Lue keskustelun säännöt.
Todella suuri ahdistus kun ajattelen että tulen kuolemaan rumana
16.02.2026 |
Ei saa koskaan kokea sitä että olisi ollut jotain muuta. Luin jonkun artikkelin liittyen kuolemaan, ja tuli vahva ahdistus kun miettii sitä ja sellainen tässäkö tää nyt oli fiilis. Se ettei koskaan pääse kokemaan ns. Kauneutta. Se on jotenkin ahdistava asia. Toisaalta näen kuoleman tietysti myös vapautuksena rumuudesta, mutta jotenkin se on niin naurettavan pitkä elämä viettää rumana jne. Tuntuu että on täällä ihan turhaan.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Onhan plastiikkakirurgia keksitty.
On, mutta leikkauksissa on aina paljon riskejä, lisäksi en tiedä riittäisikö sekään edes minulle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisin sanoen epäilen ettei se tekisi minusta kaunista.
Terveys on kyllä tuhat kertaa tärkeämpää, tyhjäpäät. Ja sekin, että ehtisi ja pystyisi hankkimaan jotakin korvien väliin.
Vierailija kirjoitti:
Terveys on kyllä tuhat kertaa tärkeämpää, tyhjäpäät. Ja sekin, että ehtisi ja pystyisi hankkimaan jotakin korvien väliin.
Ehkä, mutta en voi lakata murehtimasta ulkonäköä. En ole voinut vuosiin lopettaa sitä.
Mulla on taas valtava into, kun tiedän herääväni taivaassa nuorempana ja nättinä. Ellei muuta muotoa noidaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko naama kuin petolinnun perseellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveys on kyllä tuhat kertaa tärkeämpää, tyhjäpäät. Ja sekin, että ehtisi ja pystyisi hankkimaan jotakin korvien väliin.
Ehkä, mutta en voi lakata murehtimasta ulkonäköä. En ole voinut vuosiin lopettaa sitä.
Ehkä tarvit apua tuohon jos mielesi vallannut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on taas valtava into, kun tiedän herääväni taivaassa nuorempana ja nättinä. Ellei muuta muotoa noidaksi.
Niin, no, toivottavasti taivas on olemassa ja todella käy noin. Eihän siitä takuita ole. Jos ei, niin sitten on elänyt ainoan elämänsä turhana ja rumana, eikä koskaan saanut kokea sitä hyvää.
Satoja kuolleita laittaneena, ei heitä mittaile onko ruma vai kaunis. Ihminen siinä on ja sitä kunnialla kohtelee.
Kannattaa arvostaa itseäsi, Kauneus on käsite ja meillä ihmisillä on eri näkymyksiä siitä mikä on kaunista.
Jos oma naama ei miellyttä, sille voi tehdä jotain. Jos sekään ei ole vaihto, tilanne pitää vaan hyväksyä. On mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko naama kuin petolinnun perseellä?
Kyllä. Eikä pelkästään se, myös kroppa. Kaikin puolin siis ruman näköinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko naama kuin petolinnun perseellä?
Sinulla?? Ainakin sydämesi on musta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveys on kyllä tuhat kertaa tärkeämpää, tyhjäpäät. Ja sekin, että ehtisi ja pystyisi hankkimaan jotakin korvien väliin.
Ehkä, mutta en voi lakata murehtimasta ulkonäköä. En ole voinut vuosiin lopettaa sitä.
Ehkä tarvit apua tuohon jos mielesi vallannut!
Niin tarvisinkin kyllä. Olenkin menossa psykofyysiseen fysioterapiaan pian. Katsotaan auttaako se.
Köyhänä,rumana,kipeänä&sairaana ja yksin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko naama kuin petolinnun perseellä?
Kyllä. Eikä pelkästään se, myös kroppa. Kaikin puolin siis ruman näköinen ihminen.
Friikkisirkuksessa sinulle olisi töitä.
Rumana ja ilmeiseti myös typeränä
Vierailija kirjoitti:
Satoja kuolleita laittaneena, ei heitä mittaile onko ruma vai kaunis. Ihminen siinä on ja sitä kunnialla kohtelee.
Kannattaa arvostaa itseäsi, Kauneus on käsite ja meillä ihmisillä on eri näkymyksiä siitä mikä on kaunista.
Jos oma naama ei miellyttä, sille voi tehdä jotain. Jos sekään ei ole vaihto, tilanne pitää vaan hyväksyä. On mitä on.
Niin. On aika monta asiaa mitä sille naamalle pitäisi tehdä. Ja sen ajatteleminenkin tuntuu jo uuvuttavalta. Olen niin laiska etten sille mitään jaksa tehdä, enkä ehkä osaisikaan.
Mikähän se nyt on kaunista ja rumaa ... Makukysymyskin vielä. Ja mielialakysymys. Ainakin itse väsyneenä ja masentuneena näen itseni rumempana.
Meissä jokaisessa on kauneutta ja jokainen on omalla tavallaan kaunis.
Olen nähnyt monia kuolleita ja useat heistä ovat olleet kuolleina kauniimpia, kuin elävänä. Se levollisuus ja rauha joka heidät ympäröi, näkyy kauneutena. Äidillänikin, joka aina oli kiukkuinen ihminen, oli jopa pienoinen hymy arkussa. Tuollainen ulkonäkökeskeisyys on turhaa ja moni tuhlaa elämänsä tyhjänpäiväisyyksiin. Itse en ole tuijottanut peiliä enää vuosikausiin.
Onhan plastiikkakirurgia keksitty.