Olen allerginen kissoille mutta naisystävä ei siitä huolimatta ole valmis luopumaan omastaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajusin miten suuri ja hyvä kissaystäväiseni rakkaus oli kun hänet jouduin lopettamaan. Itkin häntä varmaan puoli vuotta ennekuin pääsin tästä yli. Kissojen rakkaus on aitoa.  <3

Kissan rakkaus? Sehän on itsekkäistä itsekkäin kun haluaa sulta vaan ruokaa ja paijauksia, jos joku ei miellytä niin varmasti asia tulee selväksi. Se pitää itseään kuninkaana, ei sua.

Ei se kissa sua tarvitse mihinkään.

Kissat söisivät 5 minuutissa omistajansa jos olisivat tiikerin kokoisia ja vähät välittäisivät ”kissanrakkaudesra”

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä väittää kissan olevan ”perheenjäsen”, mutta mitä tekisitte jos lapsenne tulisi allergiseksi lemmikille? Meille kävi näin ja oli hyvin helppo valinta kumpi jäi kotiin. Mutta en yhtään epäile etteikö joku valitsisi lemmikkiään, sen verran sekopäitä täälläkin roikkuu.

Virhe. Tämän palstan kissaihmisten mukaanhan kissa-allergia lähtee ottamalla kissa.

Kai tämä on provo.

Itse en suostuisi seurustelemaan miehen kanssa, joka luopuisi lemmikistään parisuhteen vuoksi. En voi sietää koiria, mutta lemmikin hylkäävä ihminen on luotaantyöntävä. Enkä tietysti ikinä luopuisi kissastani.

Kun eläimen ottaa, siitä pidetään huolta kunnes kuolema erottaa.

Ala siedättyä ap, tai vielä parempi: päästä nainen etsimään parempaa seuraa jos hän ei ole sitä vielä tajunnut tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Siperian kissa ei allergisoi eikä myöskään vesikoira. Lemmikit on ihania mutta terveys tärkein. t Onnellinen allergikko lemmikkinsä kanssa. Juu enkä itsekään olisi uskonut mutta totta on.

Ai on totta. Sinun kohdallasiko? Jokainen kissa ja koira voi allergisoida. Allergiavapaat rodut toimivat joillain ihmisillä, toisilla ei.

Entäs, jos se kissa onkin allerginen sille miehelle?

Vierailija kirjoitti:

Moni ystäväni on luopunut lemmikeistä, mikäli uusi partneri on ollut niille allerginen. Tosin tämä on tapahtunut useimmiten yli vuoden seurustelun jälkeen.

Eli jos olet vakavissasi suhteen kanssa, niin kannattaa alkaa etsiä kissallesi hyvää uutta perhettä. Tämä ei ole aivan helppoa ja kannattaa varata usea kuukausi.

Joku vähäisellä elämänkokemuksella varustettu parikymppinen voi varmaan näin tehdäkin, mutta kun ikä alkaa nelosella, vitosella, uskoisin, että harvassa ovat ne jotka kissakullan heivaavat pois jonkun ukon takia. Siihen ikään mennessä on jo useimmat nähneet, että lemmikki on parempi ja lojaalim pi kaveri kuin jotkut miehet ja että kyllä löytyy miehiä, joille kissatalous ei ole ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Tinderiin pitää laittaa jatkossa ruksi kohtaan kissatalous/koiratalous.

Maatalous, karjatalous

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset jotka ovat liian kiintyneitä eläimiin on yleensä jokin mielenterveydellinen kehityshäiriö.

M34

Monesti ovat tulleet liian monesti hylätyksi miesten toimesta, niin valitsevat sitten eläimen.Surullista kyllä. :-/

-Tapsa

Toimesta...

Ei minua ole kukaan hylännyt, sovussa päätetty suhteet. Eläin on hyvä ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset jotka ovat liian kiintyneitä eläimiin on yleensä jokin mielenterveydellinen kehityshäiriö.

M34

En ikinä alkaisi suhteeseen miehen kanssa joka on allerginen, "allerginen" tai vaan pahasti asennevammainen kuten lainattu miesoletettu.

Sellaisessa ihmisessä joka vihaa eläimiä on jotain pahasti vialla. 

Sanoppa muuta. Miehelläni oli 2 kissaa kun tavattiin ja se oli erittäin hellyttävä piirre hänessä. En ikinä olisi alkanut seurustelemaan koiraihmisen tai lemmikkivihaajan kanssa. Meillä on nyt yhteensä 7 kissaa.

Yäk! Hyi!

Mun mies myös aluksi väitti/luuli olevansa allerginen kissoille, mutta hän alkoi ottamaan allergialääkettä. Ja kun muutettiin yhteen, ei kissat haitannut häntä enää ollenkaan, ei tarvitse lääkettä. Ja kissat on kietonut hänet ihan pauloihinsa :D. Mä joudun nykyään vahtimaan, ettei mies syötä niille liikaa herkkuja. 

En olisi jatkanut tapailua, jos miehelle kissat olisi ollut ehdoton ei. En mä pystyisi niistä luopumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Moni ystäväni on luopunut lemmikeistä, mikäli uusi partneri on ollut niille allerginen. Tosin tämä on tapahtunut useimmiten yli vuoden seurustelun jälkeen.

Eli jos olet vakavissasi suhteen kanssa, niin kannattaa alkaa etsiä kissallesi hyvää uutta perhettä. Tämä ei ole aivan helppoa ja kannattaa varata usea kuukausi.

Tuon takia minulla pistää vihaksi aina, kun näen nuoren aikuisen ottamassa esimerkiksi löytökoiran. Siihen pitäisi sitoutua sen loppuelämän ajaksi eikä vain siihen saakka, kun siinä on uutuudenviehätystä eikä ole parisuhdetta. En itse voisi kuvitellakaan kasvattavani eläimiä, koska tällä maapallolla on niitä jo ihan riittävästi, mutta jos kasvattaisin koiria tai kissoja, en myisi niitä nuorille aikuisille.

Olen allerginen kissoille ja miehelläni oli niitä kaksi. Muutimme yhteen ja vähitellen siedätyin kissoille. Toki oli lääkkeet käytössä ja kissoilta pääsy makuuhuoneeseen estetty. Ikävä on kissoja jotka kuolivat 16 ja 18 vuotiaina. Kissojen kuoleman jälkeen olen taas alkanut oireilla kissoista. Oireina on ollut nenä, silmä ja iho-oireita. Pahan allergisen astman kanssa tämä ei varmasti olisi toiminut.

Ei mikään, eikä kukaan ole saanut minua luopumaan eläimistäni. Eläimen ottaessaan sitoutuu siihen sen elämän ajaksi.