Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaisikohan hakea kellarista vanhat päiväkirjat..
03.07.2006 |
Olen 8-vuotiaasta kirjoittanut päiväkirjaa. Kaikki ne kerrat kun kärsin äitini henkisestä ja fyysisestä pahoinpitelystä..kaikki on kirjoitettu lapsen kielellä ja tunteilla. Toisaalta, annanko kirjojen vain pölyttyä..
Kun ikää on jo 26, niin on kummasti alkanut lapsuus kiinnostaa; mitä oikeasti tapahtui jne. Tähän asti olen vain syytellyt itseäni. Vika on varmasti ollut minussa, koska sisarukseni ovat aina olleet kilttejä äidin lemmikkejä.
Kommentit (4)
Kattele asioita ' vähän kauempaa' ja mieti mikä oikeasti tapahtui ja mikä tapahtui vain lapsen mielessä. Hyvä olisi, jos joku sisaruksistasi lukisi ne myös ja kertoisi oman näkökulmansa asioihin. Kolikolla on kaksi puolta ja molemmat ovat oikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta älä myöskään polta niitä missään nimessä. Ennemmin tai myöhemmin sinulle todennäköisesti tulee suuri tarve käydä nuo asiat läpi ja sinä myös hyödyt siitä. Jos se aika on nyt, niin sitten on, jos ei, niin se tulee ennemmin tai myöhemmin.
ne voivat käydä terapiasta vielä joskus. Lue ne sitten kun sinulla on kunnolla aikaa ja olet vahvalla ja päättäväisellä mielellä.
Kuka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään.