Äitini suuttuu, kun hänelle sanoo siitä, että ei osannut antaa minulle lapsuudessa tunnetta siitä, että hän rakastaa minua

Ja sit sekin on hassua, että ihminen, joka on kiitollinen asioista ei voisi olla aivan sirpaleina.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle marttyyrit ei siis ole minkäänlainen ongelma, mä en kertakaikkiaan vaivaudu lainkaan marttyyreista. Enpä ole kovin montaa elämässäni tavannutkaan. Ehkä siksi, koska en tosiaan anna heille voimaa, koska en vain oikeasti koe minkään näköistä tarvetta saada heidän oloaan kohenemaan. Mun äiti oli pahempi kuin marttyyrit kokiessaan epäoikeudenmukaisesti mun pahan olon johtuvan itsestään, sen sijaan, että ois ollut heikko voimaton paska marttyyri, joka lähinnä tyytyyy inisemään, äiti oli vallankäyttäjä, joka siivosi ikävät tunteet käsittelemättömiin (lähes). Sori jos kiukkuni loukkaa jotakuta ja ymmärrän, jos marttyyri on vahingoittanut jotakuta ketjussa, ikävää se on myös. Ja väärin.

Huvittavaa sekin, että vanhempi voi toimia siinäkin väärin, että itsepintaisesti uskoo lastensa pahan olon johtuvan itsestään. Serkkujeni äiti on kuulemma tällainen eli serkkujani rasittaa se, että äiti kokee olleensa riittämätön äiti. Mä NIIN vaihtaisin siihen. Tosin kiitos serkkujeni asian valaisun tajuan, että en voi kuormittaa omia lapsiani samoin.

Ap

Se menisikin liiaksi oikein.

Jos mun se kiva vanhempi kokisi olevansa syypää mun pahaan oloon, koittaisin lohduttaa häntä. Jos se auttaisi häntä, keksisin varmasti jotain, missä hän voisi parantaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle marttyyrit ei siis ole minkäänlainen ongelma, mä en kertakaikkiaan vaivaudu lainkaan marttyyreista. Enpä ole kovin montaa elämässäni tavannutkaan. Ehkä siksi, koska en tosiaan anna heille voimaa, koska en vain oikeasti koe minkään näköistä tarvetta saada heidän oloaan kohenemaan. Mun äiti oli pahempi kuin marttyyrit kokiessaan epäoikeudenmukaisesti mun pahan olon johtuvan itsestään, sen sijaan, että ois ollut heikko voimaton paska marttyyri, joka lähinnä tyytyyy inisemään, äiti oli vallankäyttäjä, joka siivosi ikävät tunteet käsittelemättömiin (lähes). Sori jos kiukkuni loukkaa jotakuta ja ymmärrän, jos marttyyri on vahingoittanut jotakuta ketjussa, ikävää se on myös. Ja väärin.

Huvittavaa sekin, että vanhempi voi toimia siinäkin väärin, että itsepintaisesti uskoo lastensa pahan olon johtuvan itsestään. Serkkujeni äiti on kuulemma tällainen eli serkkujani rasittaa se, että äiti kokee olleensa riittämätön äiti. Mä NIIN vaihtaisin siihen. Tosin kiitos serkkujeni asian valaisun tajuan, että en voi kuormittaa omia lapsiani samoin.

Ap

Se menisikin liiaksi oikein.

Ei menisi, koska se tarkoittaisi, että vanhempi ei kanna vastuuta ongelmistaan, vaan haluaa lapsilta aivan jatkuvaa synnin päästön ja hyväksyntää. Eikä siis ilmeisesti mikään kertaiilmoitus riitä.

Ap

Synnyit tuollaiseksi. Et pysty olemaan tyytyväinen. Hyväksy se, äläkä syytä muita.

Vierailija kirjoitti:

Synnyit tuollaiseksi. Et pysty olemaan tyytyväinen. Hyväksy se, äläkä syytä muita.

Pystyisin toki olemaan, mutta en huonojen olojen vallitessa ole. Jos niitä ei pysty parantamaan. Koska toinen satutti ja lannisti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle marttyyrit ei siis ole minkäänlainen ongelma, mä en kertakaikkiaan vaivaudu lainkaan marttyyreista. Enpä ole kovin montaa elämässäni tavannutkaan. Ehkä siksi, koska en tosiaan anna heille voimaa, koska en vain oikeasti koe minkään näköistä tarvetta saada heidän oloaan kohenemaan. Mun äiti oli pahempi kuin marttyyrit kokiessaan epäoikeudenmukaisesti mun pahan olon johtuvan itsestään, sen sijaan, että ois ollut heikko voimaton paska marttyyri, joka lähinnä tyytyyy inisemään, äiti oli vallankäyttäjä, joka siivosi ikävät tunteet käsittelemättömiin (lähes). Sori jos kiukkuni loukkaa jotakuta ja ymmärrän, jos marttyyri on vahingoittanut jotakuta ketjussa, ikävää se on myös. Ja väärin.

Huvittavaa sekin, että vanhempi voi toimia siinäkin väärin, että itsepintaisesti uskoo lastensa pahan olon johtuvan itsestään. Serkkujeni äiti on kuulemma tällainen eli serkkujani rasittaa se, että äiti kokee olleensa riittämätön äiti. Mä NIIN vaihtaisin siihen. Tosin kiitos serkkujeni asian valaisun tajuan, että en voi kuormittaa omia lapsiani samoin.

Ap

Se menisikin liiaksi oikein.

Ei menisi, koska se tarkoittaisi, että vanhempi ei kanna vastuuta ongelmistaan, vaan haluaa lapsilta aivan jatkuvaa synnin päästön ja hyväksyntää. Eikä siis ilmeisesti mikään kertaiilmoitus riitä.

Ap

Ei välttämättä, jos asiaa alettaisiin työstää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle marttyyrit ei siis ole minkäänlainen ongelma, mä en kertakaikkiaan vaivaudu lainkaan marttyyreista. Enpä ole kovin montaa elämässäni tavannutkaan. Ehkä siksi, koska en tosiaan anna heille voimaa, koska en vain oikeasti koe minkään näköistä tarvetta saada heidän oloaan kohenemaan. Mun äiti oli pahempi kuin marttyyrit kokiessaan epäoikeudenmukaisesti mun pahan olon johtuvan itsestään, sen sijaan, että ois ollut heikko voimaton paska marttyyri, joka lähinnä tyytyyy inisemään, äiti oli vallankäyttäjä, joka siivosi ikävät tunteet käsittelemättömiin (lähes). Sori jos kiukkuni loukkaa jotakuta ja ymmärrän, jos marttyyri on vahingoittanut jotakuta ketjussa, ikävää se on myös. Ja väärin.

Huvittavaa sekin, että vanhempi voi toimia siinäkin väärin, että itsepintaisesti uskoo lastensa pahan olon johtuvan itsestään. Serkkujeni äiti on kuulemma tällainen eli serkkujani rasittaa se, että äiti kokee olleensa riittämätön äiti. Mä NIIN vaihtaisin siihen. Tosin kiitos serkkujeni asian valaisun tajuan, että en voi kuormittaa omia lapsiani samoin.

Ap

Se menisikin liiaksi oikein.

Ei menisi, koska se tarkoittaisi, että vanhempi ei kanna vastuuta ongelmistaan, vaan haluaa lapsilta aivan jatkuvaa synnin päästön ja hyväksyntää. Eikä siis ilmeisesti mikään kertaiilmoitus riitä.

Ap

Ei välttämättä, jos asiaa alettaisiin työstää.

Niin, kannattaahan asia toki kokeilla ensin. Mutta siis ilman serkkujani itselleni ei olisi tullut edes mieleen, että joku lapsi ei tykkää, jos vanhempi suree tietyn määrän verran huonouttaan vanhempana.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnyit tuollaiseksi. Et pysty olemaan tyytyväinen. Hyväksy se, äläkä syytä muita.

Pystyisin toki olemaan, mutta en huonojen olojen vallitessa ole. Jos niitä ei pysty parantamaan. Koska toinen satutti ja lannisti.

Ap

Niin, koska olet mikä olet, luonnostaan. Ei oloilla ole sen kanssa paljon tekemistä. Jokin on aina väärin. Vika on synnynnäisissä ominaisuuksissa. Se ei ole kenenkään syytä, sinunkaan, mutta älä työnnä sitä muiden viaksi ja syyksi.

Ei tuoneet perintömiljoonat onnea tällekään.

Toki serkuillani on ollut aika vakaviakin vaikeuksia henkisesti, niin että tädin ahdistus on mielestäni ymmärrettävää. Ja siis koittaa selvittää, mitä teki väärin. Minusta se on vain sympaattista. Mutta liika on liikaa ja kääntyy hyvää tarkoitustaan vastaan.

Lapsille ehkä tulee se olo, että tarkoitus ei olekaan kantaa vastuuta vaan pestä omatunto.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnyit tuollaiseksi. Et pysty olemaan tyytyväinen. Hyväksy se, äläkä syytä muita.

Pystyisin toki olemaan, mutta en huonojen olojen vallitessa ole. Jos niitä ei pysty parantamaan. Koska toinen satutti ja lannisti.

Ap

Niin, koska olet mikä olet, luonnostaan. Ei oloilla ole sen kanssa paljon tekemistä. Jokin on aina väärin. Vika on synnynnäisissä ominaisuuksissa. Se ei ole kenenkään syytä, sinunkaan, mutta älä työnnä sitä muiden viaksi ja syyksi.

On se äitini vika, mihin ominaisuuteni on mennyt. Eli en tietenkään olisi täydellinen hyvän äidinkään kanssa, mutta voisin olla onnellinen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Toki serkuillani on ollut aika vakaviakin vaikeuksia henkisesti, niin että tädin ahdistus on mielestäni ymmärrettävää. Ja siis koittaa selvittää, mitä teki väärin. Minusta se on vain sympaattista. Mutta liika on liikaa ja kääntyy hyvää tarkoitustaan vastaan.

Lapsille ehkä tulee se olo, että tarkoitus ei olekaan kantaa vastuuta vaan pestä omatunto.

Ap

Kumma kun et näe tuossakaan aitoa katumusta, empatiaa ja halua korjata asioita.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuoneet perintömiljoonat onnea tällekään.

No eivät ne tilannetta huonontaneetkaan. Ainoa minkä ne toivat oli se, että rima siis vaatimus hyvästä elämästä nousi korkeammalle.

Ap

Siis onko ap henkisesti kahdeksan vuotias? Kaikilla on omat traumansa lapsuudessa, mutta kasvaessa moni päästää niistä irti ja ottaa vastuun omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Murrosiän jälkeen Yleensä helpottaa kun saa etäisyyttä vanhempiinsa, ja aikuisena jo ymmärtää heitäkin kun tajuaa elämästä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki serkuillani on ollut aika vakaviakin vaikeuksia henkisesti, niin että tädin ahdistus on mielestäni ymmärrettävää. Ja siis koittaa selvittää, mitä teki väärin. Minusta se on vain sympaattista. Mutta liika on liikaa ja kääntyy hyvää tarkoitustaan vastaan.

Lapsille ehkä tulee se olo, että tarkoitus ei olekaan kantaa vastuuta vaan pestä omatunto.

Ap

Kumma kun et näe tuossakaan aitoa katumusta, empatiaa ja halua korjata asioita.

Näenhän, kirjoitin: Minusta se on vain sympaattista. Mutta: jos se rasittaa lapsia, niin oikein empaattinen ihminen lopettaisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Siis onko ap henkisesti kahdeksan vuotias? Kaikilla on omat traumansa lapsuudessa, mutta kasvaessa moni päästää niistä irti ja ottaa vastuun omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Murrosiän jälkeen Yleensä helpottaa kun saa etäisyyttä vanhempiinsa, ja aikuisena jo ymmärtää heitäkin kun tajuaa elämästä enemmän.

Minun äitini on määrännyt, miten minun pitää ajatella teininäkin. Hän ei ole antanut minun kasvaa.

Ap

Nyt sulla on hynää tehdä mitä vaan, mistä aina valitit ettet voi tehdä! 

Jihuu ! Ei kun tekemään .. ;)

Zinc

Sitähän se nujertaminen nimenomaan on, ettei lapsen anneta kasvaa. Lapselta viedään kaikki aseet käsistä ja kyky olla vastakkaista tai eri mieltä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnyit tuollaiseksi. Et pysty olemaan tyytyväinen. Hyväksy se, äläkä syytä muita.

Pystyisin toki olemaan, mutta en huonojen olojen vallitessa ole. Jos niitä ei pysty parantamaan. Koska toinen satutti ja lannisti.

Ap

Niin, koska olet mikä olet, luonnostaan. Ei oloilla ole sen kanssa paljon tekemistä. Jokin on aina väärin. Vika on synnynnäisissä ominaisuuksissa. Se ei ole kenenkään syytä, sinunkaan, mutta älä työnnä sitä muiden viaksi ja syyksi.

On se äitini vika, mihin ominaisuuteni on mennyt. Eli en tietenkään olisi täydellinen hyvän äidinkään kanssa, mutta voisin olla onnellinen.

Ap

Et olisi. Et pysty siihen. Sellaista ihmeolentoa ei olekaan, joka olisi yhtä aikaa ollut sinulle mieleinen ja kuitenkin aidosti parantava.

Kaikki kasvatusyritykset on olleet mielestäsi negatiivisia, koska ne olisivat vaatineet sinulta vastavuoroisuutta ja toisen miellyttämistä. Et pysty siihen. Olet epäsosiaalinen ja henkisesti toispuoleinen.