Erosin narsistista, voinko enää koskaan olla onnellinen kaiken pahan jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen edelleen tällaisessa suhteessa. Olin jossain määrin rikkinäinen jo ennen tätä, olen ollut aina äärettömän kiltti (enkä siis tunnista omia rajojani), joten olin todella helppo uhri. Voin suhteessa todella pahoin ja tietenkin uskoin vian olevan vain minussa. Nyt käyn terapiassa ja yritän löytää rohkeutta lähteä. Edelleen on päiviä, jolloin puoliso saa minut uskomaan, että olen kaiken pahan alku ja juuri, en ole mitään, en osaa mitään, kaikki mikä menee pieleen on minun vikani ja jos hän kohtelee minua väärin, sekin on minun vikani. Se valta mikä hänellä toisinaan minuun on, on käsittämätön. Todella taitava manipuloimaan. On hetkiä, jolloin näen kaiken kirkkaasti, tällaisina hetkinä olen monesti yrittänyt lähteä. Kun sitten päätös pitäisi tehdä, hän saa aina otteen. Milloin olen pilannut hänen elämänsä, milloin olen niin ihana ja täydellinen, ettei hän kestä ilman minua, milloin olen niin hirveä, paha, oksettava ihminen etten tule saamaan ketään muuta, milloin hän uhkailee tekevänsä elämästäni helvettiä jos lähden, milloin hänen mukaansa olen vain käyttänyt häntä hyväkseen ja pettänyt koko ajan ja vain odottanut saavani nöyryyttää jättämällä ja vaihtamalla lennosta uuteen, syytöksiä on miljoonia ja pelko estää lähtemästä. Välillä luulen itse olevani hullu (kuten puoliso usein väittää) ja keksiväni syytöksiä tyhjästä. Terapeuttini mukaan puolisoni yrittää murentaa identiteettini, minusta tuntuu ettei minulla sellaista enää olekaan. Kotona hiivin ja yritän olla näkymätön, ettei puoliso saa syytä raivokohtaukseen, pettämiseen, syyttelyyn jne. Tämä, että luulen olevani hullu, tuntuu olevan yksi puolisoni pääavoitteista. Hän esim piilottaa tavaroitani ja sitten haukkuu minut, kun en osaa pitää niistä huolta. Hän myös saattaa sanoa rumia asioita ja myöhemmin väittää että olen keksinyt ne. Hän provosoi minua iskemällä vyön alle ja kun menetän hermoni, hän hymyilee jotenkin voitonriemusesti hullun kiilto silmissään ja lässyttää että "mikä sua harmittaa, miten sä nyt näin hermostut, sinun pitäisi opetella vähän hillitsemään itseäsi, tämä ei ole sopivaa käytöstä".

Kun saan joskus rohkeuden lähteä, en usko että pystyn enää milloinkaan parisuhteeseen. En uskaltaisi ottaa riskiä, että tämä toistuisi. Ainakin minun pitäisi rakentaa itsetuntoni kasaan ja löytää itseni, tähän tulee menemään vuosia, jos koskaan onnistuukaan. Enkä todennäköisesti uskaltaisi ottaa tämänkään jälkeen riskiä, että kova työni valuu hukkaan. Joka tapauksessa yksin olisi parempi, kuin jatkuva pelko.

Ap on tehnyt rohkean päätöksen lähteä! Koska pystyit siihen, toivon koko sydämestäni, että pystyt korjaamaan itsesi niin hyvin kuin se on mahdollista! Et tule välttämättä palaamaan ennalleen, kriisit muuttavat ihmistä. Mutta sen ei välttämättä tarvitse olla paha asia. Ehdotan myös terapiaa, kuten moni muukin täällä. En tiedä miten erosta pääsee eteenpäin, en itse ole vielä siellä saakka, mutta sen tiedän, että ilman toivoa se ei tule tapahtumaan. Jaksa siis uskoa parempaan. Toivotan sinulle koko sydämestäni voimia tilanteeseesi. Ja olen todella pahoillani puolestasi. Ole kuitenkin ylpeä itsestäsi, olet ollut rohkea kun olet uskaltanut lähteä! Minä uskon, että sinusta löytyy rohkeutta myös jatkaa tästä eteenpäin ♥️

Hän provosoi minua iskemällä vyön alle ja kun menetän hermoni, hän hymyilee jotenkin voitonriemusesti hullun kiilto silmissään ja lässyttää että "mikä sua harmittaa, miten sä nyt näin hermostut, sinun pitäisi opetella vähän hillitsemään itseäsi, tämä ei ole sopivaa käytöstä".

Saman kokenut :( Minulle sanottiin vaan " et sä oo nii vahva ku luulet, oot heikoista heikoin"

Vierailija kirjoitti:

Voit. Pari ekaa vuotta on pahimmat. Sitten helpottaa.

Mistäapua??

Kyllä pääset yli!

Kaikki yhteydet pitää katkaista. Vaihda puhelinnumero ja laita salaiseksi. Jos käytät somea niin siellä estot päälle.

Joudut rakentamaan itsesi uudelleen, mutta se on täysin mahdollista. Puhu jollekin, älä jää ajatustesi kanssa yksin. Älä myöskään jää loputtomiin vellomaan.

Ala tehdä itsellesi mieluisia asioita. Vielä tänään tai huomennakaan ei välttämättä tunnu hyvältä, mutta jossain vaiheessa huomaat ettei narsisti enää pidä sinua otteessaan.

Kannattaa myös kaikkien muistaa, että narsisti ei muuksi muutu. Sellaisen perään on turha itkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että narsku on haukkunut tai kertonut mielipiteitään asioista on helpoin osa selvitä.

Se, että toinen on valehdellut, pettänyt, vääristellyt kaiken mahdollisen totuuden muille ihmisille ja olet uhrina ihmetellyt, miksi sinua katsotaan tai sinuun suhtaudutaan oudosti. Tai sinut ignoorataan, sinua ei oteta mukaan/pyydetä juhliin tai sinulle ei kerrota tilaisuuden tyylistä mihin olet menossa ja teet pahoja etikettivirheitä siitä johtuen. Tämä on elämää narsistin kanssa.

Vasta kun asiat avautuvat sinulle, ymmärrät minkälainen ihmishirviö toinen oikeasti on. Sitä on narsistin ”hovin” mahdotonta uskoa ja ymmärtää, eivätkä he yleensä uskokaan. Ennenkuin narsisti pettää heidät. Tästä puolesta selviäminen on se vaikein (mahdottomin) osuus, kun et enää pysty tietämään mikä on totta ja mikä ei. Et pysty luottamaan ihmisiin, koska kertomus sinulle on eri kuin muille. Varsinkin kun et ole itse paikalla, tarina saattaa olla aivan uskomatonta mustamaalaamistasi.

Tuo on niin totta! Oma eksäni levitteli minusta kamalan rumia valehuhuja ja sai ihmiset uskomaan niihin, on ihan hirveää kun minut on mustamaalattu jo ihmisille joita en ole koskaan edes tavannut. Mikä ihme ihmisiä oikein vaivaa, kun kyseenalaistamatta pitää muodostaa mielipide (esim. 'Sirkku on epäluotettava pettäjä, jolla ei ole elämänhallintaa') toisesta ihmisestä, jota ei ole ikinä edes tavannut?? Ja kaikki YHDEN ihmisen puheiden perusteella? Onko ihmisillä oikeasti niin kova draamanjano että pitää leimata ja mustamaalata toisia? Eikö kenelläkään kilkata mikään järjen ääni päässä, jos joku paasaa taukoamatta ihan päivänselvää toisen henkilön mustamaalausta?

Mielestäni on tosi erikoista että niin monet ottavat valehuhut todesta ja liittyvät paasaajan mielipiteeseen kyseenalaistamatta. Kuinka moni ottaisi vaikka työtoverin tosissaan jos se taukoamatta paasaisi että markkinointiosaston Pekka on taas krapulassa, kuulin että Pekka petti vaimoaan, Pekalla on piilopullo lipastossa, Pekka väärensi raportin jne jne jne. Kukaan ei mieti että onkohan tämä nyt totta, ja Pekka saa alkoholisti-huumeidenkäyttäjä-epäluotettava hyypiö -leiman pelkästään huhujen perusteella. Ja huhujen levittäjälle ei käy mitään, kukaan ei edes muista keneltä he kuulivat mehukkaat jutut.

Oma eksäni levitti minusta pettämis- ja mielenterveysongelmahuhuja. Tosi kiva kun monet lähtivät sen kelkkaan, ja kai heidän silmissään olen nyt pettäjä ja mielenterveysongelmainen. Usko on mennyt ihmisiin, miten helpolla valhehuhusta tule todellisuutta, kun huhun kuulija vain uskoo kuulemansa tarinat. Vituttaa ja itkettää koko farssi. Ei kiinnosta enää deittailu, uusien ihmisten tapaaminen, tai perättömien huhujen oikominen. Miten voi yksi ainoa ihminen aloittaakin tuollaisen lokakampanjan.

Maadotat vain itsesi siihen mitä sinä olet aidosti ja sulje korvat. Elät omaa elämääsi. Kyllä kaikki millä on järkeä vähänkään päässään ajan kanssa huomaa, että eksäsi puheet ja todellisuus ei kohtaa. Se päivä tulee kun hän on tehnyt idiootin itsestään kaikkien silmissä. Se vuosien harhainen kuona mitä hän levittää, löytää kyllä takaisin. Mitään huhuja ei kannata oikoa. Niihin uskojat ja niitä levittävät tekee itsestään narrin. Kaikki huhut päätyy lopulta viisaisiin korviin jossain vaiheessa. Häpeä on silloin heidän.

Itsellä auttoi, kun totesin, että olisin voinut myös jatkaa suhteessa. Ruumiillista väkivaltaa ei ollut, mutta henkistä sitäkin enemmän.

Kaikki vika jokaisesta asiasta oli minussa, kukaan ei voinut olla niin tyhmä, ei-ymmärrettävä ja kaikista asioista oudosti ajatteleva tai puhuva kuin minä. Jos yritin aivan yksinkertaisesta asiasta puhua, puoliso oli aina ettei ymmärrä ollenkaan mistä puhun tai mitä tarkoitan. (Tämän tajusin selvemmin vasta suhteen jälkeen, kun muutama uusi tuttavuus sanoi, ettei minun tarvitse kaikkia asioita selittää juurta jaksaen tai perustella miksi puhun asiasta.)

Kun ymmärsin kaikki valheet, joita muille ihmisille oli kerrottu meidän suhteesta mm. että tappelemme/ huudan jatkuvasti jne ja muutä mikä ei pitänyt paikkaansa. Ne ihmisten ilmeet saivat täysin uuden merkityksen, kun ymmärsin, että aivan sairaita asioita minusta puolisoni oli kertonut selkäni takana ja nämä ihmiset uskoneet, ilman epäilyksen häivää.

LÄHDE HETI. Älä odota. Jokainen päivä, jonka tuhlaat tuollaisessa suhteessa on menetettyä aikaa ja mikään ei ole niin arvokasta kuin aika.

Kun olet lähtenyt, huomaat heti kuinka paljon helpompi on hengittää. Ero on aina raskas, mutta narsistista ero on jotain ihan muuta. Mutta jokainen päivä erossa narsistista on voitto.

Erosta nyt 9 vuotta ja onnen hetkiä kyllä on. Luottamus ihmisiin on sitten toinen asia, en tiedä korjaantuuko se täysin ikinä. Aavistelen, että vaikka nyt on mukavaa niin kuitenkin toinen kohta tekee jonkun oudon tempun. Tästä syystä en ole lähtenyt uuteen suhteeseen, eikä toisaalta ole tarvekaan.

Painajaisia oli useamman vuoden, mutta nyt nekin on jääneet. Teema oli aina sama: ex oli tullut uuteen asuntooni enkä saanut häntä millään pois, virnuili vaan sitä ilkeää hymyään. Parantuminen tapahtuu pikku hiljaa ja alkaa saada happea ja ilmaa siipien alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit. Pari ekaa vuotta on pahimmat. Sitten helpottaa.

Mistäapua??

Ensimmäisenä vaikka omalta terveysasemalta. Seurakunnilla on myös tarjolla keskusteluapua, varsinkin jos sinulla on pieniä lapsia tms pääset varmasti melko nopeasti keskustelemaan. Yleensä maksutonta eikä tarvitse kuulua kirkkoon.

Missäpäin asut? Lähde heti alistavasta suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit. Pari ekaa vuotta on pahimmat. Sitten helpottaa.

Mistäapua??

Niin. Apua ei saa. Kaikki narsistien uhrien auttamistahotkin on täynnä narsisteja. Itse hyödyin eniten siitä, että opiskelin mitä on narsistinen persoonallisuushäiriö, luin muiden uhrien kertomuksia, nimettömänä kävin keskusteluja somessa muiden uhrien kanssa. Oli lohdullista huomata, että meillä kaikilla oli yksi ja sama narsisti. Jossain vaiheessa tuli sitten se hetki, että oli kaikki informaatio ja ymmärrys, mutta olin jumissa ja pyörin ympyrää. Mikään ei edennyt. Silloin tajusin, että jälleen kerran minä olin unohtanut opetella tärkeimmän. Minä en tiennyt kuka minä olin. Ja ehkä se neuvo on nyt tässä, että narsistin uhrin kannattaa opiskella mitä hänelle on tapahtunut. Mutta se ei estä joutumasta narsistin kynsiin uudelleen. Ainoa mikä sen estää, on kasvaa tietoiseksi omasta itsestään, rakastaa itseään, hankkia terveet rajat. Opetella tunnistamaan mikä on itselle ok ja mikä ei. Pitää myös kiinni niistä. Sitten alkaa toipuminen.

Tulevaisuus näyttää toivottomalta.

ap

Tutustukaan termiin nimeltä gaslighting.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuus näyttää toivottomalta.

ap

Tiedän että tällä hetkellä tuntuu siltä. Kauan erosta on aikaa? Onko sinulle ketään luotettavaa henkilöä kenelle voisit jutella? Jos ei ole, niin voit soittaa naisten linjalle niin saat keskusteluapua. Älä jää yksin!

Hei mulla sama tilanne meneillään eli ero narskusta. Ollaan viikko oltu nyt erillään ja silmätkin auenneet. Läheiset puolustavat narskua ja haluavat että palaan. Itse mietin jo nyt asumuseron pidentämistä. Asun vanhemmillani mutta kohta pitää vuokra asunto hankkia. Lapset ovat isällään mitä suren. Ovat teini ikäisiä ja en saanut heitä mukaani. Ensin pitää laittaa itselle happinaamari ennen kuin voi muita auttaa, sanonta. Narskua yrittää viesteillä saada yhteyden taas minuun että palaisin. Vetoaa tunteisiin. Ei kuitenkaan kerro mitään omista tunteistaan. En tiedä miten puhelinnumero vaihdetaan jos kerran on yhteiset lapset? Laitoin jo estot sosiaaliseen mediaan mutta hänen äitinsä ja sukulaisensa ovat ystäviäni mm.facessa. estänkö heidätkin? Meillä siis vasta viikko erillään asumista. Narskua tuhosi myös mielenterveyteni j kokoan nyt palasia siitä. Terapiasta on puhuttu hoitavan tahon kanssa mutta ei vielä ajankohtaista. Olen meinannut tehdä myös itsemurhan narskun takia. Olisi kiva jutella ihan sähköpostitse kun vaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuus näyttää toivottomalta.

ap

Tiedän että tällä hetkellä tuntuu siltä. Kauan erosta on aikaa? Onko sinulle ketään luotettavaa henkilöä kenelle voisit jutella? Jos ei ole, niin voit soittaa naisten linjalle niin saat keskusteluapua. Älä jää yksin!

Erosta on aikaa kuukausi ja olo vain pahenee.. Kelpaako tälläinen ihminen enää kenellekkään? Narsisti murskasi minäkuvani täysin ja tuhosi elämäni

Vierailija kirjoitti:

Hei mulla sama tilanne meneillään eli ero narskusta. Ollaan viikko oltu nyt erillään ja silmätkin auenneet. Läheiset puolustavat narskua ja haluavat että palaan. Itse mietin jo nyt asumuseron pidentämistä. Asun vanhemmillani mutta kohta pitää vuokra asunto hankkia. Lapset ovat isällään mitä suren. Ovat teini ikäisiä ja en saanut heitä mukaani. Ensin pitää laittaa itselle happinaamari ennen kuin voi muita auttaa, sanonta. Narskua yrittää viesteillä saada yhteyden taas minuun että palaisin. Vetoaa tunteisiin. Ei kuitenkaan kerro mitään omista tunteistaan. En tiedä miten puhelinnumero vaihdetaan jos kerran on yhteiset lapset? Laitoin jo estot sosiaaliseen mediaan mutta hänen äitinsä ja sukulaisensa ovat ystäviäni mm.facessa. estänkö heidätkin? Meillä siis vasta viikko erillään asumista. Narskua tuhosi myös mielenterveyteni j kokoan nyt palasia siitä. Terapiasta on puhuttu hoitavan tahon kanssa mutta ei vielä ajankohtaista. Olen meinannut tehdä myös itsemurhan narskun takia. Olisi kiva jutella ihan sähköpostitse kun vaikka.

Hoitaisin lapsiin liittyvät asiat esim sähköpostin välityksellä kun ovat jo noin isoja.

Elämäni julmin kokemus oli joutua narsistin uhriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuus näyttää toivottomalta.

ap

Tiedän että tällä hetkellä tuntuu siltä. Kauan erosta on aikaa? Onko sinulle ketään luotettavaa henkilöä kenelle voisit jutella? Jos ei ole, niin voit soittaa naisten linjalle niin saat keskusteluapua. Älä jää yksin!

Erosta on aikaa kuukausi ja olo vain pahenee.. Kelpaako tälläinen ihminen enää kenellekkään? Narsisti murskasi minäkuvani täysin ja tuhosi elämäni

Tiedän tunteen. Alussa olo oli helpottunut, sen jälkeen tuntui entistä huonommalta. Mutta sekin menee ohi. Ala tehdä mieluisia asioita. Kait olet katkaissut kaikki yhteydet?

Puhu luotettavalle henkilölle, tai jos sellaista ei ole niin esimerkiksi naisten linja auttaa. Heillä on myös chat palvelu.

Silti vaikka on tullut aikoinaan haukutuksi ja pahoinpidellyksi miettii että oliko ero oikea päätös? :/

toinen narskun uhri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskahan se aika alkaa parantaa haavoja? Minulla on erosta kohta kaksi vuotta ja vieläkin mietin kaikkia niitä valheita, joita minulle syötettiin. En vain pääse eroon siitä ajatuksesta, että ihminen jonka vieressä ajattelin olevani loppuelämäni vedättäkin minua koko ajan ja naureskeli tunteilleni.

Tämä se on rankimpia osuuksia. Olisipa tajunnut lähteä aiemmin, miten monet tuskat olisi jäänyt kärsimättä.. Eikä eron jälkeenkään heti helpottanut kun narskumies ilmoitti heti löytäneensä paremman naisen.

Aika moni tuntuu takertuvan tähän, että mies löysi samantien paremman /kauniimman/nuoremman naisen. Muistakaa, narsisti ei muuksi muutu, aivan samanlainen hän on uudellekin kumppanille. Joten turha surkutella. Olkaa iloisia kun pääsitte eroon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koskahan se aika alkaa parantaa haavoja? Minulla on erosta kohta kaksi vuotta ja vieläkin mietin kaikkia niitä valheita, joita minulle syötettiin. En vain pääse eroon siitä ajatuksesta, että ihminen jonka vieressä ajattelin olevani loppuelämäni vedättäkin minua koko ajan ja naureskeli tunteilleni.

Tämä se on rankimpia osuuksia. Olisipa tajunnut lähteä aiemmin, miten monet tuskat olisi jäänyt kärsimättä.. Eikä eron jälkeenkään heti helpottanut kun narskumies ilmoitti heti löytäneensä paremman naisen.

Aika moni tuntuu takertuvan tähän, että mies löysi samantien paremman /kauniimman/nuoremman naisen. Muistakaa, narsisti ei muuksi muutu, aivan samanlainen hän on uudellekin kumppanille. Joten turha surkutella. Olkaa iloisia kun pääsitte eroon!

Onko totta ettei narsisti muuksi muutu?

Ainakin siihen menee aikaa, voi mennä jopa vuosia. Kannattaa ohittaa nämä kaikki "se on sinusta itsestäsi kiinni" kommentit tässä ketjussa. Kaikki asiat eivät ole sinusta itsestäsi kiinni, kuten ei ollut sekään että törmäsit ns. mätään omenaan ja jouduit loukkuun suhteeseen narsistin kanssa. Tässä maailmassa on pahoja ihmisiä ja ikäviä asioita, eikä niitä voi kontrolloida. Anna itsellesi anteeksi ja lakkaa syyttelemästä itseäsi, tai vaatimasta itseltäsi paranemista. Toipuminen on prosessi, etkä voi pakottaa sellaista joka ei itsessäsi ole vielä valmista. Päästä irti.