Näpäytyslahja! Oletko sinä tai lapsesi saanut sellaista?
Vihdoin sain nimen tälle ilmiölle jota olen ihmetellyt, mutta en keksinyt sille nimeä.
Meillä vanhimman lapsen kummi harrastaa tätä joka joulu ja syntymäpäivä. Hän on tuonut useasti esille, että meillä on hänen mielestään liikaa leluja, ja että se ei ole hänen mielestään kovin hyvä juttu. (Meillä ei oikeasti ole leluja niin, että niitä pursuilisi laatikoista ja että niille ei olisi omaa paikkaa missään päin kotia. Meillä on kolme lasta, ja kaksi ensimmäistä on poika ja tyttö kahden vuoden ikäerolla. Heille on tullut lahjoja, esim. Duploja siten, että pojalle Cars-juttuja ja tytölle prinsessa-juttuja. Siitä kertyy vuosien mittaan jonkun verran palikoita. Ja kun on barbeja ja on junarataa, on lennokkeja ja on sitä sun tätä.)
Kummi tietää kyllä, että me emme ostele leluja kuin harvoin. Siis toiveleluja synttäreinä ja jouluna, ja joskus jostain, esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa. Joku voisi olla jopa sitä mieltä, että meidän pitäisi ostaa enemmän, että ei ole reilua lapsille tällainenkään touhu.
Ne lahjat, joita kummi antaa nyt 11-vuotiaalle on, että synttärilahjaksi sukat ja viiden euron seteli. Muutama vuosi sitten pikkusisko sai joululahjaksi sukkahousut. Valkoiset, tavalliset sukkahousut ja saatesanoilla vielä "ei kaiken tarvitse olla Frozenia". Sittemmin lopetti joululahjojen ostamisen kokonaan, eikä hän kiitä, kun meiltä on hänen lapselleen lähetetty joululahja ja annettu synttärilahja (hänen toiveitaan kunnioittaen, huom!)
Sukat meni jalkaan ja seteli säästöön, eikä siinä mitään. Mutta kun tietää, että taustalla on halu näpäyttää ja näyttää, asiasta menee maku. Rahasta se ei ole hänellä kiinni, eikä meilläkään. En ole vaatimassa keneltäkään kalliita lahjoja! Onko teillä kenelläkään muulla tällaista? Miten olette asiaan mielessänne suhtautuneet?
Kommentit (130)
Onpa törkeä kummi!! Selvästi kateellinen teidän perheelle rahasta ym. mikä teillä on hyvin. Ihan hirvee ihminen. Itse sanoisin kyllä suorat sanat, että jos pitää vaan v*ttuilla lahjoilla, niin voit jättää ostamatta. Pidä rahat itselläsi ja laita säästöön. Me emme myöskään osta lahjoja enää teidän perheelle piste.
Huono lahja on eri asia kuin näpäytyslahja. (Hyvä nimi muuten!)
Äitini antoi näpäytyslahjoja, erityisesti miehelleni ja siskoni miehelle, myös anopilleni. Mieheni ja siskoni mies ovat/olivat duunareita ja vaatimattomista oloista lähtöisin, tosin sittemmin mieheni on aikuisiällä kouluttautunut (jos tällä nyt on jotain merkitystä).
Äitini yritti opettaa heitä esim. pukeutumaan. Osti aamutohveleita ja plyysisiä tai samettisia aamutakkeja. Kauluspaitoja (joita ei kuitenkaan kovin montaa kappaletta tarvitse) ja solmioita. Ja niin edelleen.
Anopille osti jonain tasavuotispäivänä ison kristallisen kynttelikköhärpäkkeen, joka ei sopinut yhtään anopin kotiin (jonka äitini kyllä oli nähnyt). Minulle äiti sanoi, että osti sen, "jotta sielläkin olisi jotain kaunista".
Meidän suvussa on aina harrastettu hyötylahjoja yms. Korkeintaan joku yksi lelu ja suklaarasia tuli sen järkilahjan ohessa.
Kummilusikat ja astiat ei kyllä paljon iloa tuoneet lapsena. Mutta niiden ohessa saadut jutut kumminkin ilahduttivat niin, etten muistele pahalla. Kummilusikat yms. nakkasin kyllä roskikseen, kun muutin omilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei suostuttu avaamaan perinteistä säästötiliä lapselle, koska avattiin parempituottoinen kuluton rahasto niin appi ilmoitti että sitten käyttää siihen varaamansa rahat 1000e itse :,D senkus käyttää, selittäköön itse lapselle miksei antanutkaan hänelle niitä rahoja jotka serkut kyllä saivat.
Ei apen tarvitse mitään selittää. Mikä selitysvelvollinen hän on?
Teidänhän syy se oli, ettei lapsenne saanut sitä talletusta, kun ette suostuneet avaamaan hänelle tavallista säästötiliä. Ikään kuin se nyt olisi ollut jotenkin kauhean vaivalloista tai väärin. Olisitte itse sitten myöhemmin siirtäneet sen tonnin sieltä säästötililtä sinne rahastoon. Olisitte saaneet lapsellenne tonnin rahaa, mutta
Totta ymmärrän, että se tonni olisi saattanut siellä rahastotilillä jonkun verran kartuttaa tiliä, mutta nyt sitä ei ole olemassa ollenkaan. Vaarilla oli oikeus antaa lahjansa omalla tavallaan, ei teidän sanelunne mukaan.
Niin totta kai sinä kaunoissasi käsket lasta kysymään vaarilta, voi taivas. Vaarihan OLISI antanut rahaa, jos olisitte suostuneet sen vastaanottamaan VAARIN tavan mukaan, niin kuin aivan ilmeisesti ne muut lastenlasten vanhemmat.
Katsokaa peiliin ja tämä tästä.
Huoh. Ole onnellinen jos lähipiirissäsi ei ole ihmisiä jotka yrittävät koko ajan sanella miten muiden ihmisten tulee elää, Tai millaisia päätöksiä tehdä. Me olemme kertoneet että lapsilla on rahastot ja sinne voi laittaa rahaa tai olla laittamatta, piste. Ei hypitä kenenkään pillin mukaan enää. Se siitä.
Yhtä itsepäistä porukkaa molemmin puolin. Ainoa joka hävisi oli lapsi.
Veljen kummit antoivat aikanaan joululahjaksi risukimpun, koska veljeni kieltämättä oli 8v iässä hieman levoton (ja kun isä keksi, että ylimääräinen energia on hyvä purkaa aidosti ohjelmoituun valmennusohjelmaan eikä höntsäjalkapalloon, niin tilanne muuttui) ja keksi kaikenlaista omasta mielestään hassunhauskaa lumipallojen heittelystä mökillä olleen katiskan maalaamiseen. Lahjaksi tuli siis paketti, jossa risuja.
Vaikutus oli huomattava, veli meni käytännössä lukkoon moisesta etenkin kun kummi oli pitänyt huolta, että tuo olisi veljen paketeista ensimmäinen. Veli ei avannut enää muita paketteja, minä isosisko itkin vuolaasti ja lopetin pakettien avaamisen itsekin ja kummi myhäili tyytyväisenä, että nytpä Leevi ottaa opikseen ja hänestä kasvaa kunnon mies. Veli meni nukkumaan ja itkemään sänkyynsä, minä menin omaan huoneeseeni ja aikuiset jäivät keskenään ihmettelemään, että mitäs nyt.
Veli ei leppynyt koskaan, seuraavana jouluna hän ei avannut yhtäkään pakettia aattona. Kummilta tulleet syntymäpäivälahjat jäivät nekin aina avaamatta ja kun tämä yritti tyrkyttää seteliä, poistui veli huoneesta.
Nykyisin välit ovat leppeämmät. Kummin poika on peukunkäyttäjä ja veli kyseleekin kummilta aina tavatessaan, että olisiko kannattanut ne risut antaa omalle pojalle eikä hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuota, taisin vasta teininä tajuta että tätini suosi aina pikkusiskoani. Olin käynyt perheemme tuloihin nähden kalliin öljyvärikurssin ja olin innostunut maalaamisesta. Sain 12-vuotiaana häneltä lahjaksi halvimmat mahdollisimmat vesivärit ja 8-vuotias pikkusiskoni sai kalliin öljyvärisetin. Sisko ei ollut millään tasolla kiinnostunut maalaamisesta. Saatesanoina sain "No kun sinulle meni se edellinen matikankoekin niin heikosti niin et sitten liikaa keskity siihen maalaamiseen" Olin saanut arvosanaksi 8.
Rippilahjaksi sain hammasharjan "se sinun edellinen oli niin hapsottava" Kun siskon rippilahjan aika koitti, hän sai 150€ korun.
Noita voisin kutsua näpäytyslahjoiksi... Ja tädillä ei todellakaan ollut rahasta pulaa.
En käsitä miten ihmiset kehtaa noin räikeästi suosia toista noin.
Meillä mummo tykkäsi enemmän pojista,
ja ker
Siskon anoppi on samanlainen. Palvoi siskon poikaa, työn hädin tuskin noteerasi. Lapsilla on syntymäpäivät viikon sisällä toisistaan. Tämä mummo lähetti pojalle lahjaksi 100 euroa saatesanoin "osta siitä tikkari Annelle".
Myös tätimme suosi poikia. Antoi tyttärelleni rippilahjaksi oman käytetyn muovihelminauhansa ja pojalle 500 euroa. Jipii. Olisin ollut oikein iloinen, jos ei olisi antanut kummallekaan mitään, tullut vaan juhlimaan kanssamme.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap kertoa, että mitä sen kummin pitäisi antaa lapselle lahjaksi?
Ap:n puolesta en voi vastata, mutta itse kolmen lapsen kummina olen kysynyt kummilasten äideiltä lasten toiveita ja mieltymyksiä, koska haluan antaa jotakin lapselle mieleistä. Itselleni mieleset ostan sitten itselleni.
Ex vaimoa piti näpäyttää. Joululahja listalla halvin lahja maksoi 1400€. Ostin hänelle 70€ käsilaukun ja suklaata.
Vierailija kirjoitti:
Itse olette kumminne valinneet.
Ei kukaan pysty kummejaan valitsemaan.
Kummilapset kun olleet pieniä olen sanonut vanhemmille summan jolla lahjan ostan ja kysynyt onko toiveita sillä tietyllä summalla. Kun ovat kasvaneet niin käyny heidän kanssaan kaupassa ja saaneet valita tietyllä summalla mistä tykkäävät. Toimii hyvin.