Mistä johtuu että osa musiikin kuuntelijoista ei välitä sanoituksista lainkaan?
Kommentit (55)
Varmaan samasta syystä kuin osa ei välitä esim eri soittimista tai vaikkapa kitarasooloista musiikissa.
Tätä palstaa lukemalla olen tullut siihen käsitykseen, että merkittävä osa ihmisistä ei ymmärrä edes ihan tavanomaisimpia lyriikoita, puhumattakaan niistä, joissa on aukkoisuutta, metaforia tai muita kielikuvia jne. Eli ehkäpä siksi.
Osa ei varmaan ymmärrä niin hyvin, silti biisi voi olla hieno. Itsellänikin näin. Enkä nyt kaikkeen suomenkieliseenkään samastu sinällään, silti voin tykätä jos muuten kuulostaa hyvältä.
Minulle sanat ovat ihan ykshailee, kunhan eivät ole liian vastenmielisiä, eli ei mitään YöPopeda-sanoituksia, eikä myöskään kovin feministisiä lyriikoita.
Kuuntelen musiikkia, en runoutta. Minulle tärkeämpää ovat sävelkulut ja erilaiset rytmit.
M/39
Kyllä sillä on pikkuisen merkitystä. Ihan mitä tahansa idioottimaisuuksia en kuuntelisi. Mutta mulla ei ole muutenkaan tapana kiinnittää huomiota siihen, mitä ihmiset ympärillä puhuu. Ei siis kiinnosta laulujen sanoituksetkaan. Pidän paljon musiikista, jossa ei lauleta.
En vaan välitä, koska se melodia ym. on se mikä musiikissa saa tuntemaan jotain. En välitä myöskään runoista.
Yksi syy on sekin, että hyvin usein jokin biisi kuulostaa tosi hyvältä mutta sanat onkin aivan hirveät. Pienenä, kun en saanut sanoista selvää, ajattelin että kuulostaapa syvälliseltä, mutta sitten sain selville, että siinä lauletaan jostan kehon keikuttamisesta tai muusta. Mielikuvituksieni merkitys oli kivempi. Tavallaan pidän sanoja tosi irrallisena elementtinä. Jos ne olisi tärkeät, niin musasta nauttiminen olisi paljon vaikeampaa. Toki on plussaa jos sanatkin on hyvät, vaikkei se välttämätöntä olekaan. Poikkeuksena huumoribiisit joiden pointti on hassuissa sanoissa.
Oman navan tutkiskelu lyriikan muodossa nyt ei vain ole mielenkiintoista. Onneksi tuli korona ja teki lommon tähänkin "ammatti"kuntaan.
Jos sanoitus on se kaikkein tärkein, ei oikein voi kuunnella vieraskielistä musiikkia. Siis niitä kieliä, joita et osaa. Espanjankielinen musiikki on minusta useinkin hienoa, vaikken sanaakaan ymmärrä.
7 jatkaa: Ja mäkin pidän myös sanattomasta musiikista, niin ehkä sekin vaikuttaa. Usein laulajan ääni on vain yksi "instrumentti" muiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
En vaan välitä, koska se melodia ym. on se mikä musiikissa saa tuntemaan jotain. En välitä myöskään runoista.
Yksi syy on sekin, että hyvin usein jokin biisi kuulostaa tosi hyvältä mutta sanat onkin aivan hirveät. Pienenä, kun en saanut sanoista selvää, ajattelin että kuulostaapa syvälliseltä, mutta sitten sain selville, että siinä lauletaan jostan kehon keikuttamisesta tai muusta. Mielikuvituksieni merkitys oli kivempi. Tavallaan pidän sanoja tosi irrallisena elementtinä. Jos ne olisi tärkeät, niin musasta nauttiminen olisi paljon vaikeampaa. Toki on plussaa jos sanatkin on hyvät, vaikkei se välttämätöntä olekaan. Poikkeuksena huumoribiisit joiden pointti on hassuissa sanoissa.
Nimenomaan. Sanat harvoin herättävät vahvoja tunteita. Musiikki tekee sen.
Hmm. Kai se on mielikuvituksesta kiinni, millaisia mielikuvia musiikki synnyttää? Monesti ymmärrän laulun sanat kyllä täysin, mutta silti mielessäni laulu merkitsee jotain ihan muuta. Joistakin lauluista olen lukenut jopa tekijän oman selostuksen siitä, mitä hän sanoituksilla tarkoittaa, mutta silti laulu merkitsee minulle jotain ihan muuta.
jos musiikki kuulostaa hyvältä, kuuntelen sitä:)
Vielä omituisempaa on jos henkilö ei osaa musiikin teoriaa, mutta silti jättää sanoitukset huomiotta.
Vierailija kirjoitti:
Vielä omituisempaa on jos henkilö ei osaa musiikin teoriaa, mutta silti jättää sanoitukset huomiotta.
Mikä siinä on omituista?
Vierailija kirjoitti:
Vielä omituisempaa on jos henkilö ei osaa musiikin teoriaa, mutta silti jättää sanoitukset huomiotta.
Kyllähän hyvästä ruoastakin voi nauttia, vaikka on itse kehno kokki. Tai voi pitää haute couturesta, vaikkei osaa itse ommella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä omituisempaa on jos henkilö ei osaa musiikin teoriaa, mutta silti jättää sanoitukset huomiotta.
Mikä siinä on omituista?
No jos ei ymmärrä musiikkia niin sitten jää ne sanoituset. Höhlä!
Suomenkielisissä sanat ovat tietenkin tärkeämmät, mutta muilla kielillä laulettuja kappaleita voin kuunnella hyvin ilman, että kiinnitän sanoihin isompaa huomiota. Yleensä en edes ymmärrä kaikkea, mutta en jaksa selvittää sanoitusten suomennoksia.
Tykkään kyllä myös hyvistä sanoituksista ja joistain biiseistä pidän nimenomaan sanojen takia. Yleensä kuitenkin sanojen merkitys minulle on aika pieni.
Osa ei kuuntele lainkaan sanoja. Olen huomannut tämän puolisoni kanssa. Saatan joskus kommentoida miten jossain kappaleessa on typerät sanat ja puoliso ei ole edes kiinnittänyt huomiota asiaan.
Kuuntelen äänimaailmaa, sanat on yhdentekevät. Solisti on yksi instrumentti muiden joukossa.
Koska vaikkapa tuotanto voi olla mielenkiintoisempi?