Lue keskustelun säännöt.
Miltä oppimisvaikeudet _tuntuvat_?
20.04.2020 |
Onko sinulla, lapsellasi tai jollakin tuttavallasi ollut oppimisvaikeuksia? Haluaisin tietää, mitä sellainen ihminen ajattelee silloin, kun hän ei vaan pysty ajattelemaan sitä, mitä hänen pitäisi oppia tai opiskella. Omalla lapsellani on ollut oppimisvaikeuksia ja hän on saanut tukiopetusta, mutta tämä kokemuksellinen puoli asiasta on jäänyt itselleni pimentoon. - Mitä teit, kun huomasit itselläsi oppimisvaikeuden? Miten yritit parantaa tilannettasi? - Kokemuksia, tarinoita ja kommentteja oppimisvaikeuksista otetaan vastaan!
Kommentit (50)
Nykypäivänä työllistyminen on monelle vaikeaa ilman minkäänlaisia oppimisvaikeuksia, vaikka olisi mitä tutkintoja hankkinut. Mitenkäs sitten ne henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia tai jopa älyllistä heikkolahjaisuutta. Lähipiirissä eräs autismi-diagnoosin saanut nuori, joka suorittanut lukion hyvin sanoin toisin minä ja päässyt yliopistoon kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Kykyprofiili epätasainen mutta pärjää omalla alallaan mutta sitten se työllistyminen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on lukihäiriö. Luen hitaasti. Minun pitää etukäteen lukea aineisto, jotta pysyn luennolla mukana. Olen ihme kyllä kielellisesti lahjakas. Siihen on syynä itse keksimäni metodi. Puhun hitaammin uusia kieliä ja sanan tai lauseen rytmi on tärkeä. Jos rytmi on oikea ymmärrän kuulemani. Jos rytmi on väärä änkytän enkä hahmota esimerkiksi yhdyssanoja tai pitkiä sanoja.
ääniherkkyyteni on ongelmallista . Teen kokeet korvatulpat korvissa. Paras paikka on eturivissä pää lähes etuseinässä kiinni. Ajatus katkeaa heti, jos joku kolistelee tai kulkee ohitseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna kiroukselta geenien puolesta. Toisen vanhemman puolelta löytyy serkuilta mm. dysfasiaa, lukihäiriötä ja adhd:ta. Itselläni diagnosoitiin lapsuudessa vaikea-asteinen semanttis-pragmaattinen dysfasia sekä autistiset piirteet. On tuo diagnoosihistoria ollut aika kirjava, on ollut jopa lievä kehitysvammakin, joka kumottiin yläasteella ja tilalle tuli laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Sen lisäksi on autismi-diagnoosi. Dysfasiaa (nykyään puhutaan kielellisestä kehityshäiriöstä) ei enää löydy tuoreimmista terveystiedoista, näköjään sekin on kumottu. Yhtään muuta autistia en tiedä suvustani. Koskaan en lisäänny. Se on todellista rakkautta syntymätöntä lasta kohtaan.
Minua itseäni ei yhtään vielä autismi, sen piirteet tai oppimisongelmat matematiikassa (mikä on ihan todellista,
36: sä kirjoitat niin paremmin ja loogisesti verrattuna suurimpaan osaan palstalaisista tai peruskoulusta valmistuneisiin nuoriin. Äkkiseltään mutuilisin, että ongelmiesi ydin on masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistuneisuus yms. ja ehkäpä varhainen traumatisoituminen. Olisiko sulla mitään mahdollisuutta hyödyntää kirjoitustaitoasi missään työssä?
Se ei tarkoita etteikö voisi olla rikas. Moni miljardööri on oppimisvaikeuksista kärsivä autisti.
Vierailija kirjoitti:
Kamalalta tuntuu. Hahmottamisen ja keskittymisen vaikeuksien takia esim opiskelu täyttä helvettiä. Usempaa kertaa tässä koitettu alaa vaihtaa, selitykseksi työpaikalla ei usein käy että en hahmota tai tarvitsen lisää aikaa oppimiseen- palkkaavat jonkun joka osaa jo. Opiskeluissa tuntuu siltä että nykyään halutaan vaan opiskelijat äkkiä ulos kouluista ja opiskeltavien asioihin ei saa kouluaikana tarpeeksi perhdyttyä, saati apua. Sitten jo työharjoittelussa ihmetellään että miksi et osaa jo tätä tai tätä- kun asiaa pintaraapaistiin koulussa ja kyseisiä hommia ei esim himassa voi treenata... Mikäli lapsella on oppimisen vaikeuksia niin kannusta aivan älyttömästi niissä asioissa missä on hyvä ja tsemppaa myös niissä, mikä ei suju niin hyvin. Kouluissa on tukiopetusta mutta senkin riittävyys tuntuu olevan kiven alla niin nuorten kun myös aikuispuolella- tukiopet on hyviä mutta minkä tekee jos itse varsinaisesta opetuksesta tai sen suunnittelusta pu
Tämä on nykyään ongelma niillekin, joilla ei ole välttämättä mitään oppimisvaikeutta. Ilman oppimisvaikeuksiakin olevat nuoret tuntevat olevansa ihan pihalla kun heti koulusta tuupataan työharjoitteluun kuten sähköalalla. Tätä valitteli oma parikymppinen lapsi opiskellessaan uutta alaa, kun iso osa opetuksesta koostui etäpäivistä ja häntä pelotti ajatus, että oppiko taatusti ammattiin tarvittavat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teidän lapsilta mitattu ferritiinit?
En tiedä mille oppimishäiriö tuntuu, mutta tiedän miltä rauta-anemiasta johtuva keskittymishäiriö ym. tuntuu. Keskittymishäiriö häipyi, kun saatiin raudat kuntoon.
Tämä ketjukin kertoo oppimisvaikeuksien monimuotoisesta kirjosta. Kokemuksia yhdistää ainakin tuskastuneisuudentunne.
Itselläni ei periaatteessa ole ollut oppimisvaikeuksia, päin vastoin. Olen jo melko iäkäs, käyttänyt tietotekniikkaa työn sitä vaatiessa yli 30 vuotta. Muuten minulla ei ole ollut minkäänlaista kiinnostusta asiaan - työssäni se on vain apuväline, ja työnantaja on huolehtinut kaikesta, kunhan vain olen osannut käyttää ohjelmia. Nyt on ollut pakko viedä läpi itselle teknisesti vieraita ATK-prosesseja. Olen tuntenut kohtuutonta uupumusta ja myös vihantunteita siitä, että "maailma pakottaa" minua moiseen epäkiinnostavaan hommaan. Tässä yhteydessä olen ajatellut juuri sitä, miten vaikealta elämä tuntuukaan, jos omaa todellisia oppimisvaikeuksia: asiat eivät suhteudu aiemmin opittuun, eivät ole henkilökohtaisesti mielekkäitä, onnistuminen on satunnaista ja siitä ei rakennu pohjaa seuraavan portaan oppimiselle kuin korkeintaan vähän. Oppimisen ilosta on mahdotonta puhua.
Lapsen oppimista olisi tärkeä tukea ja arvostaa. Jos oppimisvaikeuksia on, on tärkeää, että lapsi pääsee runsaasti toteuttamaan itseään ja osaamistaan sellaisten asioiden parissa, joissa vaikeuksia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ne näkyy eniten yleisesti hahmottamisessa ja matikassa ja laskemisessa. Usein turhauttaa kun tykkään pelata videopelejä enkä etene pelissä kun en ymmärrä mihin suuntaan piti mennä. Kaikki tuollaiset "käänny vasemmalle ja jatka luoteeseen" on aivan tuskaa.
Ruoanlaitto ja mittasuhteet, sekä esim kofeiinin kokonaismäärän laskeminen kun juomassa on ilmoitettu vain että sisältää kofeiinia 32mg/100. Näiden muuntaminen ja laskeminen saa aikaan voimakasta turhautumista. Sitten ärsyyntynenä kysyn tekoälyltä apua ja pyydän sitä selittämään asian kuten selittäisi 5-vuotiaalle. Se ei sentään naura tai hauku tyhmäksi.
Hyvinä hetkinä voin vain nauraa itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Minun on hyvin vaikea ymmärtää matikkaa. Täpärästi läpi päässyt. Se tuntuu siltä että aivot menee kirjaimellisesti solmuun, pää vaan lyö tyhjää. Tulee semmoinen hämmennyksen ja epätoivon tila.
Ja kun luulee oivaltaneensa jotain, se osottautuukin vääräksi > pettymys.
Miksi aivoni ei toimi yhtä hyvin kuin muilla?Muissa oppiaineissa ei kuitenkaan ongelmaa.
Sinulla on dyskalkulia.
Syöpääkin pahemmalta asialta, ei mahdollisuutta vaikuttaa tulevaan tulotasoon vaan pahimmassa tapauksessa on muista riippuvainen taloudellisesti. Näillä geeneillä en koskaan lisäänny.