Erosin narsistista, voinko enää koskaan olla onnellinen kaiken pahan jälkeen?

Nythän vasta sinulla on mahdollisuus olla onnellinen. Itse erosin narsistista kymmenen vuotta sitten. Alan pikkuhiljaa tuntea itseni ehjäksi taas mutta uuteen suhteeseen en pysty, enkä varmaan tule koskaan pystymäänkään. Mutta onnellinen voi olla yksinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi! Kestää vuosia mutta onnistuu se. Ulkoilua, yksinoloa, uusi suhde, lopetat välittämästä mitä muut sinusta ajattelevat. Itselläni oma hevonen ja sen tuoma onni.

Kuinka rakennat uuden suhteen murskatulla itsetunnolla..

Rakenna ensin terapian avulla uusi suhde itseesi. Sen jälkeen voit rakentaa uusia ja terveempiä ihmissuhteita muiden kanssa.

ei terapiaan mennä vaan tyhjätaskuna

Ei se mulle ainakaan maksanut mitään. Kanta-Hämeen psyk.polilla kävin yli vuoden kahdessa eri terapiassa.

Mitä kautta asiassa voi lähteä etenemään

Joskus tapailin naista, joka oli ilmeisesti seurustellut kahden väkivaltaisen miehen kanssa. Muistan vieläkin elävästi, kun sponttaanisti olin halaamassa ja nainen astui askeleen taakse päin ja laittoi kädet päänsä suojaksi. Tämän jälkeen nainen sanoi hiljaa, että ai sä et ollutkaan lyömässä. Hyvin surullinen hetki.

Vierailija kirjoitti:

Joskus tapailin naista, joka oli ilmeisesti seurustellut kahden väkivaltaisen miehen kanssa. Muistan vieläkin elävästi, kun sponttaanisti olin halaamassa ja nainen astui askeleen taakse päin ja laittoi kädet päänsä suojaksi. Tämän jälkeen nainen sanoi hiljaa, että ai sä et ollutkaan lyömässä. Hyvin surullinen hetki.

Tämä se pelottaakin että jos ajaa omalla käytöksellä hyvän miehen pois sitten joskus..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi! Kestää vuosia mutta onnistuu se. Ulkoilua, yksinoloa, uusi suhde, lopetat välittämästä mitä muut sinusta ajattelevat. Itselläni oma hevonen ja sen tuoma onni.

Kuinka rakennat uuden suhteen murskatulla itsetunnolla..

Rakenna ensin terapian avulla uusi suhde itseesi. Sen jälkeen voit rakentaa uusia ja terveempiä ihmissuhteita muiden kanssa.

ei terapiaan mennä vaan tyhjätaskuna

Ei se mulle ainakaan maksanut mitään. Kanta-Hämeen psyk.polilla kävin yli vuoden kahdessa eri terapiassa.

Mitä kautta asiassa voi lähteä etenemään

Ihan tavallisen peruslääkärin kautta. TK tai yksityinen. Kerro noista sun ongelmista ja että haluaisit lähetteen terapiaan. Lääkäri sen kirjoittaa. Siis oman kuntasi psyk.polille. Varoituksen sana että pääkaupunkiseudulla on todella nihkeät resurssit hoitaa kaikkia koska ihmisiä on vaan liikaa. Mulla tuli siellä useampikin lähete bumerangina takaisin. "Maalle" muuton jälkeen pääsin ensi yrittämällä. En tiedä onko siinä mitään perää, mutta tämän onnistuneen lähetteen kirjoitti yksityinen lääkäri. Ei sillä periaatteessa pitäisi mitään väliä olla. Käynti terapiassa on maksutonta, ainoat laskut tulivat mulle kun tapasin talossa lääkäriä kaksi eri kertaa ja niistä tuli jonkun kympin lasku (kirjoittivat lausunnon).

Mutta tosiaan mullakin piti monta vuotta sinne terapiaan pääsyä yrittää ennen kuin onnisti, joten asennoidu niin ettei se ehkä ekalla onnistu ja että tie voi olla mutkainen ja kivinenkin, mutta se todellakin on sata kertaa sen arvoinen kun olet maaliisi päässyt. Onnea matkaan ja kaikkea hyvää sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus tapailin naista, joka oli ilmeisesti seurustellut kahden väkivaltaisen miehen kanssa. Muistan vieläkin elävästi, kun sponttaanisti olin halaamassa ja nainen astui askeleen taakse päin ja laittoi kädet päänsä suojaksi. Tämän jälkeen nainen sanoi hiljaa, että ai sä et ollutkaan lyömässä. Hyvin surullinen hetki.

Tämä se pelottaakin että jos ajaa omalla käytöksellä hyvän miehen pois sitten joskus..

Niin siinä silloin kävi, mutta se oli vain merkki, ettei nainen ollut vielä valmis suhteeseen. Miehenä oli hyvin ahdistavaa olla aina epäilyksen alla ja naisen reaktioita tilanteisiin ei voinut etukäteen tietää. Hyvin ymmärrettävää taustoihin nähden, mutta mun piti ajatella myös itseäni.

:/

Se, että narsku on haukkunut tai kertonut mielipiteitään asioista on helpoin osa selvitä.

Se, että toinen on valehdellut, pettänyt, vääristellyt kaiken mahdollisen totuuden muille ihmisille ja olet uhrina ihmetellyt, miksi sinua katsotaan tai sinuun suhtaudutaan oudosti. Tai sinut ignoorataan, sinua ei oteta mukaan/pyydetä juhliin tai sinulle ei kerrota tilaisuuden tyylistä mihin olet menossa ja teet pahoja etikettivirheitä siitä johtuen. Tämä on elämää narsistin kanssa.

Vasta kun asiat avautuvat sinulle, ymmärrät minkälainen ihmishirviö toinen oikeasti on. Sitä on narsistin ”hovin” mahdotonta uskoa ja ymmärtää, eivätkä he yleensä uskokaan. Ennenkuin narsisti pettää heidät. Tästä puolesta selviäminen on se vaikein (mahdottomin) osuus, kun et enää pysty tietämään mikä on totta ja mikä ei. Et pysty luottamaan ihmisiin, koska kertomus sinulle on eri kuin muille. Varsinkin kun et ole itse paikalla, tarina saattaa olla aivan uskomatonta mustamaalaamistasi.

Vierailija kirjoitti:

Se, että narsku on haukkunut tai kertonut mielipiteitään asioista on helpoin osa selvitä.

Se, että toinen on valehdellut, pettänyt, vääristellyt kaiken mahdollisen totuuden muille ihmisille ja olet uhrina ihmetellyt, miksi sinua katsotaan tai sinuun suhtaudutaan oudosti. Tai sinut ignoorataan, sinua ei oteta mukaan/pyydetä juhliin tai sinulle ei kerrota tilaisuuden tyylistä mihin olet menossa ja teet pahoja etikettivirheitä siitä johtuen. Tämä on elämää narsistin kanssa.

Vasta kun asiat avautuvat sinulle, ymmärrät minkälainen ihmishirviö toinen oikeasti on. Sitä on narsistin ”hovin” mahdotonta uskoa ja ymmärtää, eivätkä he yleensä uskokaan. Ennenkuin narsisti pettää heidät. Tästä puolesta selviäminen on se vaikein (mahdottomin) osuus, kun et enää pysty tietämään mikä on totta ja mikä ei. Et pysty luottamaan ihmisiin, koska kertomus sinulle on eri kuin muille. Varsinkin kun et ole itse paikalla, tarina saattaa olla aivan uskomatonta mustamaalaamistasi.

Tämä.. Sai empaattisimman ihmisen mielen aika pahasti järkkymään. Yhtä äkkiä sä olit pahoista pahoin vaikka kaikki aiemmin oli sanonut kiltiksi

Tuntuu ettei voi olla :/

Tietysti voit. Jos on tarvetta, juttele terapeutin kanssa. Hanki terveitä ihmissuhteita ja omia harrastuksia. Keskity niihin asioihin joista pidät ja vahvista omaa persoonaasi. Narsisti yrittää viedä ihmiseltä minuuden pois ja tehdä riippuvaiseksi. Luo tukiverkkoja ja anna itsellesi lupa omiin haluihin, kiinnostuksen kohteisiin jne. Ole itsellesi lempeä ja ystävällinen, äläkä masennu jos muutos vie aikaa. Joka päivä on pikkuisen edellistä parempi.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti voit. Jos on tarvetta, juttele terapeutin kanssa. Hanki terveitä ihmissuhteita ja omia harrastuksia. Keskity niihin asioihin joista pidät ja vahvista omaa persoonaasi. Narsisti yrittää viedä ihmiseltä minuuden pois ja tehdä riippuvaiseksi. Luo tukiverkkoja ja anna itsellesi lupa omiin haluihin, kiinnostuksen kohteisiin jne. Ole itsellesi lempeä ja ystävällinen, äläkä masennu jos muutos vie aikaa. Joka päivä on pikkuisen edellistä parempi.

Mutta jos mikään e i tunnuu enää miltään?

Anna itsellesi ja mielellesi aikaa parantua. Alku varmasti hankalaa mutta kun annat ajan kulua, olosi helpottuu. Tiedän kokemuksesta. Jos tarvitset apua mielen solmujen käsittelyyn, hae apua. Vanha sanonta, että aika parantaa haavat, pitää paikkansa. Anna itsellesi aikaa surra niin kauan kuin siltä tuntuu ja vatvot asiaa niin kauan kuin sinusta tuntuu.

Tuo on aivan eri asia, kun aikuisena on kohdannut narsistin. Luultavasti sinulla on jonkinlainen hyvä ja tuettu kuva itsestäsi, johon voit palata tai jonka voit elvyttää henkiin tai muuten kaivaa esille.

Minä sen sijaan olin narsistisen vanhemman uhri, niin mihin minäkuvaan minä palaan? Sulla ei tule olemaan kovinkaan vaikeaa, kunhan vain teet töitä asian eteen kovasti. Mulla ei sekään riitä.

"Anna itsellesi aikaa" "Kaikki järjestyy" Aina samat lorut.

Vierailija kirjoitti:

"Anna itsellesi aikaa" "Kaikki järjestyy" Aina samat lorut.

Niinpä. Kun paperin rypistää ei se koskaan enää palaa takaisin sileäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Anna itsellesi aikaa" "Kaikki järjestyy" Aina samat lorut.

Niinpä. Kun paperin rypistää ei se koskaan enää palaa takaisin sileäksi.

tämä niin maan perkeleesti

Vierailija kirjoitti:

Se, että narsku on haukkunut tai kertonut mielipiteitään asioista on helpoin osa selvitä.

Se, että toinen on valehdellut, pettänyt, vääristellyt kaiken mahdollisen totuuden muille ihmisille ja olet uhrina ihmetellyt, miksi sinua katsotaan tai sinuun suhtaudutaan oudosti. Tai sinut ignoorataan, sinua ei oteta mukaan/pyydetä juhliin tai sinulle ei kerrota tilaisuuden tyylistä mihin olet menossa ja teet pahoja etikettivirheitä siitä johtuen. Tämä on elämää narsistin kanssa.

Vasta kun asiat avautuvat sinulle, ymmärrät minkälainen ihmishirviö toinen oikeasti on. Sitä on narsistin ”hovin” mahdotonta uskoa ja ymmärtää, eivätkä he yleensä uskokaan. Ennenkuin narsisti pettää heidät. Tästä puolesta selviäminen on se vaikein (mahdottomin) osuus, kun et enää pysty tietämään mikä on totta ja mikä ei. Et pysty luottamaan ihmisiin, koska kertomus sinulle on eri kuin muille. Varsinkin kun et ole itse paikalla, tarina saattaa olla aivan uskomatonta mustamaalaamistasi.

Tuo on niin totta! Oma eksäni levitteli minusta kamalan rumia valehuhuja ja sai ihmiset uskomaan niihin, on ihan hirveää kun minut on mustamaalattu jo ihmisille joita en ole koskaan edes tavannut. Mikä ihme ihmisiä oikein vaivaa, kun kyseenalaistamatta pitää muodostaa mielipide (esim. 'Sirkku on epäluotettava pettäjä, jolla ei ole elämänhallintaa') toisesta ihmisestä, jota ei ole ikinä edes tavannut?? Ja kaikki YHDEN ihmisen puheiden perusteella? Onko ihmisillä oikeasti niin kova draamanjano että pitää leimata ja mustamaalata toisia? Eikö kenelläkään kilkata mikään järjen ääni päässä, jos joku paasaa taukoamatta ihan päivänselvää toisen henkilön mustamaalausta?

Mielestäni on tosi erikoista että niin monet ottavat valehuhut todesta ja liittyvät paasaajan mielipiteeseen kyseenalaistamatta. Kuinka moni ottaisi vaikka työtoverin tosissaan jos se taukoamatta paasaisi että markkinointiosaston Pekka on taas krapulassa, kuulin että Pekka petti vaimoaan, Pekalla on piilopullo lipastossa, Pekka väärensi raportin jne jne jne. Kukaan ei mieti että onkohan tämä nyt totta, ja Pekka saa alkoholisti-huumeidenkäyttäjä-epäluotettava hyypiö -leiman pelkästään huhujen perusteella. Ja huhujen levittäjälle ei käy mitään, kukaan ei edes muista keneltä he kuulivat mehukkaat jutut.

Oma eksäni levitti minusta pettämis- ja mielenterveysongelmahuhuja. Tosi kiva kun monet lähtivät sen kelkkaan, ja kai heidän silmissään olen nyt pettäjä ja mielenterveysongelmainen. Usko on mennyt ihmisiin, miten helpolla valhehuhusta tule todellisuutta, kun huhun kuulija vain uskoo kuulemansa tarinat. Vituttaa ja itkettää koko farssi. Ei kiinnosta enää deittailu, uusien ihmisten tapaaminen, tai perättömien huhujen oikominen. Miten voi yksi ainoa ihminen aloittaakin tuollaisen lokakampanjan.

Itse olen edelleen tällaisessa suhteessa. Olin jossain määrin rikkinäinen jo ennen tätä, olen ollut aina äärettömän kiltti (enkä siis tunnista omia rajojani), joten olin todella helppo uhri. Voin suhteessa todella pahoin ja tietenkin uskoin vian olevan vain minussa. Nyt käyn terapiassa ja yritän löytää rohkeutta lähteä. Edelleen on päiviä, jolloin puoliso saa minut uskomaan, että olen kaiken pahan alku ja juuri, en ole mitään, en osaa mitään, kaikki mikä menee pieleen on minun vikani ja jos hän kohtelee minua väärin, sekin on minun vikani. Se valta mikä hänellä toisinaan minuun on, on käsittämätön. Todella taitava manipuloimaan. On hetkiä, jolloin näen kaiken kirkkaasti, tällaisina hetkinä olen monesti yrittänyt lähteä. Kun sitten päätös pitäisi tehdä, hän saa aina otteen. Milloin olen pilannut hänen elämänsä, milloin olen niin ihana ja täydellinen, ettei hän kestä ilman minua, milloin olen niin hirveä, paha, oksettava ihminen etten tule saamaan ketään muuta, milloin hän uhkailee tekevänsä elämästäni helvettiä jos lähden, milloin hänen mukaansa olen vain käyttänyt häntä hyväkseen ja pettänyt koko ajan ja vain odottanut saavani nöyryyttää jättämällä ja vaihtamalla lennosta uuteen, syytöksiä on miljoonia ja pelko estää lähtemästä. Välillä luulen itse olevani hullu (kuten puoliso usein väittää) ja keksiväni syytöksiä tyhjästä. Terapeuttini mukaan puolisoni yrittää murentaa identiteettini, minusta tuntuu ettei minulla sellaista enää olekaan. Kotona hiivin ja yritän olla näkymätön, ettei puoliso saa syytä raivokohtaukseen, pettämiseen, syyttelyyn jne. Tämä, että luulen olevani hullu, tuntuu olevan yksi puolisoni pääavoitteista. Hän esim piilottaa tavaroitani ja sitten haukkuu minut, kun en osaa pitää niistä huolta. Hän myös saattaa sanoa rumia asioita ja myöhemmin väittää että olen keksinyt ne. Hän provosoi minua iskemällä vyön alle ja kun menetän hermoni, hän hymyilee jotenkin voitonriemusesti hullun kiilto silmissään ja lässyttää että "mikä sua harmittaa, miten sä nyt näin hermostut, sinun pitäisi opetella vähän hillitsemään itseäsi, tämä ei ole sopivaa käytöstä".

Kun saan joskus rohkeuden lähteä, en usko että pystyn enää milloinkaan parisuhteeseen. En uskaltaisi ottaa riskiä, että tämä toistuisi. Ainakin minun pitäisi rakentaa itsetuntoni kasaan ja löytää itseni, tähän tulee menemään vuosia, jos koskaan onnistuukaan. Enkä todennäköisesti uskaltaisi ottaa tämänkään jälkeen riskiä, että kova työni valuu hukkaan. Joka tapauksessa yksin olisi parempi, kuin jatkuva pelko.

Ap on tehnyt rohkean päätöksen lähteä! Koska pystyit siihen, toivon koko sydämestäni, että pystyt korjaamaan itsesi niin hyvin kuin se on mahdollista! Et tule välttämättä palaamaan ennalleen, kriisit muuttavat ihmistä. Mutta sen ei välttämättä tarvitse olla paha asia. Ehdotan myös terapiaa, kuten moni muukin täällä. En tiedä miten erosta pääsee eteenpäin, en itse ole vielä siellä saakka, mutta sen tiedän, että ilman toivoa se ei tule tapahtumaan. Jaksa siis uskoa parempaan. Toivotan sinulle koko sydämestäni voimia tilanteeseesi. Ja olen todella pahoillani puolestasi. Ole kuitenkin ylpeä itsestäsi, olet ollut rohkea kun olet uskaltanut lähteä! Minä uskon, että sinusta löytyy rohkeutta myös jatkaa tästä eteenpäin ♥️

Voit. Pari ekaa vuotta on pahimmat. Sitten helpottaa.