Erosin narsistista, voinko enää koskaan olla onnellinen kaiken pahan jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen kuullut itsestä leviteltävän, että se (eli minä) joka on lähtenyt narskun luota, on mielenterveyshäiriöinen. Narsistin lempiselitys kaikkeen.. Aika paljon (lue: kaikki) hänen ympärillään ollut elämän mittaan niitä mielenterveyshäiriöisiä :D 

Tämä on vakio. Eksien mustamaalaaminen ja monta "hullua" eksää ja entistä kaveria on hälytysmerkki jo alussa. Jos lähdet hovista tai suhteesta, sinut haukutaan ihan kaikille, sinusta levitetään jouruja ja kaikki asiat, joissa olet ikinä uskoutunut narsistille on vapaata riistaa. Niitä tullaan vääristelemään, liioittelemaan ja osa jutuista on ihan narsistin omaa keksintöä. Narsisti on omassa mielessään ja hauraassa egossaan niin korvaamaton ja hieno ihminen, että kaikki jotka hänen luotaan lähtevät ovat sekaisin ja väärässä. He ansaitsevat rangaistuksensa.

Muuten, joidenkin asiaan perehtyneiden psykiatrien mukaan narsistiseen persoonallisuushäiriöön liittyvät harhakuvitelmat ja vääristymät voivat pahimmillaan olla yhtä vaikeita kuin psykoosisairauksissa.[/quote

"sä olet sekaisin" tuli tutuksi

Lisään vielä, että usein narsistilla on myös eksiä, joita nostaa jalustalle ja käyttää uuden lähteen mustasukkaiseksi tekemiseen. Joskus narsistilla on yhä suhde meneillään näiden eksien kanssa, tai yrittää sellaista viritellä. Narsistin vihat ja mustamaalaamiset saa päälleen silloin, jos onnistuu lähtemään.

Muistavat myös mainita että ex teki sängyssä sitä ja tätä. Ex oli enemmän kavereiden ja sukulaisten mieleen jne.. Exän ulkonäön kehuminen.

Tää on niin tuttua. Sain muun muassa kuulla, että exän kanssa seksi oli aivan mahtavaa ja hän on niin upea nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistit ovat sisäisesti ikuisia lapsia

Eivät ole. Lapset ovat lapsia.

Narsistit ja psykopaatit jonkinlaisia pahuuden ruumiillistumia. En tiedä miten ihmisestä kasvatetaan narsisti, mutta osittain uskon geenien vaikutukseen.

Itse olen tämän geenien vaikutuksen omin silmin nähnyt. Olen pahoillani että sanon näin, mutta itseäni harmittaisi syvästi, jos paljastuisi että lapseni isä olisi narsisti. Lapsella olisi turhan iso riski tulla samanlaiseksi. Vaatisi ainakin nuoresta asti terapiaa, että lapsi oppisi tunnistamaan ennalta mahdolliset ongelmat. Käyttäisin siis lasta nuoresta asti ammattilaisen juttusilla.

Miksi toista kaipaa niin paljon vaikka on tullut satutetuksi jatkuvasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistit ovat sisäisesti ikuisia lapsia

Eivät ole. Lapset ovat lapsia.

Narsistit ja psykopaatit jonkinlaisia pahuuden ruumiillistumia. En tiedä miten ihmisestä kasvatetaan narsisti, mutta osittain uskon geenien vaikutukseen.

Itse olen tämän geenien vaikutuksen omin silmin nähnyt. Olen pahoillani että sanon näin, mutta itseäni harmittaisi syvästi, jos paljastuisi että lapseni isä olisi narsisti. Lapsella olisi turhan iso riski tulla samanlaiseksi. Vaatisi ainakin nuoresta asti terapiaa, että lapsi oppisi tunnistamaan ennalta mahdolliset ongelmat. Käyttäisin siis lasta nuoresta asti ammattilaisen juttusilla.

Tästä samaa mieltä. Taustalta seuraavana voin vain surullisena todistaa suuruudenhulluuden ja pätemisen periytymistä, patriarkaatin jatkumoa ja tunnekylmyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Narsistisen suhteen jälkeen voi huomata että aika moni itselle tärkeä asia on karissut ja kiinnostuksenkohteet ovat kopioita narsistin kiinnostuksenkohteista tai ihanteista.

Tämä on totta. Kun pääsin eroon, pystyin taas keskittymään liikuntaan ja terveelliseen elämään. Ei ole ikävä krapulaa. Exää kiinnosti lähinnä viinan kanssa läträäminen. Taitaa olla alko-ongelma ihan yleinen narskujen keskuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi toista kaipaa niin paljon vaikka on tullut satutetuksi jatkuvasti?

Kaipaat ehkä sitä ihmistä jota hän aluksi esitti? Minulla helpotti kun hyväksyin, että sitä ihmistä ei koskaan ollut olemassa, se oli vaan rooli jota hän veti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toista kaipaa niin paljon vaikka on tullut satutetuksi jatkuvasti?

Kaipaat ehkä sitä ihmistä jota hän aluksi esitti? Minulla helpotti kun hyväksyin, että sitä ihmistä ei koskaan ollut olemassa, se oli vaan rooli jota hän veti.

Olisiko muita apuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistisen suhteen jälkeen voi huomata että aika moni itselle tärkeä asia on karissut ja kiinnostuksenkohteet ovat kopioita narsistin kiinnostuksenkohteista tai ihanteista.

Tämä on totta. Kun pääsin eroon, pystyin taas keskittymään liikuntaan ja terveelliseen elämään. Ei ole ikävä krapulaa. Exää kiinnosti lähinnä viinan kanssa läträäminen. Taitaa olla alko-ongelma ihan yleinen narskujen keskuudessa.

Tähän taitaa olla ihan samat syyt kuin muillakin "läträreillä", oman pahan olon helpottaminen. Kun ihmisten jatkuva kiusaaminenkaan ei riitä. Tää ongelma näyttää myöskin vain pahentuvan heikkenevän psyykkeen myötä ja vanhemmiten tätä ongelmaa todella piilotellaan.

"Minun" narsisti jäi kiinni siitä vasta kun minulle siitä kerrottiin (minun kaveri, kävi narskulla siivoamassa, paljasti kaverilleni lähestulkoon kaiken kun piti tätä niin tyhmänä). En asunut tämän narskun kanssa. Alkoholilla läträäminen selitti lopulta moniakin asioita. Tiesin kyllä, että juo, mutta en sitä, että niinkin paljon..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toista kaipaa niin paljon vaikka on tullut satutetuksi jatkuvasti?

Kaipaat ehkä sitä ihmistä jota hän aluksi esitti? Minulla helpotti kun hyväksyin, että sitä ihmistä ei koskaan ollut olemassa, se oli vaan rooli jota hän veti.

Olisiko muita apuja?

Mua (valitettavasti) helpottaa se tieto, että ajan kanssa, ihmiset kyllä huomaa, ja tämä narsisti jää lopulta ihan yksin. Hän ei voi sairaudestaan parantua eikä voi impulsiivisuudelleen mitään. Lopulta hän menettää kaiken: läheiset, sukulaiset, kaverit, työkaverit, työpaikat, dokaamisen ja huonon rahankäytön takia ehkä ihan kaiken omaisuutensakin.

Valitettavaa on se, että tällä hetkellä tämä asia ei minua säälitä, vaan lähinnä naurattaa. Selvästi on vielä työtä jotta oma empatia riittäisi päänsä vankina olevalle narsistille. Vähitellen se empatia sieltä tulee ja samalla olen huomannut että omakin ahdistus antaa periksi, voin ehkä kohta jo "unohtaa" tämän pitkän ja hyvin raskaan elämänvaiheeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi toista kaipaa niin paljon vaikka on tullut satutetuksi jatkuvasti?

Kaipaat ehkä sitä ihmistä jota hän aluksi esitti? Minulla helpotti kun hyväksyin, että sitä ihmistä ei koskaan ollut olemassa, se oli vaan rooli jota hän veti.

Olisiko muita apuja?

Itse tein silloin erottuani listan, johon kirjoitin ylös kaikki ne exän kamat luonteenpiirteet, teot ja sanat. Luin listan muutaman kerran läpi ja kysyin itseltäni, että haluanko todella tuollaisen kumppanin ja ihmisen elämääni. Vastaus oli että en halua. En tiedä auttaako tuollainen lista muita, mutta minulle siitä oli apua.

Kyllä näitä täällä narsistien tunnusmerkeiksi lueteltavia ei niin fiksuja käytösmalleja löytyy kyllä huonolla hetkellä aika monelta ihan ei niin narsistiltakin. Vaikka erossa, kun tekee kipeää, tai kun tuntee mustasukkaisuutta, sitä tulee toimineeksi tyhmästi. Tietystikän ei tästä ole kokemusta, jos ei ole joutunut semmoiseen tilanteeseen. Ei kukaan ihminen ole aina fiksu ja käyttäydy täydellisen kypsästi. Ja häiriöitä jolloin ihminen käyttää toista kykenemättä piittaamaan tämän kärismyksistä on aika paljon muitakin kuin narsismi.

Toinen asia, minä en kyllä usko, että narsistin toiminta on useinkaan tietoista, varta vasten valittua pahuutta. Ymmärtääkseni narsismin ytimessä on valtava häpeä ja tyhjyys ja minuuden kokemuksen puute, ja näistä kumpuavaa kipua narsisti yrittää kaikin keinoin välttää. Siis käyttää siihen toisia ihmisiä ja saa pahaa jälkeä aikaiseksi. Mut fokus ei ole toisen mitätöinnissä, vaan oman pahan olon lievittämisessä. Eikä teot kumpua pahuudesta, vaan omasta kauhusta. Psykopaatti taas on ymmärtääkseni ihminen, jolta yksinkertaisesti puuttuu kyky ymmärtää ja kokea tunteita, ja sitä, että toinen elollinen kärsii, jos tätä kohtelee kaltoin. Siis on tunteiden suhteen kuin robotti. Kun hän haluaa jotakin, sellaista asiaa kuin myötätunto tai ymmärrys toisen kärsimyksestä ei ole hänellä olemassa. Yleistys kylläkin, en ole perehtynyt psykopatiaan. Mut näin olen ymmärtänyt. Enkä yhtään vähättele sitä, mitä nämä ihmiset saavat aikaan. Mutta ei auta ketään myöskään demonisoida toisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä täällä narsistien tunnusmerkeiksi lueteltavia ei niin fiksuja käytösmalleja löytyy kyllä huonolla hetkellä aika monelta ihan ei niin narsistiltakin. Vaikka erossa, kun tekee kipeää, tai kun tuntee mustasukkaisuutta, sitä tulee toimineeksi tyhmästi. Tietystikän ei tästä ole kokemusta, jos ei ole joutunut semmoiseen tilanteeseen. Ei kukaan ihminen ole aina fiksu ja käyttäydy täydellisen kypsästi. Ja häiriöitä jolloin ihminen käyttää toista kykenemättä piittaamaan tämän kärismyksistä on aika paljon muitakin kuin narsismi.

Toinen asia, minä en kyllä usko, että narsistin toiminta on useinkaan tietoista, varta vasten valittua pahuutta. Ymmärtääkseni narsismin ytimessä on valtava häpeä ja tyhjyys ja minuuden kokemuksen puute, ja näistä kumpuavaa kipua narsisti yrittää kaikin keinoin välttää. Siis käyttää siihen toisia ihmisiä ja saa pahaa jälkeä aikaiseksi. Mut fokus ei ole toisen mitätöinnissä, vaan oman pahan olon lievittämisessä. Eikä teot kumpua pahuudesta, vaan omasta kauhusta. Psykopaatti taas on ymmärtääkseni ihminen, jolta yksinkertaisesti puuttuu kyky ymmärtää ja kokea tunteita, ja sitä, että toinen elollinen kärsii, jos tätä kohtelee kaltoin. Siis on tunteiden suhteen kuin robotti. Kun hän haluaa jotakin, sellaista asiaa kuin myötätunto tai ymmärrys toisen kärsimyksestä ei ole hänellä olemassa. Yleistys kylläkin, en ole perehtynyt psykopatiaan. Mut näin olen ymmärtänyt. Enkä yhtään vähättele sitä, mitä nämä ihmiset saavat aikaan. Mutta ei auta ketään myöskään demonisoida toisia ihmisiä.

Narsistin toiminta on täysin tietoista. Ja vaikka kaikki mulkvistit eivät suinkaan ole narsisteja, niin kyllä niitä oikeita narskuja valitettavasti on. Sen touhun sairauden ymmärtää vasta kun on itse siihen kuvioon joutunut ja siitä irti päässyt.

Yleensä narsisti on tieten tahtoen sadisti.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä narsisti on tieten tahtoen sadisti.

Kyllä. Narsistinen sadisti on yleisin. Toisen kivusta - psyykkisestä/fyysisestä/molemmista saadaan nautintoa.

Aina näihin keskusteluihin eksyy muutama puolustelemaan narskuva ja sitä, että näitä luonteenpiirteistä löytyy heikkona hetkenä kaikilta. Se on aivan totta. Mutta narsistin käytös on jatkuvaa, se jatkuu vuosia, kymmeniä vuosia ja kaava on sama, muiden hyväksikäyttöä antamalla vähän ja sitten ottamalla takaisin. Kun oikeaan narsistin törmäät sen tunnistat, mutta vasta jälkikäteen kun (kaikki) hirveydet tulevat ilmi. Narsisti on valehtelun ja näyttelemisen mestari, älykäskin, mutta ennenkaikkea sairas ja täysin empatia kyvytön ihminen.

Narsistin tekoja kun tietää ihmettelee miksi tuhlannut omaaa (tai toisen aikaa ihmissuhteelle), jolla ei oikeasti ole tulevaisuutta, narsisti on suhteessa kunnes keksii/ löytää paremman leikkikalun. Tai vaikka viisi leikkikalua samaan aikaan. Ei narsisti tunne mitään, hän leikkii ihmisillä, tunteilla ja elämällä. Voi sanallisesti sitoutua yksiavioiseen liittoon, mutta teoillaan ei. Voi vannoa ikuista rakkautta sanoilla, mutta ei teoilla.

Narsistista selviää, ensin on helpompi hengittää ja vähitellen alkaa uskomaan, että on muunlaisia, luotettaviakin ihmisiä. Luottamus itseen ja omiin tunteisiin täytyy saada ensin takaisin. Jos joku tuntuu epäilyttävältä tai pahalta, luota itseesi, se todennäköisesti on epämiellyttävää tai pahaksi sinulle.

Mitkä on varmoja merkkejä narsismista?

Vierailija kirjoitti:

Aina näihin keskusteluihin eksyy muutama puolustelemaan narskuva ja sitä, että näitä luonteenpiirteistä löytyy heikkona hetkenä kaikilta. Se on aivan totta. Mutta narsistin käytös on jatkuvaa, se jatkuu vuosia, kymmeniä vuosia ja kaava on sama, muiden hyväksikäyttöä antamalla vähän ja sitten ottamalla takaisin. Kun oikeaan narsistin törmäät sen tunnistat, mutta vasta jälkikäteen kun (kaikki) hirveydet tulevat ilmi. Narsisti on valehtelun ja näyttelemisen mestari, älykäskin, mutta ennenkaikkea sairas ja täysin empatia kyvytön ihminen.

Narsistin tekoja kun tietää ihmettelee miksi tuhlannut omaaa (tai toisen aikaa ihmissuhteelle), jolla ei oikeasti ole tulevaisuutta, narsisti on suhteessa kunnes keksii/ löytää paremman leikkikalun. Tai vaikka viisi leikkikalua samaan aikaan. Ei narsisti tunne mitään, hän leikkii ihmisillä, tunteilla ja elämällä. Voi sanallisesti sitoutua yksiavioiseen liittoon, mutta teoillaan ei. Voi vannoa ikuista rakkautta sanoilla, mutta ei teoilla.

Narsistista selviää, ensin on helpompi hengittää ja vähitellen alkaa uskomaan, että on muunlaisia, luotettaviakin ihmisiä. Luottamus itseen ja omiin tunteisiin täytyy saada ensin takaisin. Jos joku tuntuu epäilyttävältä tai pahalta, luota itseesi, se todennäköisesti on epämiellyttävää tai pahaksi sinulle.

Hyvä kirjoitus!

:(

Usein ihan kadehdin näitä onnekkaita sinisilmäisiä, joiden maailmankuvaan ei vaan mahdu, että ihan oikeasti on olemassa juuri niin hirveitä ihmisiä kuin narsistit ovat. Eläisin itsekin mielelläni tuossa turvallisessa kuplassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi! Kestää vuosia mutta onnistuu se. Ulkoilua, yksinoloa, uusi suhde, lopetat välittämästä mitä muut sinusta ajattelevat. Itselläni oma hevonen ja sen tuoma onni.

Kuinka rakennat uuden suhteen murskatulla itsetunnolla..

Kärsivällisen ihmisen kanssa. Pikkuhiljaa.