Lue keskustelun säännöt.
Neurologisista ongelmista kärsivän, 9v lapsen käytös on sen verran silmiinpistävää ja erikoista (pakenee uusia ihmisiä pöydän alle ym), että on helpompi sanoa kyseess olevan kehitysvamma
08.05.2020 |
Helpompaa kuin antaa ihmisten ihmetellä, miksi tyttäreni leikkii kovaan ääneen olemattomien ystävien kanssa bussipysäkillä ( hei juostaan tuonne päin, hihii) tai uusien ihmisten tullessa kylään ryömii pöydän alle. Tyttö on kova takertumaan minuun, kirjaimellisesti ja joudun usein olemaan puhetorvena kun ei uskalla puhua.
Diagnoosit ovat siis adhd ja laaja-alainen kehityshäiriö
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kehitysvammainenhan hän onkin jos on laaja-alainen KEHITYSHÄIRIÖ. Mun mielestä pitäisi taas alkaa puhumaan ihan vain vammaisista,
Ei ole ja se on ihan yksi lysti, mitä mieltä sinä olet, koska näissä asioissa käytetään virallisia diagnoositermejä.
KAtsos kun näitä vammoja ja erityisyyksiä on erilaisia. Ja Laaja-alainen kehityshäiriö EI ole sama kuin kehitysvamma - ihan noin määritelmällisesti, niillä on eri kriteerit. Kehitysvamma on kognitiivisen toiminnan heikkous, eli älykkyysosamäärä on alle 80. Laaja-alainen kehityshäiriö sen sijaan on pääseäassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma, johon liittyvät rajoittuneet, kaavamaisena esiintyvät mielenkiinnon kohteet ja toiminnot. Laaja-alaisen kehityshäiriön omaavalla ihmisellä usein ilmenee ikätasoon nähden poikkeavaa käytöstä ja myös _jonkinasteista_ kognitiivista heikkenemistä voi esiintyä - mutta ei niin suurta kuin kehitysvammassa, eikä välttämättä esiinny ollenkaan.
Laaja-alaisesta kehityshäiriöstä lapsena kärsivä yleensä oppii kertotaulut ihan normaalisti.
Lässyblässyn
Vammainen ja kehitysvammainen ovat eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tollanen tyttö, nyt jo aikuinen.
Millaista elämää hän viettää nyt aikuisena?
Minä voisin myös vastata tähän laajemmin, kun samassa tilanteessa olin.
Ala-asteella olin syrjitty outolintu, muut pitivät minua lapsellisena, leikin pitkään ja pukeuduin hyvin erikoisesti. Samalla kuitenkin luin klassikkokirjallisuutta ja olin hyvin kiinnostunut psykologiasta.
Yläasteelle siirryttäessä löysin kavereita, kun luokalla oli samanhenkisiä tyyppejä.
Teininä sosiaalinen elämäni normalisoitui, opin kommunikoimaan melko normaalisti muiden kanssa pieniä monologeja ja satunnaista jankutusta lukuunottamatta.
Yläasteen jälkeen menin lukioon, mutta siellä puhkesi paniikkihäiriö ja totesin, ettei lukio muutenkaan ole minua varten, joten siirryin opiskelemaan amikseen.
Olen töissä kaupanalalla ja valmistun pian nuoriso-ohjaajaksi.
Nykyään minulla on kumppani, paljon ystäviä ja kykenen myös elämään täysin itsenäistä elämää.
N19
Monista neurokirjon lapsista tulee aika tavallisia aikuisia lopulta. Naapurissa oli aikoinaan tosi lapsellinen poika, hirveän ujo ja leikki vielä yläasteella leluilla eikä juurikaan puhunut muille. Nykyään tämä mies käy normaalisti töissä ja käynyt lukion ja ammattikorkeakoulun, asuu yhdessä naisystävänsä kanssa ja on kunnallispolitiikassa aktiivisesti mukana, yksi kärkinimiä tällä seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kehitysvammainenhan hän onkin jos on laaja-alainen KEHITYSHÄIRIÖ. Mun mielestä pitäisi taas alkaa puhumaan ihan vain vammaisista, eikä yrittää normalisoida kaikia vammoja "erityisyydeksi". Lapsenkin on helpompi olla kun hän tietää että hän on vammainen, kuin että annetaan ymmärtää joka taholta että hän on vain erilainen, mutta ihan yhtä varmasti hänestä voi tulla vaikka lääkäri tai astronautti, kunhan vain opiskelee kunnolla.
Ei voi, ja kun lapselle selviää tämä, niin hän pettyy itseensä. Aikuisiin hänen pitäisi pettyä, kun ovat valehdelleet, ja hän on joutunut kokea huonommuutta muita kohtaan, kun muut pääsevät pikkuopiskelulla eteenpäin ja hänellä ei lämässä ole muuta kuin opiskelu 24/7, ja siltikään ei edes yläasteella kerrtotaulu onnistu.
Laaja- alainen kehityshäiriö ei tarkoita kehitysvammaa.
Meillä oli tuo diagnoosi ja 5v. muuttui kehitysvammaksi. Nyt on 18vuotta.
Kyllä se helpottaa kun saa oikean diagnoosin.
Ap kyllä näkee onko kyse kehitysvammasta.
Kehitystä kuitenkin tapahtunut koko ajan ja 16v. tuli vielä autistiset piirteet ja ne se suurempi paha kuin tuo kehitysvamma.
Diagnoosi elää ja muuttuu lapsen mukana mutta kehitysvamma dg ei poistu koskaan ja se annetaan vasta kun on varma.
Minusta tuo ei edes kuulosta erityisen oudolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tollanen tyttö, nyt jo aikuinen.
Millaista elämää hän viettää nyt aikuisena?
Tarvitsee edelleen tukitoimia, jonkin verran itsenäinen. Hyvin naiivit käsitykset asioista.
Oma diagnoosini on muistaakseni lapsuusiän kehityshäiriö. Sain diagnoosini vasta aikuisena. Lapsena olin ujo ja hiljainen. Peruskoulun jälkeistä koulutusta minulla ei ole. Eläkkeelle jäin joskus päälle parikymppisenä. Olen normaaliälyinen.
N31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni leikki todella myöhään, yläasteelle asti. Hänellä on varmasti diagnosoimaton asperger. Kävi lukion ja nykyään yliopistossa, kielellisesti huippulahjakas ja ryhmänsä parhaita opiskelijoita. Lukiossa sai monta stipendiä vieraista kielistä ja kirjoitti useamman laudaturin. Sosiaalisesti hän on hieman kömpelö ja hassu, mutta on hänellä yksi hyvä ystävä, joka luultavasti myös asperger.
Sisko on erittäin älykäs ja kova tekemään töitä, ei oikein välitä muiden ihmisten hömpötyksistä. Taiteellisesti myös lahjakas ja vilkas mielikuvitus, hän opiskeli lukiossa taidelinjalla.
Mielestäni sisko on todella hauska, sellainen älykkötyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vammainen= fyysinen vamma, epämuodotumia ym
Kehitysvammainen=kehitys aivoissa epänormaali
Olet väärässä.
Vammainen=fyysinen tai henkinen vamma
kehitysvammainen=matala älykkyys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo ei edes kuulosta erityisen oudolta.
Minusta kuulostaa todella oudolta.
Kyllä se iän myötä helpottaa, jos ei kehitysvammasta ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monista neurokirjon lapsista tulee aika tavallisia aikuisia lopulta. Naapurissa oli aikoinaan tosi lapsellinen poika, hirveän ujo ja leikki vielä yläasteella leluilla eikä juurikaan puhunut muille. Nykyään tämä mies käy normaalisti töissä ja käynyt lukion ja ammattikorkeakoulun, asuu yhdessä naisystävänsä kanssa ja on kunnallispolitiikassa aktiivisesti mukana, yksi kärkinimiä tällä seudulla.
Olenkohan minä sitten todella harvinainen tapaus, kun minusta ei tullut tavallista aikuista?
Onkohan koko maailmassa ketään kaltaistani?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se iän myötä helpottaa, jos ei kehitysvammasta ole kyse.
Ei välttämättä helpota. Minulla ainakin ilmeisesti vain pahentunut aikuistuessa. Ja en ole kehitysvammainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kehitysvammainenhan hän onkin jos on laaja-alainen KEHITYSHÄIRIÖ. Mun mielestä pitäisi taas alkaa puhumaan ihan vain vammaisista,
Ei ole ja se on ihan yksi lysti, mitä mieltä sinä olet, koska näissä asioissa käytetään virallisia diagnoositermejä.
KAtsos kun näitä vammoja ja erityisyyksiä on erilaisia. Ja Laaja-alainen kehityshäiriö EI ole sama kuin kehitysvamma - ihan noin määritelmällisesti, niillä on eri kriteerit. Kehitysvamma on kognitiivisen toiminnan heikkous, eli älykkyysosamäärä on alle 80. Laaja-alainen kehityshäiriö sen sijaan on pääseäassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma, johon liittyvät rajoittuneet, kaavamaisena esiintyvät mielenkiinnon kohteet ja toiminnot. Laaja-alaisen kehityshäiriön omaavalla ihmisellä usein ilmenee ikätasoon nähden poikkeavaa käytöstä ja myös _jonkinasteista_ kognitiivista heikkenemistä voi esiintyä - mutta ei niin suurta kuin kehitysvammassa, eikä välttämättä esiinny ollenkaan.
Laaja-alaisesta kehityshäiriöstä lapsena kärsivä yleensä oppii kertotaulut ihan normaalisti.
Onko kertotaulun oppiminen joku älyn mittari?
Diagnoosi voi vielä muuttua kehitysvammaksikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kehitysvammainenhan hän onkin jos on laaja-alainen KEHITYSHÄIRIÖ. Mun mielestä pitäisi taas alkaa puhumaan ihan vain vammaisista,
Ei ole ja se on ihan yksi lysti, mitä mieltä sinä olet, koska näissä asioissa käytetään virallisia diagnoositermejä.
KAtsos kun näitä vammoja ja erityisyyksiä on erilaisia. Ja Laaja-alainen kehityshäiriö EI ole sama kuin kehitysvamma - ihan noin määritelmällisesti, niillä on eri kriteerit. Kehitysvamma on kognitiivisen toiminnan heikkous, eli älykkyysosamäärä on alle 80. Laaja-alainen kehityshäiriö sen sijaan on pääseäassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma, johon liittyvät rajoittuneet, kaavamaisena esiintyvät mielenkiinnon kohteet ja toiminnot. Laaja-alaisen kehityshäiriön omaavalla ihmisellä usein ilmenee ikätasoon nähden poikkeavaa käytöstä ja myös _jonkinasteista_ kognitiivista heikkenemistä voi esiintyä - mutta ei niin suurta kuin kehitysvammassa, eikä välttämättä esiinny ollenkaan.
Laaja-alaisesta kehityshäiriöstä lapsena kärsivä yleensä oppii kertotaulut ihan normaalisti.
Lässyblässyn
Vammainen ja kehitysvammainen ovat eri asioita.
Kaikki vammaiset eivät ole kehitysvammaisia, mutta kaikki kehitysvammaiset ovat vammaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kehitysvammainenhan hän onkin jos on laaja-alainen KEHITYSHÄIRIÖ. Mun mielestä pitäisi taas alkaa puhumaan ihan vain vammaisista,
Ei ole ja se on ihan yksi lysti, mitä mieltä sinä olet, koska näissä asioissa käytetään virallisia diagnoositermejä.
KAtsos kun näitä vammoja ja erityisyyksiä on erilaisia. Ja Laaja-alainen kehityshäiriö EI ole sama kuin kehitysvamma - ihan noin määritelmällisesti, niillä on eri kriteerit. Kehitysvamma on kognitiivisen toiminnan heikkous, eli älykkyysosamäärä on alle 80. Laaja-alainen kehityshäiriö sen sijaan on pääseäassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma, johon liittyvät rajoittuneet, kaavamaisena esiintyvät mielenkiinnon kohteet ja toiminnot. Laaja-alaisen kehityshäiriön omaavalla ihmisellä usein ilmenee ikätasoon nähden poikkeavaa käytöstä ja myös _jonkinasteista_ kognitiivista heikkenemistä voi esiintyä - mutta ei niin suurta kuin kehitysvammassa, eikä välttämättä esiinny ollenkaan.
Laaja-alaisesta kehityshäiriöstä lapsena kärsivä yleensä oppii kertotaulut ihan normaalisti.
Onko kertotaulun oppiminen joku älyn mittari?
On. Tyhmä ihminen ei opi kertotauluja.
Meillä pian 8v poika. Pienenä hyvin tyypillistä oli tuo piiloutuminen pöydän alle, tai työnsi pään minun paidan alle ja mikään puhe maailmassa ei saanut häntä sieltä pois. Nykyäänkin menee komeroon piiloon kun tulee vieraita, mutta tulee pois kun vieraat “löytää” hänet, eli helpottamaan päin.
Koulussa hänellä on paljon kavereita, mutta sosiaaliset taidot niin ja näin. Parhaimmillaan mitä parhain kaveri, mutta helposti ymmärtää tilanteita väärin ja sit räiskyy.
Oppiminen vaikeaa, vaikka sit toisaalta voi yllättää esim. hutasemalla hetkessä matikan läksyt ihan yksikseen.
Raivokohtaukset on myös kuuluneet meidän arkeen siitä saakka kun täytti viisi, mutta niissä voi olla puolenkin vuoden tauko ettei ole mitään.
Puhumaan oppi hitaasti ja ymmärtää puhetta ikätasoaan heikommin, laajat kielelliset haasteet on ainoa diagnoosin suuntainen mitä ollaan saatu. Mutta varsinaista diagnoosia siis ei ole. Kuulostaa kyllä aika samalta touhulta kuin teillä ap.