaan ihana vapauttavaa.
Entä vastuu vanhempien vanhuuden elatuksesta ja auttamisesta.
Epäreilua, että osa sisaruksista väistää hoivavastuuta häipymällä.
Höpsöä puhua 1800-luvun käytännöistä ja verrata sitä 2020-luvun arvoihin.
Useimmat niistä henkilöistä oli vähän ärsyttäviä mutta eri tavalla.
Ylipäätään se oli tosi ärsyttävä sarja nyt kun sitä aikuisen näkökulmasta ajattelee. Siksipä en nyt alkanut sitä katsomaankaan.