Opettajana ihmettelen, että mitä opetan vikat viikot koulussa
Kun etäopetusta päätettiin pitää 13.5. saakka tein aineenopettajana suunnitelman, mitkä asiat ehdin tänä aikana opettaa ja mitä jätän kahdelle vikalle viikolle. Mietin suunnitelmat myös sen mukaan, että palaamme kouluun omalla lukujärjestyksellä ja sen lisäksi myös mitä opetan jos etätyöt jatkuvat. Nyt mennäänkin ilmeisesti ihan muilla lukujärjestyksillä, sillä koulussani suunnitellaan vuorosysteemiä tilojen vähyyden ja suurten ryhmien vuoksi. Milloin saan tietää, montako tuntia minulle jää minkäkin opetusryhmäni kanssa? Ei mitään käsitystä. Kiristänkö tahtia jo ensi viikosta. Todella huonosti mietitty, miten oikeasti koulun arjessa asiat hoituvat.
Kommentit (548)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta ne mitkä on jäänyt opettamatta etäkoulun aikana. Ainakaan meillä ei ole ollut kuin tehtäviä netissä ja omaehtoinen opiskelu.
Jos olisin luokanopettaja, niin tekisin näin. Mutta ap:n tavoin olen aineenopettaja, joka ei nyt tapaa omia oppilaitaan vaan toimii jonkin puolikkaan ryhmän päivähoidon valvojana, kun koko ryhmä ei mahdu omalle luokanvalvojalle.
Voi herranjestas, miten vaikeaa tämä nyt voi olla! Onko ihan mahdoton ajatus, että suunnitellaan ne tunnit samaan tapaan kuin tähänkin asti etäopetuksena ja ne oppilaat tekevät ne kunkin opettajan antamat tehtävät ja esim kokeet sinun valvonnassasi. Jos heillä on jotain kysyttävää, neuvot parhaasi mukaan ja otat muistiin niitä huomioita ja ongelmakohtia ja informoit sitten sitä aineenopettajaa. Vai eikö maantiedon opettaja osaa neuvoa yläasteen matikassa?
En ole mantsan ope, mutta käytännössä kaikkien aineiden opettaminen tai edes neuvominen ei minulta onnistu. Esimerkiksi kemian ja fysiikan kanssa olen ollut tekemisissä viimeksi lukiossa, noin 15 vuotta sitten. Molemmista piti käydä yksi pakollinen kurssi, yhtään enempään ei olisi rahkeet riittäneet. Lukion tai yläasteen matematiikastakaan en ymmärrä yhtään mitään, ja miksi pitäisikään: olen kouluttautunut oman aineeni opettajaksi, kun taas matematiikan opettajaksi kouluttautunut on ihan ulalla sen sisällöistä. Niin se vaan menee, että yliopistokoulutuksen saaneen yleissivistys saattaa olla jopa heikompi kuin lukion päättävän abiturientin, mutta omalla kapealla alallaan hän tietää aiheesta lähes kaiken mitä tiedettävissä on. Tämä johtuu osin koulutusrakenteista, pätevyysvaatimuksista ja työmarkkinoista: mafyke-opettajalle on huomattavasti enemmän töitä tarjolla kuin marufi-opettajalle.
Keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että aika harva tietää ja ymmärtää, mikä on aineenopettajan ja luokanopettajan koulutuksen ero, tai millainen aineenopettajien työkenttä noin ylipäänsä on.
Jos haluaa katsoa laput silmillä maailmaa.
Vaikka mulla olisi yleissivistystä riittävästi aineeseen kuin aineeseen, niin ei mulla ole esim. matikan kirjaa. Eikä niitä loju missään ylimääräisiä. Tai historian kirjaa. Tai ruotsin kirjaa.
Onhan tuollaiset pikkuseikat ihan oikeasti puutteita. Vaikka toki opetusministerin mielestä käsienpesupisteiden puutekaan ei ole mahdollista, vaan kädet on vain saatava pestyä (A-studio 1.5.).
Miksi tarvitsisi tehdä yhtään mitään ihmeellistä. Koko homma on ollut niin kaaosta jo tähän saakka, että vaikka istuisit tuolillasi otsa opetuspulpettiasi vasten, niin kukaan ei kiinnittäisi mitään huomiota.
Täällä on tullut jo hyviä vinkkejä. Voitte siis kerrata etäkoulussa opetettuja asioita ja kysyä, mitä kuuluu. Jos on hyviä ilmoja pitäkää osa tunneista ulkona. Oletan myös että luokissa on se käsienpesupiste eli hana ja lavuaari ja siinä vieressä käsipaperiteline. Kyllä sieltä hanasta vettä tulee. Ihan hirveää täällä näkynyt opettajien negatiivisuus. Aina voi vaihtaa alaa, jos ei työt kiinnosta.
Itse päätin että evvk. Jään saikulle viime tingassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse päätin että evvk. Jään saikulle viime tingassa.
Lusmuja on joka alalla. Se näkyy aina myös työn laadussa.
446 jatkaa. Sen ymmärrän, että korona huolettaa, mutta että ei tiedä, mitä tunneilla tekisi. Kaksi viikkoa on pitkä aika kerrata ja kartoittaa keväällä opetettuja asioita. Kysykää vaikka etukäteen toiveita ja tarpeita. Sen kahden viikon jälkeen sitten lomille lomps.
Hei, ymmärrän että töihin paluu pelottaa ja muuttuvat olosuhteet ja ohjeet hermostuttaa. Itse työskentelen alalla jossa ohjeet saattavat muuttua nyt useita kertoja päivän aikana, myös huoli omasta terveydestä, asiakkaitten terveydestä sekä läheisten terveydestä painaa kovasti. Osa kolleegoistani joutui tämän kriisin alettua aivan uudenlaisten tehtävien eteen, tehtävien joita viimeksi käyty läpi opiskeluaikana. Alussa kaikki tämä oli raskasta mutta nyt tästä on tullut uusi normaali, omassa työyhteisössäni olen huomannut että tämä kriisi on hitsannut meitä enemmän yhteen, olemme tässä yhdessä ja selviämme tästä työskentelemällä yhdessä asiakkaidemme hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
446 jatkaa. Sen ymmärrän, että korona huolettaa, mutta että ei tiedä, mitä tunneilla tekisi. Kaksi viikkoa on pitkä aika kerrata ja kartoittaa keväällä opetettuja asioita. Kysykää vaikka etukäteen toiveita ja tarpeita. Sen kahden viikon jälkeen sitten lomille lomps.
23 sivua eikä sulle vieläkään ole valjennut että mikä tässä nimenomaan YLÄKOULUSSA mättää tässä upeassa visiossa että "kertaatte ja kartoitatte etäopetuksen asioita". Jos palauttaa kouluun normaalisti, tämä olisi hyvä idea. Nyt näin ei ole, vaan ministeriö määräsi että yksi opettaja opettaa yhtä ryhmää, aikuiset ei vaihdu. Näin siis yhtä luokkaa saattaa nämä kaksi viikkoa opettaa vaikka luokanvalvojana toimiva liikunnan opettaja. Miten siinä kerrataan ja kartoitetaan vaikka fysiikkaa ja saksaa, ellei tällä liikkamaikalla satu olemaan pätevyyttä niiden opettamiseen tai muuten vaan osaamista.
Tämä ei ole ongelma alakoulussa nyt eikä tämä olisi ongelma yläkoulussa jos koulut vaan aukeaisivat ja koulutyö jatkuisi normaalisti. Nyt näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta ne mitkä on jäänyt opettamatta etäkoulun aikana. Ainakaan meillä ei ole ollut kuin tehtäviä netissä ja omaehtoinen opiskelu.
Jos olisin luokanopettaja, niin tekisin näin. Mutta ap:n tavoin olen aineenopettaja, joka ei nyt tapaa omia oppilaitaan vaan toimii jonkin puolikkaan ryhmän päivähoidon valvojana, kun koko ryhmä ei mahdu omalle luokanvalvojalle.
Voi herranjestas, miten vaikeaa tämä nyt voi olla! Onko ihan mahdoton ajatus, että suunnitellaan ne tunnit samaan tapaan kuin tähänkin asti etäopetuksena ja ne oppilaat tekevät ne kunkin opettajan antamat tehtävät ja esim kokeet sinun valvonnassasi. Jos heillä on jotain kysyttävää, neuvot parhaasi mukaan ja otat muistiin niitä huomioita ja ongelmakohtia ja informoit sitten sitä aineenopettajaa. Vai eikö maantiedon opettaja osaa neuvoa yläasteen matikassa?
En ole mantsan ope, mutta käytännössä kaikkien aineiden opettaminen tai edes neuvominen ei minulta onnistu. Esimerkiksi kemian ja fysiikan kanssa olen ollut tekemisissä viimeksi lukiossa, noin 15 vuotta sitten. Molemmista piti käydä yksi pakollinen kurssi, yhtään enempään ei olisi rahkeet riittäneet. Lukion tai yläasteen matematiikastakaan en ymmärrä yhtään mitään, ja miksi pitäisikään: olen kouluttautunut oman aineeni opettajaksi, kun taas matematiikan opettajaksi kouluttautunut on ihan ulalla sen sisällöistä. Niin se vaan menee, että yliopistokoulutuksen saaneen yleissivistys saattaa olla jopa heikompi kuin lukion päättävän abiturientin, mutta omalla kapealla alallaan hän tietää aiheesta lähes kaiken mitä tiedettävissä on. Tämä johtuu osin koulutusrakenteista, pätevyysvaatimuksista ja työmarkkinoista: mafyke-opettajalle on huomattavasti enemmän töitä tarjolla kuin marufi-opettajalle.
Keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että aika harva tietää ja ymmärtää, mikä on aineenopettajan ja luokanopettajan koulutuksen ero, tai millainen aineenopettajien työkenttä noin ylipäänsä on.
Onpas Suomen opettajien taso onneton. En enää ihmettele tätä opettajien huolta. Eivät ihan ole penaalin terävämpiä kyniä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
446 jatkaa. Sen ymmärrän, että korona huolettaa, mutta että ei tiedä, mitä tunneilla tekisi. Kaksi viikkoa on pitkä aika kerrata ja kartoittaa keväällä opetettuja asioita. Kysykää vaikka etukäteen toiveita ja tarpeita. Sen kahden viikon jälkeen sitten lomille lomps.
23 sivua eikä sulle vieläkään ole valjennut että mikä tässä nimenomaan YLÄKOULUSSA mättää tässä upeassa visiossa että "kertaatte ja kartoitatte etäopetuksen asioita". Jos palauttaa kouluun normaalisti, tämä olisi hyvä idea. Nyt näin ei ole, vaan ministeriö määräsi että yksi opettaja opettaa yhtä ryhmää, aikuiset ei vaihdu. Näin siis yhtä luokkaa saattaa nämä kaksi viikkoa opettaa vaikka luokanvalvojana toimiva liikunnan opettaja. Miten siinä kerrataan ja kartoitetaan vaikka fysiikkaa ja saksaa, ellei tällä liikkamaikalla satu olemaan pätevyyttä niiden opettamiseen tai muuten vaan osaamista.
Tämä ei ole ongelma alakoulussa nyt eikä tämä olisi ongelma yläkoulussa jos koulut vaan aukeaisivat ja koulutyö jatkuisi normaalisti. Nyt näin ei ole.
Ei se fyssa avaruustieteitä ole. Lainaat fyssan open kirjoja ja palautat asioita mieleen. Niin minäkin tein etäopettaessani lasta, tosin ei fyssaa, mutta mitä kutosilla on. Luulisi teillä opeilla olevan ihan terävät aivot ja soluja siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
446 jatkaa. Sen ymmärrän, että korona huolettaa, mutta että ei tiedä, mitä tunneilla tekisi. Kaksi viikkoa on pitkä aika kerrata ja kartoittaa keväällä opetettuja asioita. Kysykää vaikka etukäteen toiveita ja tarpeita. Sen kahden viikon jälkeen sitten lomille lomps.
23 sivua eikä sulle vieläkään ole valjennut että mikä tässä nimenomaan YLÄKOULUSSA mättää tässä upeassa visiossa että "kertaatte ja kartoitatte etäopetuksen asioita". Jos palauttaa kouluun normaalisti, tämä olisi hyvä idea. Nyt näin ei ole, vaan ministeriö määräsi että yksi opettaja opettaa yhtä ryhmää, aikuiset ei vaihdu. Näin siis yhtä luokkaa saattaa nämä kaksi viikkoa opettaa vaikka luokanvalvojana toimiva liikunnan opettaja. Miten siinä kerrataan ja kartoitetaan vaikka fysiikkaa ja saksaa, ellei tällä liikkamaikalla satu olemaan pätevyyttä niiden opettamiseen tai muuten vaan osaamista.
Tämä ei ole ongelma alakoulussa nyt eikä tämä olisi ongelma yläkoulussa jos koulut vaan aukeaisivat ja koulutyö jatkuisi normaalisti. Nyt näin ei ole.
No se liikkamaikka voi mennä opettamaan sitä liikuntaa tietty. Aivan sama, mitä lukujärjestyksessä on. Ei ole kukaan mitään normaalia vaatinutkaan. Menkää nyt niiden oppilaiden kanssa sinne kouluun ja tsekatkaa, mitä niille kuuluu. Minusta aivan turhaa nillittämistä. Vähän luovuutta ja joustoa kehiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
446 jatkaa. Sen ymmärrän, että korona huolettaa, mutta että ei tiedä, mitä tunneilla tekisi. Kaksi viikkoa on pitkä aika kerrata ja kartoittaa keväällä opetettuja asioita. Kysykää vaikka etukäteen toiveita ja tarpeita. Sen kahden viikon jälkeen sitten lomille lomps.
23 sivua eikä sulle vieläkään ole valjennut että mikä tässä nimenomaan YLÄKOULUSSA mättää tässä upeassa visiossa että "kertaatte ja kartoitatte etäopetuksen asioita". Jos palauttaa kouluun normaalisti, tämä olisi hyvä idea. Nyt näin ei ole, vaan ministeriö määräsi että yksi opettaja opettaa yhtä ryhmää, aikuiset ei vaihdu. Näin siis yhtä luokkaa saattaa nämä kaksi viikkoa opettaa vaikka luokanvalvojana toimiva liikunnan opettaja. Miten siinä kerrataan ja kartoitetaan vaikka fysiikkaa ja saksaa, ellei tällä liikkamaikalla satu olemaan pätevyyttä niiden opettamiseen tai muuten vaan osaamista.
Tämä ei ole ongelma alakoulussa nyt eikä tämä olisi ongelma yläkoulussa jos koulut vaan aukeaisivat ja koulutyö jatkuisi normaalisti. Nyt näin ei ole.
Äänekäs edunvalvontajärjestönne Oaj on käsittääkseni mukana ohjeistusten laatimisessa. Eikö siellä ole kykyä ja osaamista tuoda oleellisia reunaehtoja esille, jotta ne voidaan huomioida ohjeistuksia tehtäessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse päätin että evvk. Jään saikulle viime tingassa.
Lusmuja on joka alalla. Se näkyy aina myös työn laadussa.
Olen riskiryhmää ja arvostan elämää enemmän kuin kahden viikon turhaa videoiden katselua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
446 jatkaa. Sen ymmärrän, että korona huolettaa, mutta että ei tiedä, mitä tunneilla tekisi. Kaksi viikkoa on pitkä aika kerrata ja kartoittaa keväällä opetettuja asioita. Kysykää vaikka etukäteen toiveita ja tarpeita. Sen kahden viikon jälkeen sitten lomille lomps.
23 sivua eikä sulle vieläkään ole valjennut että mikä tässä nimenomaan YLÄKOULUSSA mättää tässä upeassa visiossa että "kertaatte ja kartoitatte etäopetuksen asioita". Jos palauttaa kouluun normaalisti, tämä olisi hyvä idea. Nyt näin ei ole, vaan ministeriö määräsi että yksi opettaja opettaa yhtä ryhmää, aikuiset ei vaihdu. Näin siis yhtä luokkaa saattaa nämä kaksi viikkoa opettaa vaikka luokanvalvojana toimiva liikunnan opettaja. Miten siinä kerrataan ja kartoitetaan vaikka fysiikkaa ja saksaa, ellei tällä liikkamaikalla satu olemaan pätevyyttä niiden opettamiseen tai muuten vaan osaamista.
Tämä ei ole ongelma alakoulussa nyt eikä tämä olisi ongelma yläkoulussa jos koulut vaan aukeaisivat ja koulutyö jatkuisi normaalisti. Nyt näin ei ole.
Ministeriö ohje on jo tullut? Ja kunnan sovellukset tehty?
Tämä spekulointihan tässä juurikin mättää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta ne mitkä on jäänyt opettamatta etäkoulun aikana. Ainakaan meillä ei ole ollut kuin tehtäviä netissä ja omaehtoinen opiskelu.
Jos olisin luokanopettaja, niin tekisin näin. Mutta ap:n tavoin olen aineenopettaja, joka ei nyt tapaa omia oppilaitaan vaan toimii jonkin puolikkaan ryhmän päivähoidon valvojana, kun koko ryhmä ei mahdu omalle luokanvalvojalle.
Voi herranjestas, miten vaikeaa tämä nyt voi olla! Onko ihan mahdoton ajatus, että suunnitellaan ne tunnit samaan tapaan kuin tähänkin asti etäopetuksena ja ne oppilaat tekevät ne kunkin opettajan antamat tehtävät ja esim kokeet sinun valvonnassasi. Jos heillä on jotain kysyttävää, neuvot parhaasi mukaan ja otat muistiin niitä huomioita ja ongelmakohtia ja informoit sitten sitä aineenopettajaa. Vai eikö maantiedon opettaja osaa neuvoa yläasteen matikassa?
En ole mantsan ope, mutta käytännössä kaikkien aineiden opettaminen tai edes neuvominen ei minulta onnistu. Esimerkiksi kemian ja fysiikan kanssa olen ollut tekemisissä viimeksi lukiossa, noin 15 vuotta sitten. Molemmista piti käydä yksi pakollinen kurssi, yhtään enempään ei olisi rahkeet riittäneet. Lukion tai yläasteen matematiikastakaan en ymmärrä yhtään mitään, ja miksi pitäisikään: olen kouluttautunut oman aineeni opettajaksi, kun taas matematiikan opettajaksi kouluttautunut on ihan ulalla sen sisällöistä. Niin se vaan menee, että yliopistokoulutuksen saaneen yleissivistys saattaa olla jopa heikompi kuin lukion päättävän abiturientin, mutta omalla kapealla alallaan hän tietää aiheesta lähes kaiken mitä tiedettävissä on. Tämä johtuu osin koulutusrakenteista, pätevyysvaatimuksista ja työmarkkinoista: mafyke-opettajalle on huomattavasti enemmän töitä tarjolla kuin marufi-opettajalle.
Keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että aika harva tietää ja ymmärtää, mikä on aineenopettajan ja luokanopettajan koulutuksen ero, tai millainen aineenopettajien työkenttä noin ylipäänsä on.
Jos haluaa katsoa laput silmillä maailmaa.
On eri asia katsoa laput silmillä maailmaa kuin osata opettaa vierasta ainetta, johon vaaditaan viiden-kuuden vuoden korkeakouluopintoja. Oman aineeni opettamisesta ei tulisi mitään, ellen seuraisi päivittäin uutisia, harrastaisi kulttuuria ym., mutta mitä tekemistä sillä on matematiikan opettamisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta ne mitkä on jäänyt opettamatta etäkoulun aikana. Ainakaan meillä ei ole ollut kuin tehtäviä netissä ja omaehtoinen opiskelu.
Jos olisin luokanopettaja, niin tekisin näin. Mutta ap:n tavoin olen aineenopettaja, joka ei nyt tapaa omia oppilaitaan vaan toimii jonkin puolikkaan ryhmän päivähoidon valvojana, kun koko ryhmä ei mahdu omalle luokanvalvojalle.
Voi herranjestas, miten vaikeaa tämä nyt voi olla! Onko ihan mahdoton ajatus, että suunnitellaan ne tunnit samaan tapaan kuin tähänkin asti etäopetuksena ja ne oppilaat tekevät ne kunkin opettajan antamat tehtävät ja esim kokeet sinun valvonnassasi. Jos heillä on jotain kysyttävää, neuvot parhaasi mukaan ja otat muistiin niitä huomioita ja ongelmakohtia ja informoit sitten sitä aineenopettajaa. Vai eikö maantiedon opettaja osaa neuvoa yläasteen matikassa?
En ole mantsan ope, mutta käytännössä kaikkien aineiden opettaminen tai edes neuvominen ei minulta onnistu. Esimerkiksi kemian ja fysiikan kanssa olen ollut tekemisissä viimeksi lukiossa, noin 15 vuotta sitten. Molemmista piti käydä yksi pakollinen kurssi, yhtään enempään ei olisi rahkeet riittäneet. Lukion tai yläasteen matematiikastakaan en ymmärrä yhtään mitään, ja miksi pitäisikään: olen kouluttautunut oman aineeni opettajaksi, kun taas matematiikan opettajaksi kouluttautunut on ihan ulalla sen sisällöistä. Niin se vaan menee, että yliopistokoulutuksen saaneen yleissivistys saattaa olla jopa heikompi kuin lukion päättävän abiturientin, mutta omalla kapealla alallaan hän tietää aiheesta lähes kaiken mitä tiedettävissä on. Tämä johtuu osin koulutusrakenteista, pätevyysvaatimuksista ja työmarkkinoista: mafyke-opettajalle on huomattavasti enemmän töitä tarjolla kuin marufi-opettajalle.
Keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että aika harva tietää ja ymmärtää, mikä on aineenopettajan ja luokanopettajan koulutuksen ero, tai millainen aineenopettajien työkenttä noin ylipäänsä on.
Se minulle selvisi kristallinkirkkaasti, kun olin yhtenäiskoulussa töissä. Joka aineenopettajalla on oma erittäin tärkeä aine ja heti on pasmat sekaisin ja langat kadoksissa, kun tuli jokin muutos. Ja yksi oman, maailman tärkeimmän aineen tunti jäi pois, se oli anteeksiantamatonta.
Heidän opettamansa aineet olivat niin tärkeitä, että lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen ei ollut mitään sen rinnalla. Osa heistä puhui luokanopettajille kuin lapsille. Ihan kuin meiltä puuttuisi ruuvi päästä, emmekä voisi olla aikuisia, joka harrastaa vaikkapa historiaa ja puhuu useita kieliä, vaikka ei niitä opetaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse päätin että evvk. Jään saikulle viime tingassa.
Lusmuja on joka alalla. Se näkyy aina myös työn laadussa.
Olen riskiryhmää ja arvostan elämää enemmän kuin kahden viikon turhaa videoiden katselua.
Joukkohysteria
Ehkä eniten koko korona-aikana on ärsyttänyt tää opettajien vinkuminen koulujen avaamisesta.
Sen ymmärsin, että etäopetus oli hankalaa härjestää (aluksi ainakin), paljon paljon haasteita. Mutta tää, että oikein pariksi viikoksi pitää mennä omaa ammattiaan tekemään, kun melkein kokeet, arvioinnit yms. on jo tältä vuodelta valmiina! Siis AIVAN KAUHEETA.
Kuulkaa aika harvalta ammattiryhmältä on kyselty, haluaako ne olla etänä vai läsnä töissä koronan vuoksi. Teiltäkään ei kysellä, eikä pidä. Minkä vuoksi se useiden vuosien maisterikoulutus hankitaan, varmaan opetustaitojen opettelua varten?
Yhteinen keskustelun työkavereidesi kanssa saattaa tuoda asiaan ratkaisun. Avun pyytäminen muilta on vaan viisautta. Yhdessä olette enemmän! Tsemppiä!😊