Pyöreä pöytä: "Koirien myynti on lisääntynyt". Järkyttävää, koiria on on jo liikaa.
Kuuntelin eilistä Pyöreää pöytää:
https://areena.yle.fi/1-50477719?autoplay=true
Taru Tujunen nosti keskusteluun aiheen, jonka mukaan Suomessa on myyty korona-aikana valtavasti koiria.
Miksi?
Itse muistan lukeneeni, että Suomessa olisi enemmän koiria asukasta kohden kuin missään muualla maailmassa.
Eikö tämä jo riitä?
Tai pikemminkin: Eikö koirien määrää tulisi vähentää eikä lisätä?
Kommentit (53)
Kerran vuokrasin aivan ihastuttavan asunnon Helsingin hienostoalueelta, pienkerrostalosta. Alueella varakkaat ihmiset asuivat hienoissa taloissa ja äänestivät
kokoomusta.
Ja sitten oli se pienkerrostalo,
jossa asuin minä,
ja yläkerran naapurissa
koira
joka räksytti.
Ette arvaa, mikä pettymys oli herätä ensimmäisenä aamuna
koiran räksytykseen.
Oli kaunis kesäaamu, mutta se oli pilalla, koska yläkerran parvekkeella
räksytti koira ja
terrorisoi
pienkerrostaloa ja naapurustoa, jossa ihmiset asuivat
hienoissa taloissaan
ja
äänestivät kokoomusta.
Ihmisillä on aikaa kouluttaa pentua, koska ovat enemmän kotona esim etätöissä/koulussa. Pentukoiraa ei saisi jättää pitkiksi ajoiksi yksin, joten nyt on hyvä sauma ottaa sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluatte koiran, älkää tukeko pebtutehtailua vaan ottakaa kodinvaihtaja. Ja kyllä, kennelitkin ovat pentutehtaita. Koiria on tarpeeksi ja moni tarvitsisi rakastavan kodin!
Mitä mahdat tarkoittaa tässä kennelillä?
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä yksi koirakohu, jonka seurauksena Linnanjuhlia jopa boikotoitiin.
Tasavallan presidentin puoliso
Rouva Jenni Haukoi
meni sanomaan, että yksikään tuotantoeläin ei olisi halunnut koira.
Samaan aikaan Jenni istui sylissään
koira
jonka naama oli litistetty geenimanipulaatiolla
jalat typistetty geenimanipulaatiolla
ja joka pysyi vain vaivoi - ja kipua tuntien - hengittämään.
Miksi kukaan haluaa ottaa paijattavakseen
kärsivän
eläinolion?
Pidän näitä lättänaamakoirien omistajia todella kylmäsydämisinä ja empatiakyvyttöminä. Eläinrakkaasta tällainen ihminen on todella kaukana - voidaan puhua pikemminkin eläinrääkkääjästä. Se on varma, että joku päivä pysäytän tällaisen kärsivän raukan omistajan ja kysyn miksi et mene mielummin suljetulle osastolle hoitamaan mielisairauttasi.
Tästä oli muutama vuosi sitten tutkimus, jonka mukaan kaupunkiluonto yksipuolistuu koiranjätösten kanssa. Eihän se ole mikään ihme, kun tuhannet koirat ruikkivat samoihin paikkoihin joka päivä. Koira myös tuotti yllättävän paljon kakkaa päivässä.
Ihmiset ei kestä mitenkään muuten olla kotona kaiken aikaa, säälittävää
Muistan myös lapsuudesta sen, kuinka mentiin kylään. Kylässä oli
koira
iso koira
joka tuli eteisessä pomppimaan ja nuuhkimaan.
Oli todella
noloa
kun koira tunki
kuonoaan
koko ajan haaroihin.
Epämiellyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ei kestä mitenkään muuten olla kotona kaiken aikaa, säälittävää
Miksi ihmisen pitäisi jotenkin erityisen hyvin kestää koko ajan kotona olemista?
Vaikka olenkin hieman koirienvihaaja (olen ap), ymmärrän myös sen, että joillekin koira on todella rakas.
Oletteko lukeneet YLE:n mainion toimittajan Tiina Merikannon jutun Postin 1990-luvulla irtisanomista työntekijöistä:
https://yle.fi/uutiset/3-8519639
Tässä laajassa artikkelisarjassa esiteltiin eräs rouva Pohjois-Karjalasta.
Rouvalla oli paljon surua elämässään.
Sairauksiakin.
Köyhyyttä.
Ja kaksi koiraa.
Koirat ovat tärkein syy elää, rouva sanoi.
(En tiedä, miksi kutsun häntä rouvaksi; ei hän naimisissa ole.)
Mutta tuo rouva asuikin maalla, ei Helsingissä, missä ei saa rauhaa koirilta, ei lenkkipoluissa, metsissä, eikä kerrostaloissa.
Minua on kutsuttu myös lenkkipolulla koirienvihaajaksi.
Ihan vaan siksi, että olen käskenyt ihmisten noudattaa Suomen lakia.
Laissa sanotaan, että koira on pidettävä kytkettynä julkisella paikalla.
Arvatkaa pidetäänkö kytkettynä Helsingissä?
Ei.
Ei juoksija voi tietää, miten käy.
Hyökkääkö koira kimppuun vai ei.
Muistaaka:
Olen traumatisoitunut useilla ulkomaanmatkoilla.
Jaipurissa villikoiralaumat juoksijat
perässäni
ja
edelläni.
Juoksin aina kivi kädessä.
Kivellä heitettiin niin
koiria
kuin
kiimaisia
miehiäkin.
Niistäkin on aina ollut vaivaa.
(Saa tänne muutkin kertoa kokemuksistaan ja kohtaamisistaan koirien kanssa)
Vierailija kirjoitti:
Minua on kutsuttu myös lenkkipolulla koirienvihaajaksi.
Ihan vaan siksi, että olen käskenyt ihmisten noudattaa Suomen lakia.
Laissa sanotaan, että koira on pidettävä kytkettynä julkisella paikalla.
Arvatkaa pidetäänkö kytkettynä Helsingissä?
Ei.
Ei juoksija voi tietää, miten käy.
Hyökkääkö koira kimppuun vai ei.
Muistaaka:
Olen traumatisoitunut useilla ulkomaanmatkoilla.
Jaipurissa villikoiralaumat juoksijat
perässäni
ja
edelläni.
Juoksin aina kivi kädessä.
Kivellä heitettiin niin
koiria
kuin
kiimaisia
miehiäkin.
Niistäkin on aina ollut vaivaa.
Onko pakko kirjoittaa mukamasrunoa kun et osaa?
Viime vuonna rekisteröitiin koiranpentuja enemmän kuin mitä syntyi vauvoja. Kyllä niitä koiria paljon on. Omakin lapsi otti koiran heti aikuisena, kun lapsena oli kovasti toivonut koiraa ja sitä ei perheeseen kuitenkaan hankittu. Hänen puolisonsa halusi myös koiraa, joten koirahan niille tuli heti avioliiton alkumetreillä. Sellaista se perhe-elämä nykyisin on.
Keskustelupalstahan tämä on.
Kai.
Vai vieläkö te siitä Keisarista ja Marinista jauhatte?
Hävetkää!
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna rekisteröitiin koiranpentuja enemmän kuin mitä syntyi vauvoja.
Helsingissä on myös enemmän koirapuistoja kuin lastenpuistoja.
Luin lehdestä.
HS.
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko kirjoittaa mukamasrunoa kun et osaa?
Olet oikeassa.
Kirjoitan myös paljon typoja.
Olen kai niin kiihdyksissäni.
Helsingissä on tosin yksi mielenkiintoinen
koiramies.
Hän asuu Kruununhaassa
kai
sillä olen nähnyt hänet joskus koiran kanssa Tervasaaressa.
Ja joskus Merisatamassa koiran kanssa.
Miehellä on kasvot täynnä
tatuointeja
ja koira on
pittbull
kai
Jostain syystä olen kiinnostunut tästä miehestä
Hänellä oli naama täynnä tatuointeja jo ennen kuin
muut
keksivät tatuoida naamansa
Hän on edelläkävijä
Näin miehen kerran myös
ortodoksien
pitämässä hotellissa ja hiljentymiskeskuksessa
En tiedä mitä mies siellä teki, koska hänhän asuu Helsingissä niin kuin minäkin.
Minä olin
evakossa
koska asuntoni (taas yksi epäonninen vuokra-asunto; muistatteko sen toisen, sen missä koira haukkui)
oli otsonoitavana.
Olimme siis yhtä aikaa samassa ortodoksisessa hotellissa,
minä, mies ja koira
Mutta minä en sanonut mitään miehelle
enkä koiralle.
Tunteeko muuten kukaan tuota miestä?
Hän on totta.
Jos haluatte koiran, älkää tukeko pebtutehtailua vaan ottakaa kodinvaihtaja. Ja kyllä, kennelitkin ovat pentutehtaita. Koiria on tarpeeksi ja moni tarvitsisi rakastavan kodin!