Pyöreä pöytä: "Koirien myynti on lisääntynyt". Järkyttävää, koiria on on jo liikaa.

Koirat menee kaupaksi lama-aikana. Niin oli 90-luvullakin

Mulla on koira kaveri. Koira kaverin kanssa teen päivä lenkkejä. Tykkään päivä lenkeistä koira kaverin kanssa.

Muistan myös lukeneeni edellisen Korkeasaaren johtajan kommentin. Kohuhan siitä aikoinaan nousi, kun eläinten ystävä sanoi, että koiria ei pitäisi pitää lemmikkinä. Tai jos joku aivan välttämättä haluaa koiran lemmikiksi, niin sitten yksi (1) koira, eikä kaksi (2), kolme (3) jne.

Miksi koiria pitää omistaa enemmän kuin yksi?

Miksi pitäisi vähentää vain koska sinä et pidä niistä? Koirat ovat ihania. Mieluummin olen koirien kuin ihmisten seurassa.

Meinasin ostaa uuden auton, mutta ostinkin koiran kun niistä ei tarvitse maksaa veroa.

Ja vielä yksi koirakohu, jonka seurauksena Linnanjuhlia jopa boikotoitiin.

Tasavallan presidentin puoliso

Rouva Jenni Haukoi

meni sanomaan, että yksikään tuotantoeläin ei olisi halunnut koira.

Samaan aikaan Jenni istui sylissään 

koira

jonka naama oli litistetty geenimanipulaatiolla

jalat typistetty geenimanipulaatiolla

ja joka pysyi vain vaivoi - ja kipua tuntien - hengittämään.

Miksi kukaan haluaa ottaa paijattavakseen 

kärsivän

eläinolion?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi vähentää vain koska sinä et pidä niistä? Koirat ovat ihania. Mieluummin olen koirien kuin ihmisten seurassa.

En ole aloittaja, ja itse asiassa mulla on koira, mutta olen samaa mieltä. Mä asuin nuorena Helsingin Viikissä. Nyt siellä asuu sukulaisiani (asun itse siis ihan toisella puolella Suomea), ja aina, kun siellä käyn, järkytyn siitä koirien määrästä. Ja just se, että monella kerrostalo-asujalla on jopa kolmekin koiraa. 

Mun mielestä kyllä ne koiran kakat tiiviisti asutulla alueella on ongelma. Ei tarvita monta koiranomistajaa, jotka jättävät joka päivä kakat keräämättä, niin sitä kakkaa on jo paljon. Meillä on nyt yksi zoonoosipandemia käsillä, koirat saattaa ihan hyvin aloittaa toisen.

Jaahas, ens kevääks uus kriisi; "Ennätysmäärä koiranpaskaa kujilla."

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä yksi koirakohu, jonka seurauksena Linnanjuhlia jopa boikotoitiin.

Tasavallan presidentin puoliso

Rouva Jenni Haukoi

meni sanomaan, että yksikään tuotantoeläin ei olisi halunnut koira.

Samaan aikaan Jenni istui sylissään 

koira

jonka naama oli litistetty geenimanipulaatiolla

jalat typistetty geenimanipulaatiolla

ja joka pysyi vain vaivoi - ja kipua tuntien - hengittämään.

Miksi kukaan haluaa ottaa paijattavakseen 

kärsivän

eläinolion?

En oikein ymmärtänyt viestiäsi muutenkaan, mutta se nyt ainakin sanottakoon, ettei koirien ulkonäköä ole muokattu geenimanipulaatiolla vaan jalostamalla.

Ei siinä mitään järkyttävää ole. Kertoo vaan liiasta kiireestä joka montaa perhettä normaalioloissa vaivaa, nyt kun ollaan etätöissä tai lomautettuna niin on mahdollisuus toteuttaa haave koirasta.

Paska sentään maatuu, ihmisen jättämät roskat harvemmin.

Suomessa on muistaakseni noin 800 000 koiraa. Kyllä siinä on vähintään puolet liikaa. Itse asun lähiössä ja täällä tosi monilla on kaksi koiraa. 

Vierailija kirjoitti:

Paska sentään maatuu, ihmisen jättämät roskat harvemmin.

Koiran uloste maatuu muutamassa kuukaudessa, tosin lumen alla ei maadu minnekään, eli syksyn kakat on keväällä kengänpohjissa.

Ei ne koiran paskat täällä maalla mitään haittaakaan, mutta kun ollaan kaupungissa, jossa on paljon sekä niitä ihmisiä että koiria, on asia eri. Siellä ne ehtivät kulkeutua moneen kengänpohjaan, kurahaalariin ja toisen koiran suuhun ennen sitä maatumista.

Koiria on jo liikaa. Tänäkin keväänä ulkona kävellessä oikein löyhkäsi monella asuinalueella koiranp*ska, yökki inhottava hengittää niitä hiukkasia kun ilmassahan ne leijuu. Miksi pitää olla lauma koiria, eikö se yksi riitä? Olisi hiilijalanjäljelkeäkin ajatellen parempi max 1 per perhe.

Myönnän olevani jossain määrin koirienvihaaja (olen siis ap).

Alunperin en ole tosin ollut koirienvihaaja. Siskoni muistuttaa minua kuinka lapsena oli kirjoittanut ystävänkirjaan, että haaveni on kennelin perustaminen.

No, siitä haaveesta on tultu kauas.

Koirienvihaaminen on oikeastaan matkustamisen tulosta. Ette arvaa, kuinka monessa maassa olen saanut juosta koiria karkuun, vesikauhuisia ja verenhimoisia petoja. Tai kuinka monet yöunet olen menettänyt, kun koiralaumat - niin ikään verenhimoiset - ovat räksyttäneet yöt läpeensä.

Näin kävi viimeksi Georgetownissa. (Ei siinä Malesian vaan Guyanan.)

Olin puhkipoikki väsynyt, flunssasta tai koronasta tai ties mistä. Kuumasta huoneesta. Ja siitä räksyttävästä koirasta.

Koira oli naapuritalon pihalla.

Koira oli suljettu pieneen häkkiin.

Kai se koira oli, en nähnyt siihen häkkiin.

Mutta kuulin.

Ja se koira räksytti.

Aina kun oli nukahtamaisillani se alkoi.

Koiran räksytys.

Olen niin läpeensä kyllästynyt koiriin ja niiden räksytykseen.

Jos joku muuten haluaa pelastaa tuon koiran (miten?), niin se löytyy Julian Gueshousen naapuritalosta. 

Ne ovat lapsen korvikkeita, joten hyvä homma. Kun yksi sukupolvi pitää koiria, seuraava sukupolvi on pienempi, eikä pysty enää koiriakaan niin paljon hommaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne koiran paskat täällä maalla mitään haittaakaan, mutta kun ollaan kaupungissa, jossa on paljon sekä niitä ihmisiä että koiria, on asia eri. Siellä ne ehtivät kulkeutua moneen kengänpohjaan, kurahaalariin ja toisen koiran suuhun ennen sitä maatumista.

Tälle olisi paljon tehtävissä, mutta valitettavasti kaupunkisuunnittelussa ei huomioida lemmikkejä juuri mitenkään, sitten kieritään vuodesta toiseen tässä tilanteessa että koiria ei suorasti ole kielletty, mutta ei niitä myöskään saa missään näkyä eikä kuulua. Aika mahdoton yhtälö, ja siksi jatkuvaa eripuraa aiheuttava asia.

Miljoona kissaa on pikemmin liikaa.

Tappavat kymmeniä miljoonia pikkulintuja vuodessa.