Tuntuuko muistakin siltä että
Tämä koronahelvetti ei tule päättymään ikinä? Oma firma meni konkkaan ja huonosti meni jo ennen koronaa, mies on ollut jo kauan työttömänä ja nyt tulee jopa miljoona työtöntä työnhakijaa lisää. Kaikki sijoitukset piti myydä että selvitään tästä. Myös kaikilla meidän ystävillä on joko firmat menossa nurin tai ovat yt:n piirissä.
En jaksa enää. Koko mun 30-vuotinen elämä on ollut yhtä lamaa ja kriisiä.
Kommentit (8)
Luultavasti näiden taloutta tuhoavien rajoitusten kanssa pitää elää vielä 2-5 vuotta, kiitos matkustajalentoliikenteen. Tässä on kyllä hyvä syy kieltää se, sillä se ei ole tuonut elämäämme mitään hyvää. Ilmastokin on peruuttamattomasti pilalla. Ihminen pärjää ihan omilla seuduillaankin ja talous vetäisi paljon paremmin kun suositaan kotimaista.
Ikävä homma mutta ette ole yksin tässä sopassa. Nyt tuuletetaan lähes jokaista yhteiskunnan osa-aluetta pohjamutia myöten ja se on raaka peli se. Jos olet terve ja katto pään päällä niin asiat on verrattain ok.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä homma mutta ette ole yksin tässä sopassa. Nyt tuuletetaan lähes jokaista yhteiskunnan osa-aluetta pohjamutia myöten ja se on raaka peli se. Jos olet terve ja katto pään päällä niin asiat on verrattain ok.
Mulla on myös useita riskiryhmiin kuuluvia läheisiä. Ja lisäksi meiltäkin voi lähteä katto pään päältä jos ei ole rahaa maksaa vuokraa. Olisipa meillä oma asunto mutta minkäs teet kun pankki ei myöntänyt lainaa edes silloin kun mieskin oli vielä työelämässä. -ap
Olen hyvin pessimistinen siitä, että tästä selvittäisiin. Tämä on aivan ainutlaatuinen maailmanlaajuinen kriisi, ysärin lamasta selvittiin viennillä, mutta nyt koko maailma voi olla suljettuna jopa vuosia, pahimmassa tapauksessa hamaan tappiin asti.
Mäkään en jaksa enää, harkitsen itsem*rhaa. Jo ennestään koko lyhyt elämäni on ollut täynnä vastoinkäymisiä sekä läheisten sairastelua ja kuolemia. En jaksa kuinka vanhempani yrittävät "tsempata" eli ts. vittuilevat mulle että "sä oot liian herkkä, älä mieti liikaa kyllä tästä selvitään".
En vaan jaksa enää.
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin pessimistinen siitä, että tästä selvittäisiin. Tämä on aivan ainutlaatuinen maailmanlaajuinen kriisi, ysärin lamasta selvittiin viennillä, mutta nyt koko maailma voi olla suljettuna jopa vuosia, pahimmassa tapauksessa hamaan tappiin asti.
Mäkään en jaksa enää, harkitsen itsem*rhaa. Jo ennestään koko lyhyt elämäni on ollut täynnä vastoinkäymisiä sekä läheisten sairastelua ja kuolemia. En jaksa kuinka vanhempani yrittävät "tsempata" eli ts. vittuilevat mulle että "sä oot liian herkkä, älä mieti liikaa kyllä tästä selvitään".
En vaan jaksa enää.
Joo meillä kolmikymppisillä elämä ei ole ollut mitään muuta kuin kriisiä kriisin perään. Ei ole uskoa tulevaisuuteen ollenkaan. Monien meidän vanhemmat pääsivät helpolla 90-luvun lamasta ja finanssikriisistä, helppo vähätellä lasten tuntemuksia. Eihän heidän edes tarvitse murehtia enää tulevaisuuttaan, jos ovat jo eläkkeellä tai työuran ehtoopuolella. 60-luvulla syntyneet pääsevät vielä jättieläkkeille, vaikka "putoaisivat" eläkeputkeen joitain vuosia etuajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin pessimistinen siitä, että tästä selvittäisiin. Tämä on aivan ainutlaatuinen maailmanlaajuinen kriisi, ysärin lamasta selvittiin viennillä, mutta nyt koko maailma voi olla suljettuna jopa vuosia, pahimmassa tapauksessa hamaan tappiin asti.
Mäkään en jaksa enää, harkitsen itsem*rhaa. Jo ennestään koko lyhyt elämäni on ollut täynnä vastoinkäymisiä sekä läheisten sairastelua ja kuolemia. En jaksa kuinka vanhempani yrittävät "tsempata" eli ts. vittuilevat mulle että "sä oot liian herkkä, älä mieti liikaa kyllä tästä selvitään".
En vaan jaksa enää.
Joo meillä kolmikymppisillä elämä ei ole ollut mitään muuta kuin kriisiä kriisin perään. Ei ole uskoa tulevaisuuteen ollenkaan. Monien meidän vanhemmat pääsivät helpolla 90-luvun lamasta ja finanssikriisistä, helppo vähätellä lasten tuntemuksia. Eihän heidän edes tarvitse murehtia enää tulevaisuuttaan, jos ovat jo eläkkeellä tai työuran ehtoopuolella. 60-luvulla syntyneet pääsevät vielä jättieläkkeille, vaikka "putoaisivat" eläkeputkeen joitain vuosia etuajassa.
Minä valmistuin keskelle 90-luvun lamaa. Peruspäivärahalla kitkutettiin menemään ja tekemällä välillä hanttihommia tuntitöinä. Ihanko tosissasi kuvittelet, että silloin oli helpompaa?
Ja vaikka oli alkuun päästy, työttömiä oli aivan helvetisti, korot olivat korkeat, joten ensiasuntoa ei voinut ostaa kuin aspilla. Sitten tulikin jo teknokuplan puhkeaminen. Muutama vuosi vähän parempaa ja sitten tulikin finanssikriisi.
Teillä nykyisillä 30:llä on vielä monta lamaa kokematta, että pääsette samaan. Ja minunkin ikäluokallani on vielä melkein 20 vuotta työelämää edessä.
Mutta Keravalla on puudeli joka osaa stepata ja yks bloggari sai 100 000 kehitysrahaa.
Iloitse nyt edes toisten menestyksestä äläkä ole noin itsekäs.
Otan osaa.