Miksi ihmiset kyselevät, miten joku voi pysyä niin hoikkana? Syömällä normaalisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ei siedä pientä "nälkää" joka enimmäkseen tuntuu vatsan pienenä kurinana ja normaalina liikehdintänä ilman että verensokeri laskee. Jano sekoitetaan nälkään. Pientä epämukavuutta ei siedetä. Sitten on nää tantat jotka käy luonasravintoloissa ja joka kerta ähkii "kuinka taas tuli syötyä liikaa" :D

Olen nähnyt lounasravintolassa pallonmuotoisen naisen, jonka lautanen oli niin kukkuroillaan, että hyvä että ruoka pysyi siinä. Miten joku voi elää niin?

Se voi olla hänelle ainoa asia elämässä josta saa mielihyvää. Sitten on buliimikot joille ainoa mieltä nostava asia on ahminen ja oksentaminen. Että kyllä tuo ruoka päihittää monella seksin mennentullen. Ruoka ei petä ja siitä pääsee halutessaan myös eroon.

Juopot sitten koukussa omaan aineeseensa.

Sitten on meitä jotka voidaan syödä ihan mitä vaan ja silti pysyä hoikkana.

Paljon pastaa, lihaa, juustoa, kermaa, suklaata, pullaa, kakkua, makkarapottuja, pitsaa, hampurilaisia jne.

Liikuntaa en harrasta ja kasviksia syön pari kertaa kuussa. N39 joka ei saa millään painoa yli 60kg.

Vierailija kirjoitti:

Sitten on meitä jotka voidaan syödä ihan mitä vaan ja silti pysyä hoikkana.

Paljon pastaa, lihaa, juustoa, kermaa, suklaata, pullaa, kakkua, makkarapottuja, pitsaa, hampurilaisia jne.

Liikuntaa en harrasta ja kasviksia syön pari kertaa kuussa. N39 joka ei saa millään painoa yli 60kg.

Voi olla, mutta lyön vetoa, että syöt silti vähemmän kuin lihavat.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ei siedä pientä "nälkää" joka enimmäkseen tuntuu vatsan pienenä kurinana ja normaalina liikehdintänä ilman että verensokeri laskee. Jano sekoitetaan nälkään. Pientä epämukavuutta ei siedetä. Sitten on nää tantat jotka käy luonasravintoloissa ja joka kerta ähkii "kuinka taas tuli syötyä liikaa" :D

Olen normaalipainoinen ja en siedä nälkää. Nälkä saa olon vetämättömäksi ja äreäksi, ajatuskaan ei oikein juokse. Isompi nälkä saa vatsan ärtymään ja kun tähän ärtyneeseen vastaan syö pikkuisenkin, niin loppu päivä menee vatsakivussa maaten. Syön siis säännöllisesti kelloon katsoen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ei siedä pientä "nälkää" joka enimmäkseen tuntuu vatsan pienenä kurinana ja normaalina liikehdintänä ilman että verensokeri laskee. Jano sekoitetaan nälkään. Pientä epämukavuutta ei siedetä. Sitten on nää tantat jotka käy luonasravintoloissa ja joka kerta ähkii "kuinka taas tuli syötyä liikaa" :D

Olen nähnyt lounasravintolassa pallonmuotoisen naisen, jonka lautanen oli niin kukkuroillaan, että hyvä että ruoka pysyi siinä. Miten joku voi elää niin?

Se voi olla hänelle ainoa asia elämässä josta saa mielihyvää. Sitten on buliimikot joille ainoa mieltä nostava asia on ahminen ja oksentaminen. Että kyllä tuo ruoka päihittää monella seksin mennentullen. Ruoka ei petä ja siitä pääsee halutessaan myös eroon.

Juopot sitten koukussa omaan aineeseensa.

Ahmimishäiriö on yleisin syömishäiriö.. Bulimia on ahmimishäiriö oksentamisen kanssa. Päihittää seksin? Öööö ei. Siinä oot oikeessa että alkoholismissa ja bulimiassa on samaa ja molemmat tunne-elämänsairauksia kuten ahmimishäiriökin..

Itse oon toipuva bulimikko ja voin sanoa että kyse ei ole siinä mistään muusta kuin pakonomaisesta toiminnasta joka ajaa pahimmillaan niin suureen itseinhoon ja epätoivoon että kuolemakin alkaa tuntua armolliselta. Onneksi pääsin toipumisen tielle:)

Mun kommentti siis 21 tyypille.

Itse aiheeseen niin mullekin on kommentoitu että sä et varmaan ikinä vaan liho.

Syön terveellisesti pääasiassaja rakastan liikuntaa, toisilla elintavoilla varmasti lihoisin.

Se toipunut bulimikko

Vierailija kirjoitti:

Syömällä säännöllisesti 5-6 krt päivässä kohtuullisia annoksia mutta niin että

Nälkä lähtee. Jokaisella aterialla myös jotain vihannesta/hedelmää/marjaa. Näin ei iske hirveitä ahmimisia ja himoja. Jos jotain tekee mieli, en kiellä vaan syön sitä kohtuullisesti. Esim. Päivittäin otan jotain pientä kahvin kanssa. Mutta se ei ole kokonainen keksipaketti tai suklaalevy. En myöskään liho helposti plus en pidä liian ähkystä tunteesta. Olen 37v, 2 pientä lasta, ollut samanpainoinen teinistä asti (paitsi raskaudet). 163cm/53kg.

Syöt 5-6 kertaa päivässä??  Et taida paljon ravintoa saada, jos kehosi vaatii vatsantäytettä noin usein.

Mikä on normaali?

Minä syön vähemmän kuin mieheni ja olen lievästi ylipainoinen. Mieheni syö ruokaa enemmän kuin minä mutta myös herkkuja sekä leipää enempi, on silti hoikempi.

Ei liiku enempää kuin minä.

Eli mikä on normaalia syömistä?

Vierailija kirjoitti:

Sitten on meitä jotka voidaan syödä ihan mitä vaan ja silti pysyä hoikkana.

Paljon pastaa, lihaa, juustoa, kermaa, suklaata, pullaa, kakkua, makkarapottuja, pitsaa, hampurilaisia jne.

Liikuntaa en harrasta ja kasviksia syön pari kertaa kuussa. N39 joka ei saa millään painoa yli 60kg.

Mulla oli sama ongelma, mut se ratkesi hormonikierukalla. Nyt painan viisi kioa enemmän eli 62 kg.

N45

Vierailija kirjoitti:

Geenilotossa kun saa pisteet kohilleen, niin voit syödä mäkkisafkaa vaikka joka päivä.

Mikä alapeukutus juttu tämä on? Sattuuko faktat noin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on geenit. Jos on saanut hyvät geenit niin ei liho vaikka mitä söisi niinkuin esim minä.

Ei ole, vastaus löytyy ostoskärrystä, pään sisältä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Osa sukulaisistani on lihavuuden kanssa kamppailevia, laihiksilla terveyssyistä ajoittain olevia sosiaalisia syöjiä jotka syövät niin kutsuttua tavallista kotiruokaa. Itse olen lukioaikaisissa mitoissani. Geenit on puoliksi samat ja samassa suvussa kasvettu, ruokavaliot ja ravitsemustieteellisen ymmärryksen taso täysin eri ja se on se mikä näkyy vaa’alla.

Vierailija kirjoitti:

Geenilotossa kun saa pisteet kohilleen, niin voit syödä mäkkisafkaa vaikka joka päivä.

Ei se "mäkkisafka" lihota vaan syödyt kalorit. Ihan yksi ja sama jos normaalipainoinen syö kerran päivässä 4 kananugettia dipillä kun siinä on 300kcal.

Jos syöt 10 Big Mac ateriaa päivässä peruskokoisena ihmisenä etkä liiku, niin aivan varmasti alkaa vartalo paisumaan "geeneistä" riippumatta. Geenien yksilöllinen vaikutus metabolismiin on korkeintaan satoja kcal per päivä. Ei tuhansia.

Itseänikin ärsyttää tämän tyyliset kyselijät. Samat ihmiset joka tapaamiskerralla katsovat päästä varpaisiin arvioiden oletko lihonut tai laihtunut yhtään. Heillä on ilmiselvästi ongelmia ja epävarmuuksia oman kehonkuvansa kanssa, kun pitää muita kytätä. Ja auta armias jos heidän painosta jotain mainitsisi, niin olisi maailmankirjat sekaisin.

Miksi oi miksi jonkun pitää aina sanoa että on joitain jotka voi syödä mäkissä viisi kertaa päivässä liikkumatta ja lihomatta. Mä en ainakaan ole tuollaisia geenejä saanut siitä päätellen miltä muut samoilla geeneillä näyttää mutta älyä olen saanut sen verran että olen ymmärtänyt muuttaa omien geenieni puitteissa asioita siinä vaiheessa kun ylipainon raja on alkanut lähestyä. Ja sitähän ne ihmettelijät ihmettelee, ei geenejä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on normaali?

Minä syön vähemmän kuin mieheni ja olen lievästi ylipainoinen. Mieheni syö ruokaa enemmän kuin minä mutta myös herkkuja sekä leipää enempi, on silti hoikempi.

Ei liiku enempää kuin minä.

Eli mikä on normaalia syömistä?

Normaali syöminen on omaan kulutukseen suhteutettua syömistä. Käyppä huviksesi laskemalla laskurilla kummankin teidän päivittäinen kulutus ja ylläty kuinka miehesi voi fysiikan lakien vuoksi syödä enemmän. Tiesitkö että sinä voisit itsekin lihavampana syödä enemmän lihomatta kuin nyt?

Mä syön terveellisesti, täysjyvää, lihaa, kasviksia, rasvaa sopivasti. Herkkuja aika harvoin, ehkä joka toinen viikko on jotain makeaa tai suolaista "mättöö". Olen silti hieman pullero :)

Ymmärrän niitä kyselijöitä, sillon kun omat elämäntavat ei ollut kunnossa niin meni helposti kokonainen suklaalevy kerrallaan ja ihmettelin hiljaa mielessäni itsekin miten joku ei voisi syödä kokonaista levyä. Sen jälkeen vasta kun keho alkoi tervehtyä muuttui suhde ruokaankin. Olotilat on kuin kahdella täysin eri ihmisellä ja ennen kuin muutos tapahtuu ei sitä pysty järkeilemään tai yrittämään olla niinkuin mättää ei maistuisi koska elimistö huutaa lisää energiaa.

Vierailija kirjoitti:

Sitten on meitä jotka voidaan syödä ihan mitä vaan ja silti pysyä hoikkana.

Paljon pastaa, lihaa, juustoa, kermaa, suklaata, pullaa, kakkua, makkarapottuja, pitsaa, hampurilaisia jne.

Liikuntaa en harrasta ja kasviksia syön pari kertaa kuussa. N39 joka ei saa millään painoa yli 60kg.

Luulenpa, että veren rasvat ja monet muut entsyymiarvot noilla eväillä ovat paljon yli viitearvojen.

Eli elimistösi ei ole terve vaan kertoo, että elimistösi on 30 vuotta vanhemman ihmisen kuin mitä olet.

Vierailija kirjoitti:

Mä syön terveellisesti, täysjyvää, lihaa, kasviksia, rasvaa sopivasti. Herkkuja aika harvoin, ehkä joka toinen viikko on jotain makeaa tai suolaista "mättöö". Olen silti hieman pullero :)

Jokin ei silloin täsmää, joko ruokavalio ei sovi sinulle, pulleus on tullut ennen nykyistä ruokavaliota tai esimerkiksi hormonitoiminta kerryttää pulleutta. :) Jos kyse ei ole aiemmin kertyneistä kiloista niin väitän että pystyisin ruokapäiväkirjaa ja kulutusta vertailemalla ja viimeistään tietyt veriarvot näkemällä päättelemään mistä johtuu.