Miksi vieras ihminen on lapsiperheiden mielestä täti/setä ??

Voiko jonu nyt antaa sen tilanne-esimerkin, jossa pitää kutsua tädiksi tai sedäksi?

Vierailija kirjoitti:

"Täti" ja "setä" tekee vieraasta ihmisestä mukavamman tuntuisen kuin "nainen" tai "mies". Minusta "täti" on ihan ok, paljon parempi kuin "nainen", "neiti" tai mun tapauksessa "rouva". Mutta mikähän olisi sukupuolineutraali nimitys vieraalle aikuiselle josta halutaan kuitenkin puhua lähestyttävällä, kivalla tavalla?

Nämä on tietysti vähän tottumiskysymyksiä, tädittelyssä ja sedättelyssä on hitusen "lässyttävä" (enkä tarkoita tätä nyt negatiivisena asiana) sävy, joka on syntynyt niihin niiden käytön myötä. Sama sävy saadaan kyllä muihinkin sanoihin jos halutaa (tosin en tiedä miksi haluttaisiin). Hyvin usein tädin/sedän voi korvata ihan persoonapronominilla "hän" - sanan neutraali, kiva ja lähestyttävä sävy on helppo luoda äänensävyllä ja elekielelle. "Niin, hänellä on söpö koira mukana", "älä koska siihen, se on hänen ostoskärrynsä", "annetaan hänen mennä ensin", "sun täytyy kysyä häneltä". Jos taas on tarpeen käyttää jotenkin kuvailevaa sanaa, jotta tiedettäisiin kenestä puhutaan, moni muu sana on paljon tunnistettavampi ja varmempi kuin täti/setä - "se punatakkinen", "hattupäinen", "aikuinen/tyyppi joka seisoi meidän edessä" jne. Lasten kesken tytöttelyn/pojittelun korvaa helposti sanalla "toinen" (tai "kaveri" jos sitä haluaa käyttää), "se on toisen lapio", "nyt oli toisen vuoro", "ehkä toinen ei tiennyt että...".

Tuntuu oudolta ekan viikon kun alkaa kiinnittää huomiota asiaan, kuukauden päästä tuntuisi jo tosi oudolta puhua tädeistä, sedistä, tytöistä ja pojista. 

Vierailija kirjoitti:

Voiko jonu nyt antaa sen tilanne-esimerkin, jossa pitää kutsua tädiksi tai sedäksi?

Esim. lapsi seisoo tien tukkeena, nainen kävelemässä ohi.

Äiti: "Nico-kulta, väistäpä tätiä."

Kutsuisin kyllä vieraita horoiksi ja mulkeroiksi, mutta sitten ajattelin että setä ja täti sopisivat kuitenkin paremmin lasten käytämiksi nimityksiksi, yritän kuitenkin tässä kasvattaa kunnon kansalaisia.

Onko tämä sinusta jotenkin uusi juttu? Ei ole. Tämä on vanha tapa. Kerropa nyt, aloittaja, ihan tarkkaan, millä tavalla tämä tapa haittaa sinun elämääsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko jonu nyt antaa sen tilanne-esimerkin, jossa pitää kutsua tädiksi tai sedäksi?

Esim. lapsi seisoo tien tukkeena, nainen kävelemässä ohi.

Äiti: "Nico-kulta, väistäpä tätiä."

Äiti: "Nico-kulta, väistä vähän."

Äiti: "Nico-kulta, väistä että hän pääsee ohi."

Äiti: "Nico-kulta, väistätkö niin siitä mahtuu kulkemaan."

Äiti: "Nico-kulta, väistä tännepäin."

Sitä tätiä ei tarvita yhtään mihinkään, on täysin epäolennaista kulkeeko siitä täti, setä, mummu, Pentti vai Anneli. Miksi ohikulkeva aikuinen pitäisi saada kuulostamaan lapsesta "kivalta ja omalta"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko jonu nyt antaa sen tilanne-esimerkin, jossa pitää kutsua tädiksi tai sedäksi?

Esim. lapsi seisoo tien tukkeena, nainen kävelemässä ohi.

Äiti: "Nico-kulta, väistäpä tätiä."

Nico, väistä muita.

Nico, tee tilaa toisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Täti" ja "setä" tekee vieraasta ihmisestä mukavamman tuntuisen kuin "nainen" tai "mies". Minusta "täti" on ihan ok, paljon parempi kuin "nainen", "neiti" tai mun tapauksessa "rouva". Mutta mikähän olisi sukupuolineutraali nimitys vieraalle aikuiselle josta halutaan kuitenkin puhua lähestyttävällä, kivalla tavalla?

Nämä on tietysti vähän tottumiskysymyksiä, tädittelyssä ja sedättelyssä on hitusen "lässyttävä" (enkä tarkoita tätä nyt negatiivisena asiana) sävy, joka on syntynyt niihin niiden käytön myötä. Sama sävy saadaan kyllä muihinkin sanoihin jos halutaa (tosin en tiedä miksi haluttaisiin). Hyvin usein tädin/sedän voi korvata ihan persoonapronominilla "hän" - sanan neutraali, kiva ja lähestyttävä sävy on helppo luoda äänensävyllä ja elekielelle. "Niin, hänellä on söpö koira mukana", "älä koska siihen, se on hänen ostoskärrynsä", "annetaan hänen mennä ensin", "sun täytyy kysyä häneltä". Jos taas on tarpeen käyttää jotenkin kuvailevaa sanaa, jotta tiedettäisiin kenestä puhutaan, moni muu sana on paljon tunnistettavampi ja varmempi kuin täti/setä - "se punatakkinen", "hattupäinen", "aikuinen/tyyppi joka seisoi meidän edessä" jne. Lasten kesken tytöttelyn/pojittelun korvaa helposti sanalla "toinen" (tai "kaveri" jos sitä haluaa käyttää), "se on toisen lapio", "nyt oli toisen vuoro", "ehkä toinen ei tiennyt että...".

Tuntuu oudolta ekan viikon kun alkaa kiinnittää huomiota asiaan, kuukauden päästä tuntuisi jo tosi oudolta puhua tädeistä, sedistä, tytöistä ja pojista. 

Tässä on vain se juttu, että kolmannen persoonan persoonapronomini on useimmille se eikä hän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko jonu nyt antaa sen tilanne-esimerkin, jossa pitää kutsua tädiksi tai sedäksi?

Esim. lapsi seisoo tien tukkeena, nainen kävelemässä ohi.

Äiti: "Nico-kulta, väistäpä tätiä."

Nico, väistä muita.

Nico, tee tilaa toisille.

Mä sanon usein "muut" tai "ihmiset", mutta todella teennäiseltä se kyllä kuulostaa, kun usein kyseessä on yksi ihminen.

Minua on kutsuttu pas**ksi äidiksi, h**raksi, saa**nan avionrikkojaksi, rotkoksi, rais***tavaksi nart*ksi,  vi**un pant***ksi milfiksi. Tässä nyt muutama viimeiseltä kahdelta vuodelta. Minusta tädissä ei ole mitään vikaa. Minua saa vieraat lapset ja aikuiset kutsua koska vain ja missä vain tädiksi. 

No, toinen vaihtoehto olisi käyttää pronominia hän. Ongelma vain on, ettei se suomalaisen suustatule kovin helposti, vaan muuttuu muotoon se. Ongelma vain muuttaa muotoaan, eivätkä lapset edelleenkään opi oikeaa suomen kieltä.

Vierailija kirjoitti:

No, toinen vaihtoehto olisi käyttää pronominia hän. Ongelma vain on, ettei se suomalaisen suustatule kovin helposti, vaan muuttuu muotoon se. Ongelma vain muuttaa muotoaan, eivätkä lapset edelleenkään opi oikeaa suomen kieltä.

Mitä tämä oikea suomen kieli muuten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Täti" ja "setä" tekee vieraasta ihmisestä mukavamman tuntuisen kuin "nainen" tai "mies". Minusta "täti" on ihan ok, paljon parempi kuin "nainen", "neiti" tai mun tapauksessa "rouva". Mutta mikähän olisi sukupuolineutraali nimitys vieraalle aikuiselle josta halutaan kuitenkin puhua lähestyttävällä, kivalla tavalla?

Voitko antaa esimerkin, missä tilanteessa pitää käyttää ylipäätään tällaisia termejä tuntemattomasta?

Puhutko puolisollesi, vanhemmillesi tai kaverille samassa tilanteessa samalla tavalla?

Lapsille ei tarvitse puhua kuin vähä-älyiselle. Lapsi oppii sitä ihan samaa kieltä ja sanoja ymmärtämään, kuin sinä ja muutkin ihmiset, kun sille lapselle vaan puhuu ihan normaalisti.

4 lasta kasvattanut ja ketään ei ole koskaan tarvinnut seditellä tai täditellä.

Itse asiassa olen jostain kuullut, että se lapsille lässyttäminen on joku ihan biologisperäinen juttu, joka tulee aika automaattisesti!

Kyllä. Näin kertoi ainakin evoluutiobiologi Dawkins kirjassaan, mutta eihän sekään jannu mistään mitään tiedä. Itselläni vain kaksi lasta, ja molemmille "lässyttänyt". (sivusta)

Täällä maalla ihmiset usein puhuvat itsestään lapsille tätinä, setänä, mummuna tai pappana. 

Puhutteko aikuisille tädeistä ja sedistä? Jos ette, niin miksi ette voi puhua lapsille niillä sanoilla, joilla puhutte aikuisille?

Jos oikeasti aikuisten kesken vain huorittelette, niin teillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan.

Jos täytyy väistää pyörällä kulkevaa, sanon aina että väistätkö kun pyörä tulee. En tullutkaan ajatelleeksi kuinka loukkaan ihmispoloa joka jää ihan vaille huomiota eikä hän ole edes sedän tai tädin arvoinen. Ja eihän kävelijöistäkään sanota, että no nyt sillä puolen on tulossa pari adidaksia, että tuus vähän tänne reunaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Täti" ja "setä" tekee vieraasta ihmisestä mukavamman tuntuisen kuin "nainen" tai "mies". Minusta "täti" on ihan ok, paljon parempi kuin "nainen", "neiti" tai mun tapauksessa "rouva". Mutta mikähän olisi sukupuolineutraali nimitys vieraalle aikuiselle josta halutaan kuitenkin puhua lähestyttävällä, kivalla tavalla?

Voitko antaa esimerkin, missä tilanteessa pitää käyttää ylipäätään tällaisia termejä tuntemattomasta?

Puhutko puolisollesi, vanhemmillesi tai kaverille samassa tilanteessa samalla tavalla?

Lapsille ei tarvitse puhua kuin vähä-älyiselle. Lapsi oppii sitä ihan samaa kieltä ja sanoja ymmärtämään, kuin sinä ja muutkin ihmiset, kun sille lapselle vaan puhuu ihan normaalisti.

4 lasta kasvattanut ja ketään ei ole koskaan tarvinnut seditellä tai täditellä.

Itse asiassa olen jostain kuullut, että se lapsille lässyttäminen on joku ihan biologisperäinen juttu, joka tulee aika automaattisesti!

Kyllä, tämä näkyy intonaatiossa, toistossa ja painotuksissa. Mutta se ei tarkoita että ihmisiä pitäisi kutsua sediksi tai mummoiksi :D

Vierailija kirjoitti:

Puhutteko aikuisille tädeistä ja sedistä? Jos ette, niin miksi ette voi puhua lapsille niillä sanoilla, joilla puhutte aikuisille?

Jos oikeasti aikuisten kesken vain huorittelette, niin teillä ei pitäisi olla lapsia ollenkaan.

Aikuisille ja lapsille puhutaan eri asioita. Ei esim. mun tarvitse kiinnittää seurassani olevan aikuisen huomiota siihen, että hänen täytyy väistää jotakuta. 

Nämä täti- ja setä-nimitykset liittyvät sellaiseen vanhaan kohteliaaseen puheeseen, jolloin lapset teitittelivät aikuisia tai puhuttelivat kolmannessa persoonassa. Nykyään sinutellaan, mutta tapa viitata lapsille kolmannessa persoonassa vieraisiin aikuisiin tätinä ja setänä on jäänyt kieleen, jolla lapsille puhutaan. Ja kyllä pienille lapsille tosiaan puhutaan eri tavalla kuin aikuisille.

Mietin tätä kun olin 14-vuotias, ohjasin liikuntakerhoa, ja vanhemmat kutsuivat minua tädiksi. Siis vanhemmat. Lapset ovat aina kutsuneet minua nimeltä, tai nykyään opeksi.

Vierailija kirjoitti:

Mietin tätä kun olin 14-vuotias, ohjasin liikuntakerhoa, ja vanhemmat kutsuivat minua tädiksi. Siis vanhemmat. Lapset ovat aina kutsuneet minua nimeltä, tai nykyään opeksi.

Voi liittyä siihenkin, että aikuiset eivät tiedä sun nimeä. Mä en ainakaan muistanut mun lasten liikuntakerhon ohjaajien nimiä. Kyllä ne jollain monisteella tulivat, mutta unohtuivat sitten.