Suomen historian parhaat runoilijat?
Jostain syystä minulta, vaikka olenkin aina ollut kirjallisuudesta kiinnostunut, on jäänyt aikalailla pimentoon suomalainen runous. Toki Eino Leinot ja Edith Södergranit suhteellisen tuttuja, muuten ei. Kuka on sinun mielestäsi paras suomalainen runoilija? Myös esim. suosikkisäkeet ja muut olisi kiva kuulla.
Kommentit (37)
Paavo Haavikko, Sirkka Turkka ja Uuno Kailas ovat minunkin suosikkejani. Tuli mieleen, kun muut olivat heidät maininneet.
Ruusumajassa on lempirunoni Uuno Kailaalta. En ole nimestä ihan varma. Runossa on säkeistö: "Tulee tuuli maata haravoiden, on kuin yli viljavainioiden matalalta savu vaeltais — ruusumajaan verisade sais."
Sirkka Turkalta runo, joka alkaa "Jään alla savinen ranta..." on koskettava.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Mä en myöskään ole kauheasti perehtynyt runouteen, joten just samat, Leino ja Södergran. Ne ovat helposti lähestyttäviä.
Auvo Puurtinen a.k.a Joronjäljen Auvo. Aivan helmee, tosi herkkää mutta tulkinta vaatii vähän perehtymistä. Kaveri antaa julkisuuteen aivan väärän kuvan...
Seuraavat runokirjat hyviä:
Anna minun rakastaa enemmän
Rakkaus on pyöreä
Vierailija kirjoitti:
Helena Anhava
Anhava on kyllä hieno. Häneltä on jäänyt mieleeni runo:
"On monta näyttöä telepatiasta.
Miksi siis kukaan
ei kuule tätä ahdistusta
ja soita."
Vierailija kirjoitti:
Jyrki Pellinen
Palkittu, yliarvostettu, siipeilee palvomiensa nimikkeiden suojissa.
Lauri Viita.
Suomalainen kasvattakoon lastaan
Mielen valtaan, mielivaltaa vastaan.
En tiedä parhaasta, mutta tässä muutamia, joilla on paljon luontorunoja:
Einari Vuorela
Lauri Pohjanpää
Risto Rasa
V A Koskenniemi
Aaro Hellaakoski
Sotaan liittyviä runoja:
Yrjö Jylhä
Peter af Höllenström tekee loistavia underground runoja. Kannattaa googletella.