Koulut tasojen mukaan. Älykkyystestit, jaottelu. Mitä mieltä?
Minusta se toimisi. Fiksut saisivat opiskella keskenään, keskiverrot keskenään ja apua tarvitsevat keskenään. Sitten vielä erikseen koulut käytöshäiriöisille.
Kommentit (122)
Aiheuttaisi liikaa kiusallisia kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Aiheuttaisi liikaa kiusallisia kysymyksiä.
Ai keneltä, naapureilta ja sukulaisiltako? Että missä koulussa on? Mitä väliä?
Miten se edistää työrauhaa että eri “tasot” laitetaan samoihin porukoihin? Voin kertoa että ainakaan älykkyys ei ole sama kuin rauhallisuus, tai erityisyys yhtä kuin häirikkö. Älykkyyttäkin on montaa eri lajia ja harvoin ne kaikki on samassa päässä.
Ja mitä lapset oppii siitä jos ei näe tai opi toimimaan erilaisten ihmisten kanssa?
Lähikoulu on yleensä luonnollisin vaihtoehto, mutta ryhmiä voisi jakaa enemmän sen mukaan, miten oppiaine kenelläkin sujuu. Esim. matikka ja kielet voisi jakaa niin, että rinnakaisluokilta koottaisi tasoryhmät.
Huono idea ja sellaiseksi todistettu. Ensinnäkin älykkyystestit eivät ennusta tarpeeksi hyvin ihmisen potentiaalia tulevaisuudessa. Olen itse hyvä esimerkki siitä, että alakouluikäisenä keskinkertainen voi tulevaisuudessa hyvinkin osoittautua poikkeuksellisen älykkääksi (sillai akateemisessa ja matemaattisessa mielessä). Mulla oli alakoulussa seiskan keskiarvo. Nykyään olen professori. Ihan tosi. Kollegoina on myös ihmisiä, jotka ei koskaan käyneet lukiota tai pääsivät sinne vasta kymppiluokan jälkeen.
Samassa yhteydessä voi myös päätellä, että älykästäkään opiskelu ei aina kiiinnosta, eikä älykkyys kerro mitään siitä, miten innokas on antamaan mille työrauhaa.pikemminkin monet meistä olivat häiriköitä. Eikä vain siksi, että koulussa oli ”liian helppoa” vaan ylipäänsä levottoman luonteen, adhd-piirteiden, ja jotkut ihan k-päisyyden vuoksi.
Ihmisten teitä eteenpäin ei koskaan pitäisi sulkea. Se on väärin ja kansantaloudellisesti kannattamatonta.
Ainakin omana kouluaikanani 70- ja 80-luvulla oli tasokurssit matikassa ja kielissä (taisi olla fysikassakin) ja häiriköille oli erikseen tarkkailuluokka.
Mitäs hyötyä tuosta olisi? Koulun pitäisi valmistaa elämään, tässä maailmassa.
Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.
Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.
Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.
Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Miten se edistää työrauhaa että eri “tasot” laitetaan samoihin porukoihin? Voin kertoa että ainakaan älykkyys ei ole sama kuin rauhallisuus, tai erityisyys yhtä kuin häirikkö. Älykkyyttäkin on montaa eri lajia ja harvoin ne kaikki on samassa päässä.
Ja mitä lapset oppii siitä jos ei näe tai opi toimimaan erilaisten ihmisten kanssa?
Kyllähän esim. yksityiskouluissa voidaan tehdä älykkyystestit pienille lapsille ja sitten valikoidut opiskelevat keskenään ja loput heitetään pois koulusta. Opetus on laadukasta ja oppiminen tehokasta.
Näitä kouluja on ulkomailla. Yleensä ne ovat yksityiskouluja.
Minusta kirjoittaja nro 6 / 7 on aivan oikeassa, älykkyystestit eivät todellakaan ennusta ihmisen potentiaalia tulevaisuudessa.
Mutta kyllä jokin tuollainen just 1970-luvulla ja vielä myöhemminkin toiminassa ollut tarkkailuluokka olisi edelleen käyttökelpoinen. Sillä siellä opetuksen tulokset olivat näille oppilaille paremmat kuin tavallisessa luokassa, jossa he eivät pystynyeet lainkaan keskittymään, vaan ilkeilivät ja häiritsivät oppituntea,
Eivät oppineet itse mitään, opettaja ei pystynyt kunnolla opettamaan ja muut oppilaat häiriintyivät valtavasti.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.
Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.
Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.
Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?
Avaukseni perusteella??
Vierailija kirjoitti:
Opettajana totetan, että oppimistulokset mitataan kokeilla ja todistuksen arvosanat kertoo aika paljon älykkyydestä.
Tasoerot tulee kyllä arjessa näkyväksi lasten ja nuorten kanssa. Ei ole mahdollisuutta olla eri kouluja ja oppilaitoksia mainitsemillesi ryhmille, tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Mietipä miten paljon tarvittaisiin lisää opetustiloja ja opettajia.
Kannatan kyllä pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville ja jopa joissain tapauksissa erityiskouluja. Häiriökäyttäytyjät - osoitan syyttävän sormen kotien suuntaan, kasvatus on unohdettu.
Mihin kategoriaan katsot itsesi kuuluvan avauksesi perusteella?
Millainen opettaja ei tiedä, että käytöshäiriöt voivat johtua neurologisesta poikkeavuudesta? Ulosantisi ei muutenkaan puhu sen puolesta, että olisit opettaja.
Enpä tiedä rauhallisuudesta... Olin kerran töissä päiväkoti ryhmässä jossa joka toisella oli jonkinlainen diagnoosi. Voi luoja sielä ei ollut rauhaa hetkeäkään.
Ei siitä tuu mitään jos koko luokka on täynnä samanlaista.
Ideahan on peräti epälooginen. Samassa porukassa oltaessa fiksut pärjää joka tapauksessa, ja tyhmemmät taas voivat saada positiivisia vaikutteita.
Älykkyysosamäärä ei oikeastaan kerro muusta kuin potentiaalista. Persoonallisuus ratkaisee enemmän. Vaikka olisi älynsä puolesta täysin keskinkertainen, jopa alle, voi menestyä elämässään upeasti jos on riittävästi pitkäjänteisyyttä ja kunnianhimoa.
No, itse olin älykäs lapsi, joka ei osannut käyttäytyä. Olisiko meille ollut oma luokka? Ei hyvä.
Vierailija kirjoitti:
No, itse olin älykäs lapsi, joka ei osannut käyttäytyä. Olisiko meille ollut oma luokka? Ei hyvä.
Kyllä, häiriökäyttäytyjät.
Älykkyystestit on kyseenalaistettu jo niin monella tavalla. Todisteiden valossa siihen vaikuttaa mm. elinympäristö. Esimerkiksi maaseudun porukka saa vähemmän apua elinympäristöstään kuin kaupunkilaiset. Tekeekö tämä maaseudun ihmisistä vähemmän älykkäitä? Testin perusasetelma suosii esim. Eurooppaa vrt. Afrikkaan. Siitä jo joku intoili edellä. Toisaalta kova työnteko parantaa tuloksia. Aasian monesti kehutuissa paikoissa on ihan järkyttävä työtahti lapsilla. Koulupäivä saattaa helposti alkaa 06:00 ja loppua 21:00 tai jopa myöhemmin sis. valmistelutunnit, koulutunnit ja yksityiset lisätunnit jos vaikka missä. Älykkyysosamäärä voi myös muuttua ajan myötä riippuen monesta eri tekijästä.
Tasoista puhuttaessa: eiko jo ole erilaisia tasoja nimeltään pitkä-/lyhyt- matikka, kielet jne?
Meillä on tällainen systeemi useissa Saksan osavaltioissa, eivätkä ne ole mitään yksityiskouluja.
Ero Suomeen on se, että lapset ovat tuolla ylemmällä tasolla selkeästi edellä suomalaisia ikätovereitaan. Jaoittelu 4. luokan jälkeen oli aika vaivaton ja tarpeen tullessa tasoa voi vaihtaa. Koulut on usein lähellä toisiaan joten kaverukset eivät ole kaukana toisistaan jos eri tasoille menevät. Eli 5. luokalta on aineenopet. Mutta kyllä yhteisessä koulussakin on etunsa.
Siis mitä, eikö kukaan innostu tästä? Minusta loistava idea, työrauha kaikille.