Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
olen usein miettinyt millainen olisin, jos mieltäni ei olisi luhistettu
19.04.2020 |
Minulle on kaikista asioista vanhempani kommentoinut ikävästi, rahasta on sanottu etten ymmärrä rahan arvoa, jos olen ostanut jotain sitä on paheksuttu, jos olen yrittänyt jotain on sanottu ettei se onnistu, ettei siitä mitään tule, ettei kannata edes yrittää.
Aina kun ehdotan jotain. se tyrmätään sanomalla ettei siitä mitään tule ettei se onnistu. Matkani tyrmätään sanomalla, että kone putoaa . Olen näistä huolimatta tehnyt elämässäni paljon, mutta se ikävä tunne on aina läsnä, kun koen, että minuun ei ole uskottu.
Että kukaan ei ole kannustanut asioissa, ne on tuomittu aina epäonnistumaan. En voi koskaan ajatella, että joku olisi ylpeä minusta, kun tein mitä tahansa, siihen ei uskottu.
Olen miettinyt, että tämä tunne on estänyt minua myös työelämässä, koska koen ettei kukaan usko minuun ja työstäkin minua on aina uhattu, että saan potkut. Olen kuitenkin kiltein ihminen mitä on ja teen aina mitä haluttu ja siinä se ongelma onkin, en osaa esittää omia vaatimuksia, koska olen oppinut, että niitä ei saa olla. Että on aina tehtävä kuten muut haluaa.
Niimpä en ole koskaan saanut esimerkiksi palkakorotusta, koska en ole osannut pyytää tai oikeimmin vaatia. Joku toinen on kasvatettu arvostamaan omia kykyjä ja antamaan niille oikean hinnan esimerkiki palkkaneuvotteluissa.
Minut on kasvatettu raatamaan ja pelkäämään töissä ja ainakin vaatimatta itselle mitään.
Joskus mieton millainen maailmankuvani olisi, jos olisi tehty toisin. Olisinko silloin ahdistunut ja pelokas ja epävarma tunteistani.
Toivottavasti osaisin kasvattaa oman lapseni toisella lailla.
Kommentit (5)
Minulla vähän samankaltainen kokemus. Äitini puhui aina ihaillen muiden lapsista, minulle ei koskaan tainnut sanoa edes rakastavansa. En koskaan kelvannut tällaisena kuin olen. Isä kannusti mutta aivan väärään suuntaan, ja nyt olen alalla, josta en piittaa.
Olen palkkakuopassa enkä uskalla vaatia itselleni mitään. Tunnen itseni hyvin arvottomaksi, paljon huonommaksi kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisit samanlainen vinkuja jollakin verukkeella joka tapauksessa.
Mikä sinua vaivaa??
Oletan sinun olevan sama joka täällä kaikkia haukkuu. Etkö todella sitä itse tajua.
Ei kannata miettiä millaista olisi jos olisi toisin. Suomalaiset ovat sotien katkeroittamaa kansaa. Harvoilla täällä on ollut helppoa. Vaikeudet kasvattavat - tiettyyn pisteeseen asti. Pitää vaan pitää pää pystyssä ja esittää itsevarmaa ja muistaa, että niillä muillakin on omat epävarmuutensa ja salaisuutensa
Mutta tuo on hyvä ajatus että toivottavasti osaat kasvattaa oman lapsesi eri tavalla. Itse esim. päätin että meillä saa puhua avoimesti kaikesta ja näyttää tunteita, toisin kuin omassa lapsuuden perheessä. Meillä keskustellaan eikä rangaista ilman että selitetään syytä.
Itse olen vasta nelissäkymmenissä (ja toisen terapian tukemana) saanut muutettua syviä ydinuskomuksia itseni, juuri tätä olen huono paha kelvoton kyvytön yhdentekevä näkymätön .litaniaa. Tekemistä on vielä, mutta niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Oikeasti. Työtä ja motivaatiota parempaan elämään se vaatii ja uskallusta muistaa ja kokea kaikki se sonta mitä sai päälleen syntipukkina häiriintyneessä perheessä. Mutta kun täälläkin palstalla on paljon tätä toivotonta "elämäni on paskaa eikä se tule koskaan muuksi muuttumaan" niin sanoisin, että kyllä se voi muuttua, mutta ilman kipua ja pitkäjänteisyyttä se ei tapahdu. Itse koen että ajatusteni ja muistojeni kirjoittaminen on ollut iso apu, samoin tiedon etsiminen ja vertaistuki.
HYvä elämä ei ole minulle isoja tuloja vaan mielenrauhaa, itsenäisyyttä ja henkistä vapautta.
Jos sinua ei ole kotonasi ymmärretty rakastaa se ei tarkoita, ettetkö vielä oppisi rakastamaan itseäsi ja riittämään sellaisena kuin olet. Unohda vertailu muihin. Me emme todellakaan saa samanlaisia lähtökohtia elämään ja sen perustavan epäreiluuden kanssa on vain tultava toimeen. Muutosta ehtii silti yhden elämän aikana tapahtua, jos oma asenne on eteenpäin ja sitkeä.
Alue: Aihe vapaa
Olisit samanlainen vinkuja jollakin verukkeella joka tapauksessa.