Miten voi olla ikävä ihmistä, jota
Kommentit (54)
Ikävöitkö juuri tätä ihmistä vai ajatusta siitä, että hän voisi täyttää sinussa jonkin tyhjiön?
Vierailija kirjoitti:
Ikävöitkö juuri tätä ihmistä vai ajatusta siitä, että hän voisi täyttää sinussa jonkin tyhjiön?
Niin... Joku erikoinen yhteys tämän ihmisen kanssa. Mutta, jos se onkin vain ajatus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävöitkö juuri tätä ihmistä vai ajatusta siitä, että hän voisi täyttää sinussa jonkin tyhjiön?
Niin... Joku erikoinen yhteys tämän ihmisen kanssa. Mutta, jos se onkin vain ajatus...
Millainen on erikoinen yhteys? Samat kiinnostuksen kohteet? Sama arvomaailma? Ulkonäöllisesti olette sopivat? Jotain muuta?
Yhteys, jota ei ole ollut kenenkään muun kanssa. En osaa selittää. Joku henkinen juttu tms.
Nyt kun ajattelee, niin ollaan ehkä jollakin tavalla saman näköisiä. Luonteenpiirteiltä erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Jospa joku tietäisi vastauksen.
🤣
Sama mulla. Yhteys, ulkonäkö, jutut, kiinnostukset jne. Mutta ei olla tekemisessä oltu enää pariin kuukauteen. Harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla. Yhteys, ulkonäkö, jutut, kiinnostukset jne. Mutta ei olla tekemisessä oltu enää pariin kuukauteen. Harmittaa.
Ei mekään olla oltu kuukausiin. Mutta en ymmärrä tätä ikävää. Ei vaan mene ohi.
Minulla on ikävä ihmistä, joka on hyvin suoraan osoittanut ettei halua huomiotani/seuraani - luultavasti toivoo etten edes muistaisi tai ajattelisi häntä. Olen hänelle vastnemielinen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos järki menisi ennen tunnetta, ei tällaista tapahtuisi. Mutta kun se ei mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama mulla. Yhteys, ulkonäkö, jutut, kiinnostukset jne. Mutta ei olla tekemisessä oltu enää pariin kuukauteen. Harmittaa.
Ei mekään olla oltu kuukausiin. Mutta en ymmärrä tätä ikävää. Ei vaan mene ohi.
Nii mulla sama. Ei vaan unohdu ei, ikävä hänen läsnäoloaan joka oli jotain tosi kummallista. Hyvällä tavalla hämärää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ikävä ihmistä, joka on hyvin suoraan osoittanut ettei halua huomiotani/seuraani - luultavasti toivoo etten edes muistaisi tai ajattelisi häntä. Olen hänelle vastnemielinen niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Jos järki menisi ennen tunnetta, ei tällaista tapahtuisi. Mutta kun se ei mene niin.
😲
Sellaista sattuu. Mun piti elää yli 35-vuotiaaksi tavatakseni ihmisen jonka kanssa klikkaa ihan poikkeuksellisesti. Ei olla nähty aikoihin enkä voi olla ikävöimättä häntä jatkuvasti. Toisistamme pitäminen on molemminpuolista.
Vierailija kirjoitti:
Ihastusko siis?
Varmasti sitä. Vaikka tietää, että mitään vakavaa ei tule, niin miksi ei kerta kaikkiaan pysty unohtamaan? Miten voi joku ihminen jäädä jonnekin sydämen/sielun syövereihin niin pahasti?
Liityn joukkoon. Harmittamaan yksi juttu enkä pysty keskittyä mihinkään kun tämä ihminen pyörii koko ajan mielessä.
Saattaapi olla sielunkumppani. Niitä kohtaa elämässä vähän, joten pidä kiinni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävöitkö juuri tätä ihmistä vai ajatusta siitä, että hän voisi täyttää sinussa jonkin tyhjiön?
Niin... Joku erikoinen yhteys tämän ihmisen kanssa. Mutta, jos se onkin vain ajatus...
Se on se ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Saattaapi olla sielunkumppani. Niitä kohtaa elämässä vähän, joten pidä kiinni!
Tätä olen miettinyt. Seuraava siirto saa tulla vastapuolelta. Tulee jotain, jos on tullakseen. Suhtaudun asiaan avoimesti, mutta raastavaa.
niinpä sitä ei kuule moni tiiä