Lue keskustelun säännöt.
Korona pisti miettimään omaa työtä uudella tavalla
08.05.2020 |
Olen töissä palvelualalla. Kohtaan normaalisti viikottain noin 300-500 ihmistä, joille pidän ryhmässä opetusta/ohjausta. Olen kuitenkin introvertti ja koen työni välillä erittäin raskaana.
Töissä olen pirteä ja pyrin koko ajan huomioimaan muita. Ja välitänkin oikeasti toisten mielipiteistä ja tunteista. Mutta työpäivän jälkeen minulla ei ole tippaakaan energiaa jäljellä, enkä jaksa ikinä oikein edes puhua kenenkään kanssa. Tuntuu, etten palaudu töistä ennen kuin täytyy taas mennä sinne takaisin.
Olen aiemmin tehnyt töitä ns. taustalla. Palkka oli huonompi, mutta töihin lähtö ei ahdistanut joka päivä. Nyt olen päättänyt hakeutua sinne takaisin. Joku toinen saa ottaa tämän hyvin palkatun työni. Joku sellainen, joka nauttii siitä.
Olen nyt lomautettuna huomannut, että herään vuosien jälkeen uuteen päivään aina ilman ahdistusta työasioista. Ei se hyvä palkka ole tämän arvoista. Odotan vain sitä, miten (joka tapauksessa) läheiseni tulevat kommentoimaan tätä muutosta. Varsinkin äitini tulee ihmettelemään sitä suureen ääneen. Hän kun oli aikanaan niin ilahtunut, että sain "hyviä töitä". Mutta ei tässä keski-ikäisenä enää voi tehdä töitään äitinsä mielipiteitä kuunnellen.
Kommentit (2)
Olen samaa mieltä siitä ettei palkka ole kaikkein tärkeintä. Tietysti on tärkeää, että pystyy maksamaan vuokran ja ostamaan ruokaa, ehkä matkustamaan silloin tällöin jos se tuntuu itselle tärkeältä. Mutta ei ole mitään järkeä tehdä työtä, joka ahdistaa henkisesti jatkuvasti. Jostain syystä (en tiedä, miksi), olen itse ainva OK fyysisesti rankan työni kanssa mutten voisi kuvitellakkaan meneväni töihin joissa olisin ns. henkisesti ahdistavaa tai rasittavaa.
Johtuisiko siitä, että fyysistä väsymystä "saa" valittaa, mutta henkinen uupumus katsotaan edelleen jotenkin "luonteen heikkoudeksi"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokapäiväinen ahdistus töistä voi johtaa masennukseen. Niin kävi minulle. Tee siis ehdottomasti niin, kuin itse parhaaksi tunnet. Varmasti läheisillekin on tärkeintä, että sinä olet tyytyväinen elämääsi. Etkä ole ahdistunut.