Anteeksi taad yksi narsisti aloitus mutta
Voiko narsisti muuttua? Äitini on diagnosoinut isäpuoleni narsistiksi, virallista diagnoosia ei ole.
Isäpuoli on muuttunut n.6-7 vuoden sisällä TODELLA paljon.
Muistan kun olin teini ja pelkäsin häntä, hajotti tavaroitani ja löi reikiä seinään.
Äitini luonne muuttui pysyvästi josta olen katkera vieläkin tälle miehelle.
Nykyään hän on kuin eri ihminen. Mukava, huomioonottava, kiltti. Eli onko oikea diagnoosi tuo narsisti edes? Kun olen lukenut vuosien aikana ettei narsistit muutu?
Kommentit (20)
Äitisi ei voi antaa diagnoosia ilman pätevöittävää koulutusta. Päättelen että isäsi ei ollut narsisti sillä narsistin muuttuminen on äärimmäisen harvinaista.
Ei narsisti muutu vaikka kävisi terapiassakin. Väärä diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi ei voi antaa diagnoosia ilman pätevöittävää koulutusta. Päättelen että isäsi ei ollut narsisti sillä narsistin muuttuminen on äärimmäisen harvinaista.
Isäpuoleni mutta joo tätä olen itsekin epäillyt. Hän on jopa moneen otteeseen viime vuosien aikana pyytänyt anteeksi ja myöntänyt olevansa väärässä. Narsistit eivät kai tätä tee?
Silti äitini yhäkin sanoo tämän olevan narsisti. Olen ihan pihalla mikä nyt on homman nimi.
Miten usein näet isäpuoltasi? Jos harvoin, niin kokonaiskuva voi vääristyäkin.
Narsisti on niin rento, reilu, mukava ja luonteva muille kuin uhrilleen. Opettelee käyttäytymään voidakseen kontrolloida ympärillään olevia. Sitä tuokin on. Anteeksipyynnöt on teatteria. Tiedän, koska (tuleva ex-)mieheni on diagnosoitu narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Ei narsisti muutu vaikka kävisi terapiassakin. Väärä diagnoosi.
Tätä olen pelännytkin. Olen nykyään ihmetellyt kun äitini suuttuu hyvin nopeasti isäpuoleni sanomisista ja heti syyttää tätä narsistiksi. Teininä uskoin kun .. noh, olin ilmeisesti tyhmä ja pelkäsin.
Isäpuoli kun tosiaan ei ole vuosiin tehnyt mitään pelottavaa tai itsekästä niin olen alkanut kyseenalaistamaan äitini sanat.
Täytynee alkaa nyt avaamaan tätä asiaa tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi ei voi antaa diagnoosia ilman pätevöittävää koulutusta. Päättelen että isäsi ei ollut narsisti sillä narsistin muuttuminen on äärimmäisen harvinaista.
Isäpuoleni mutta joo tätä olen itsekin epäillyt. Hän on jopa moneen otteeseen viime vuosien aikana pyytänyt anteeksi ja myöntänyt olevansa väärässä. Narsistit eivät kai tätä tee?
Silti äitini yhäkin sanoo tämän olevan narsisti. Olen ihan pihalla mikä nyt on homman nimi.
Kiero narsisti? Myöntää pienen pahan.
Vierailija kirjoitti:
Miten usein näet isäpuoltasi? Jos harvoin, niin kokonaiskuva voi vääristyäkin.
Asuin saman katon alla n.5-6 vuotta ja oli kyllä kamalaa. Muutin omilleni mutta kävin päivittäin ja oli yhäkin hirveää.
Ajan kanssa hän muuttui rennommaksi, kiltiksi.
Minun edesmennyt isäni oli vahva ja dominoiva persoona. Hän tiesi absoluuttisen totuuden ja koko perhe teki, mitä hän tahtoi. Veljeni katkaisi välit häneen. Meillä molemmilla oli syvä arvottomuuden tunne.
Viimeisen elämänsäkymmenen vuoden (70+) aikana hänestä tuli lempeä ja ymmärtäväinen. No, jotenkin vaativa vieras oli, mutta pehmeä.
Nyt sitten voi sanoa, ettei hän ollut narsistinen, kun muuttui.... mutta minä menin nuorena narsistisen miehen kanssa naimisiin. Olen miettinyt paljon miksi - ja yleensähän syy on lapsuuden kokemuksissa. Otin miehen, jokatuntui tutulta.
Onko narsistilla_yhtään_empatiaa?
Minä diagnosoin sinut steppaavaksi menninkäiseksi.
EI VOI. Narsisti on narsisti hautaan saakka. Narsisti saattaa kylläkin hieman ns. "rauhoittua" vanhenemisen myötä, koska ei pysty enää uskomaan yhtä kiistattomasti itsepetokseensa täydellisyydestä iän tuomien vaivojensa edessä. Joskus kyse voi myös olla siitä, että ikääntyvä narsisti ei vaan enää fyysisesti jaksa hypettää itseään raivoon ja väkivaltaan samalla lailla kuin ennen. Mutta ÄLÄ!!! anna tämän hämätä sinua. JOS kyseessä on todella narsistinen persoonallisuushäiriö, minkäänlainen henkinen kasvu on pelkkää esittämistä. Jos lankeat luottamaan narsistiin, tuon luottamuksen väärinkäyttö on vääjäämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Onko narsistilla_yhtään_empatiaa?
Vain itseään kohtaan... Toisin sanoen, ei. Toki narskut ovat hyviä larppaamaan, ja saattavat joskus antaa vaikutelman empatiasta esim. suuttumalla siitä, kun heidän läheisiään on kohdeltu huonosti (ainakin narsistin mielestä). Todellisuudessa kyse on siitä, että narsisti kokee sen loukkauksena itseään kohtaan. Kaikki hänen elämänsä ihmiset ovat hänen itsensä jatkeita ja/tai eri tavoin hyödyllisiä välineitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei narsisti muutu vaikka kävisi terapiassakin. Väärä diagnoosi.
Tätä olen pelännytkin. Olen nykyään ihmetellyt kun äitini suuttuu hyvin nopeasti isäpuoleni sanomisista ja heti syyttää tätä narsistiksi. Teininä uskoin kun .. noh, olin ilmeisesti tyhmä ja pelkäsin.
Isäpuoli kun tosiaan ei ole vuosiin tehnyt mitään pelottavaa tai itsekästä niin olen alkanut kyseenalaistamaan äitini sanat.
Täytynee alkaa nyt avaamaan tätä asiaa tarkemmin.
Kyse voi olla myös siitä, että olet onnistunut luomaan isäpuoleesi sen verran ajallista ja fyysistä etäisyyttä että hän ei katso sinua enää "omaisuudekseen", ja siten joutuu kohtelemaan sinua sillä näytellyllä ystävällisyydellä jota ulkopuoliset usein saavat narsistilta osakseen.
Vierailija kirjoitti:
EI VOI. Narsisti on narsisti hautaan saakka. Narsisti saattaa kylläkin hieman ns. "rauhoittua" vanhenemisen myötä, koska ei pysty enää uskomaan yhtä kiistattomasti itsepetokseensa täydellisyydestä iän tuomien vaivojensa edessä. Joskus kyse voi myös olla siitä, että ikääntyvä narsisti ei vaan enää fyysisesti jaksa hypettää itseään raivoon ja väkivaltaan samalla lailla kuin ennen. Mutta ÄLÄ!!! anna tämän hämätä sinua. JOS kyseessä on todella narsistinen persoonallisuushäiriö, minkäänlainen henkinen kasvu on pelkkää esittämistä. Jos lankeat luottamaan narsistiin, tuon luottamuksen väärinkäyttö on vääjäämätöntä.
Tämä on todella vaikeaa kun olen itse niin empaattinen. Sekava tilanne kun äitini välillä tykkää hänestä yhäkin ja välillä jättäisi samantien kun voisi.
Isäpuoli ei kuitenkaan ole läheskään niin kamala kun oli silloin monia vuosia sitten.
Vähän pelottaa kuitenkin_jos_hän on narsisti niin hän pelaa ns.hiljaista peliä.
Mistä ihmeestä tiedän pitääkö suojella äitiäni vai onko tämä "narsisti" mies edes oikea narsisti vai alunperin "vain mulkku" joka on nykyään muuttunut ihmisenä.
Olen nähnyt ihan vierestä heidän tappeluita ja äiti suuttuu ihan minimaalisistakin jutuista tosi raivokkaasti. Tämä on todella vaikea tilanne kun en tiedä kumpaa puoltaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI VOI. Narsisti on narsisti hautaan saakka. Narsisti saattaa kylläkin hieman ns. "rauhoittua" vanhenemisen myötä, koska ei pysty enää uskomaan yhtä kiistattomasti itsepetokseensa täydellisyydestä iän tuomien vaivojensa edessä. Joskus kyse voi myös olla siitä, että ikääntyvä narsisti ei vaan enää fyysisesti jaksa hypettää itseään raivoon ja väkivaltaan samalla lailla kuin ennen. Mutta ÄLÄ!!! anna tämän hämätä sinua. JOS kyseessä on todella narsistinen persoonallisuushäiriö, minkäänlainen henkinen kasvu on pelkkää esittämistä. Jos lankeat luottamaan narsistiin, tuon luottamuksen väärinkäyttö on vääjäämätöntä.
Tämä on todella vaikeaa kun olen itse niin empaattinen. Sekava tilanne kun äitini välillä tykkää hänestä yhäkin ja välillä jättäisi samantien kun voisi.
Isäpuoli ei kuitenkaan ole läheskään niin kamala kun oli silloin monia vuosia sitten.
Vähän pelottaa kuitenkin_jos_hän on narsisti niin hän pelaa ns.hiljaista peliä.Mistä ihmeestä tiedän pitääkö suojella äitiäni vai onko tämä "narsisti" mies edes oikea narsisti vai alunperin "vain mulkku" joka on nykyään muuttunut ihmisenä.
Olen nähnyt ihan vierestä heidän tappeluita ja äiti suuttuu ihan minimaalisistakin jutuista tosi raivokkaasti. Tämä on todella vaikea tilanne kun en tiedä kumpaa puoltaisi.
Heillä on todennäköisesti jokin sairas dynamiikka. Tanssi, jota näkymättömästi tanssitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI VOI. Narsisti on narsisti hautaan saakka. Narsisti saattaa kylläkin hieman ns. "rauhoittua" vanhenemisen myötä, koska ei pysty enää uskomaan yhtä kiistattomasti itsepetokseensa täydellisyydestä iän tuomien vaivojensa edessä. Joskus kyse voi myös olla siitä, että ikääntyvä narsisti ei vaan enää fyysisesti jaksa hypettää itseään raivoon ja väkivaltaan samalla lailla kuin ennen. Mutta ÄLÄ!!! anna tämän hämätä sinua. JOS kyseessä on todella narsistinen persoonallisuushäiriö, minkäänlainen henkinen kasvu on pelkkää esittämistä. Jos lankeat luottamaan narsistiin, tuon luottamuksen väärinkäyttö on vääjäämätöntä.
Tämä on todella vaikeaa kun olen itse niin empaattinen. Sekava tilanne kun äitini välillä tykkää hänestä yhäkin ja välillä jättäisi samantien kun voisi.
Isäpuoli ei kuitenkaan ole läheskään niin kamala kun oli silloin monia vuosia sitten.
Vähän pelottaa kuitenkin_jos_hän on narsisti niin hän pelaa ns.hiljaista peliä.Mistä ihmeestä tiedän pitääkö suojella äitiäni vai onko tämä "narsisti" mies edes oikea narsisti vai alunperin "vain mulkku" joka on nykyään muuttunut ihmisenä.
Olen nähnyt ihan vierestä heidän tappeluita ja äiti suuttuu ihan minimaalisistakin jutuista tosi raivokkaasti. Tämä on todella vaikea tilanne kun en tiedä kumpaa puoltaisi.
En halua lannistaa sinua, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä minun on kerrottava sinulle, että et voi "suojella" äitiäsi tässä tilanteessa, sillä hän on aikuinen ihminen ja valitettavasti valintansa tehnyt. Voit vain tarjota hänelle olkapääsi henkisenä tukena. Mikäli hän joskus tekee valinnan suojella itse itseään, siinä on paikka tehdä enemmän.
Voi olla että äitisi kilarit johtuvat siitä, että jokaisen konfliktin yhteydessä hänestä purkautuu ulos vuosikymmenten väärinkohtelun paineet. Tiedän tällaisenkin parin, missä läheisriippuvainen osapuoli ei pelästy vaan antaa narsistipuolisolleen samalla mitalla takaisin narsistin raivojen aikana. Mutta en sitten tiedä, onko tuo yhtään onnellisempi tai turvallisempi olemassaolon laatu kuin niillä narskuista läheisriippuvaisilla, jotka vaan pelkää ja alistuu hiljaa.
Eipä kai se kannata toisten väittelyihin puuttua, se on jopa ärsyttävää.
Narsisti ei muutu ikinä, mutta kysymykseen oliko isäpuolesi narsisti niin ei osaa sanoa mitään. Tuollainen riehuminen kuulostaa lähinnä epävakaalle eikä narsistille. Oleellista on lähinnä tietää miten paljon hän valehteli, manipuloi, mustamaalasi äitiäsi tutuille, tuntemattomille, viranomaisille. Onko isäpuolellasi hovia joka osallistuu todellisuuden vääristämiseen ja kiusaamiseen? Käyttääkö kaikki rahat itseensä ja esiintyy kodin ulkopuolella hyväntekijänä? Onko kenties seurakunnan toiminnassa mukana tai jossain muussa autamisjärjestössä jossa kiillottaa kilpeään ja julkisuuskuvaansa moitteettomaksi. Nauttiko hän kotona siitä kun silminnähden kärsitte. Onko teillä täysin keksitty valheellinen maine? Onko hän täysin eri ihminen kodin ulkopuolella kuin kotona? Jos on niin sitten hän on todennäköisesti narsisti.
Ja tottakai kirjoitusvirhe itse otsikkoon. Niin sitä pitää.