Te jotka koette euforista oloa urheilun jälkeen, kuvailkaa sitä tunnetta?

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuo euforia tulee juoksemalla; punttitreenistä tulee kyllä hyvä olo, mutta ei yhtä hyvä kuin juoksulenkistä. Lenkin aikana pääsee joskus flow-tilaan, jossa tuntuu, että juoksu kulkee ihan itsekseen eli kropassa ei tunnu minkäänlaista rasitusta, jalat vaan vievät eteenpäin ja tekee mieli mennä kovempaa ja kovempaa. Lenkin jälkeen tulee sitten se euforia; se tulee aina vaikkei juostessa olisi päässytkään flow-tilaan. Tämä tunne on minulla vähän samanlainen kuin nousuhumala, tuntuu vaan hyvältä ja itsevarmasta, rennolta ja energiseltä. Että keho on vahva ja voittamaton:-)

Englanniksihan tätä tunnetta kuvataan termillä runner’s high eli kai monet rinnastavat sen jonkun päihteen aiheuttamaan nousuun. Ilman mitään negatiivisia lieveilmiöitä toki.

Alan kadehtia näitä ihmisiä enemmän ja enemmän. On joku flow ja sen LISÄKSI vielä euforia, jota jotkut kuvaavat jopa orgasmiseksi. Btw, enpä ole itse saanut orgasmiakaan koskaan, onkohan sillä yhteyttä siihen, nauttiiko liikunnastakaan.

Eiooreiluu. :D

Enimmäkseen silloin, kun tekee aivan yltiöpäisen treenin sykkeet yli tunnin rajuina ja lopussa melkein katossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuo euforia tulee juoksemalla; punttitreenistä tulee kyllä hyvä olo, mutta ei yhtä hyvä kuin juoksulenkistä. Lenkin aikana pääsee joskus flow-tilaan, jossa tuntuu, että juoksu kulkee ihan itsekseen eli kropassa ei tunnu minkäänlaista rasitusta, jalat vaan vievät eteenpäin ja tekee mieli mennä kovempaa ja kovempaa. Lenkin jälkeen tulee sitten se euforia; se tulee aina vaikkei juostessa olisi päässytkään flow-tilaan. Tämä tunne on minulla vähän samanlainen kuin nousuhumala, tuntuu vaan hyvältä ja itsevarmasta, rennolta ja energiseltä. Että keho on vahva ja voittamaton:-)

Englanniksihan tätä tunnetta kuvataan termillä runner’s high eli kai monet rinnastavat sen jonkun päihteen aiheuttamaan nousuun. Ilman mitään negatiivisia lieveilmiöitä toki.

Alan kadehtia näitä ihmisiä enemmän ja enemmän. On joku flow ja sen LISÄKSI vielä euforia, jota jotkut kuvaavat jopa orgasmiseksi. Btw, enpä ole itse saanut orgasmiakaan koskaan, onkohan sillä yhteyttä siihen, nauttiiko liikunnastakaan.

Eiooreiluu. :D

Koita joskus vetäävaikkapa tunnin sykkeiden ylärajoilla, niin kyllä huomaat euforian jälkeen. Flow tulee vasta sen jälkeen, kun olet ylittänyt vaiheen missä tunnet väsymystä tai mieli/keho taistelee vastaan. Yleensä ihmiset kykenevät paljon kovempiin suorituksiin, kuin luulevatkaan. Mieli on se mikä rajoittaa eniten, eikämikään tule ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Se tulee n. puoli tuntia urheilusuorituksen ja suihkun jälkeen. Ihan kuin joku kunnon viinashotti tyhjään mahaan tai pieni orgasmi, sellainen totaalinen rentoutuminen ja pehmeä tunne. Parempaa tunnetta saa hakea. Mutta siihen pitää todella tehdä raskasta liikuntaa. Minäkin luulin vuosikymmeniä etten kykene sellaista tuntemaan, mutten koskaan ennen oikeasti tehnyt tarpeeksi kovaa mitään.

No ilmankos. Minulle alkoholista tulee vain epämiellyttävä tunne, pyörryttää ja pää tuntuu olevan höttöä. Tuohon riittää yksi pullo keskiolutta. Liikunnan jälkeen palelee, hikoiluttaa ja on huono olo. Tulisikin joskus olo, että olipa mahtavaa, mutta ei.

MOT kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tuo euforia tulee juoksemalla; punttitreenistä tulee kyllä hyvä olo, mutta ei yhtä hyvä kuin juoksulenkistä. Lenkin aikana pääsee joskus flow-tilaan, jossa tuntuu, että juoksu kulkee ihan itsekseen eli kropassa ei tunnu minkäänlaista rasitusta, jalat vaan vievät eteenpäin ja tekee mieli mennä kovempaa ja kovempaa. Lenkin jälkeen tulee sitten se euforia; se tulee aina vaikkei juostessa olisi päässytkään flow-tilaan. Tämä tunne on minulla vähän samanlainen kuin nousuhumala, tuntuu vaan hyvältä ja itsevarmasta, rennolta ja energiseltä. Että keho on vahva ja voittamaton:-)

Englanniksihan tätä tunnetta kuvataan termillä runner’s high eli kai monet rinnastavat sen jonkun päihteen aiheuttamaan nousuun. Ilman mitään negatiivisia lieveilmiöitä toki.

Alan kadehtia näitä ihmisiä enemmän ja enemmän. On joku flow ja sen LISÄKSI vielä euforia, jota jotkut kuvaavat jopa orgasmiseksi. Btw, enpä ole itse saanut orgasmiakaan koskaan, onkohan sillä yhteyttä siihen, nauttiiko liikunnastakaan.

Eiooreiluu. :D

Koita joskus vetäävaikkapa tunnin sykkeiden ylärajoilla, niin kyllä huomaat euforian jälkeen. Flow tulee vasta sen jälkeen, kun olet ylittänyt vaiheen missä tunnet väsymystä tai mieli/keho taistelee vastaan. Yleensä ihmiset kykenevät paljon kovempiin suorituksiin, kuin luulevatkaan. Mieli on se mikä rajoittaa eniten, eikämikään tule ilmaiseksi.

Tuliko sulle euforia heti ekalla kerralla, kun teit noin? Vai vaatiiko se monta kertaa tai hyvän kunnon? Ei minulla ole itseni ylittäminen tuollaiseen johtanut enkä haluaisi rääkätä itseäni monta kertaa ihan turhaan. Oletan että tarkoitat oikeasti kamalaa oloa, koska et varmaankaan luule, etten olisi ikinä ylittänyt mitään epämukavuusaluetta liikunnassa. Tunti sykkeiden ylärajoilla, saattaisin joutua tuollaisesta sairaalaan, oksentelisin ja hoipertelisi ainakin. Sittenkö tulee hyvä olo, lupaatko? :D

Harrastan monipuolisesti liikuntaa. En ole saanut sitä oloa; uimisesta, salilla treenamisesta, rullaluistelusta, hiihdosta. 

Ainut mistä pystyn saamaan sen on vähintään yli puolen tunnin kestävä juoksulenkki. Mutta siinä pitää sitten oikeasti juosta se koko aika. Tai aloittaa sen alkulämmittely-hölkällä ja sitten hyvin intensiivinen yhtäjaksoinen juoksu. Mielellään sitä juoksua noin 45 minuuttia. Lopussa vielä semmoinen kunnon kaikki irti loppu juoksu täysillä. Ja sitten luhistuu maahan, kun on kaikensa antanut. Ja se olo tulee!

Parhaimillaan se on ollut semmoinen olo, kun leijuisi ilmassa, tai olisi hyvällä tavalla humalatilassa.   Se kestää muutaman minuutin, ja sen jälkjeenkin on vielä semmoine hyvä fiilis pitkän aikaan. 

Täytyypä huomenna testata. Siitä onkin vuosia, kun olen viimeksi saanut sen olotilan. ;)

Täytyy myöntää että olen ollut siinä luulossa että euforia liikunnasta tulee kaikille. Ihmettelinkin kun jotkut liikunnalliset tuttuni juovat usein alkoholia. He hakevat sen euforian alkoholista.

No, ei se nyt ihan euforinen olo ole. Enemmänkin se on sellainen hyvä olo, vähän kuin olisi kännissä mutta ilman sekavuutta. Vertaus varmaan ontuu, mutta en keksi parempaakaan.

Se on sekä ruumiillinen että henkinen hyvä olo.

Ruumiillisesti se on rento olo, ruumiinlämpö on juuri optimaalinen eli ei ole kylmä eikä kuuma, vaan sellainen ihana hehkuvan lämmin, mukava olo. Iholla tuntuu miten verenkierto on elpynyt.

Henkisesti hyvä olo siitä, että on tehnyt jotain mikä on hyväksi terveydelle.

Olo alkaa minulla 15-20 minuuttia liikunnan jälkeen. Reipas, sykettä nostava kävelylenkki ulkona on paras siihen. Ja kyllä se on motivoinut minua monta kertaa lähtemään lenkille.

Mulle alkoi tulla vasta kun olin hetken ajan pakottanut itseni liikkumaan.

Varsinkin juokseminen oli ensimmäiset kuukaudet täyttä tuskaa. Kun kunto alkoi paranemaan, huomasin nauttivani lenkin jälkeen siitä toivuttuani siitä, että olin käynyt lenkin ja saanut siis aikaiseksi. Kun kunto nousi lisää, tuli hyvä olo lenkin jälkeen. Kunnon vielä parantuessa sellaiseksi että pystyin käymään pitkiäkin lenkkejä, ilman että tuntui kuolemalta, aloin nauttia itse lenkkeilystä.

Minulla on ollut lempiharrastukseni kanssa aina kivaa. Kun aloitin sen aikuisena uudestaan, heti perusasiat opittuani oli jatkuvasti kivaa ja odotin milloin pääsisi aina taas harrastamaan.

Halu pärjätä harrastuksessani paremmin ajoi minut salille. Vihasin sitä puoli vuotta, mutta kun huomasin tuloksia ja siitä tuli osa rutiinejani, niin nyt se on ihan ok kivaa. Paras olo on heti salin jälkeen.

Jouduin urheilemaan monta vuotta, että oikeasti pääsin niin hyvään kuntoon, että se tunne alkoi tulla. Se on kuin nousuhumalan ilman ikävää sekavuutta ja ällöttävä oloa.

Sohvaperunana on uskomatonta lukea, että jotkut vertaavat lenkin jälkeistä oloa orgasmiin. Kyllä mullekin tulee hyvä fiilis lenkin jälkeen, mutta ei niin hyvä että joka päivä jaksaisin nousta sohvalta. Verrattavissa ehkä 5 minuutin hartiahierontaan, ei todellakaan mikään orkku.