Lue keskustelun säännöt.
Kun tajuaa liian myöhään
17.04.2020 |
Että toinen olikin kiinnostunut, kaikki ne pienet vihjeet pamahtaa mieleen ja vaikuttavatkin yhtäkkiä niin selviltä, vaikkei niitä silloin muka tajunnut. Sitten se mahtava loppufiilis, kun tajuaa tunaroineensa koko homman lopullisesti.
Kommentit (85)
Miten tunaroit? Onko myöhäistä tehdä jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miten niin on liian myöhäistä?
Kun se vaan on, ei toisella enää tule se fiilis takaisin, kun tuskastui odottelemaan yksipuolisesti. Näin se käy joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten niin on liian myöhäistä?
Kun se vaan on, ei toisella enää tule se fiilis takaisin, kun tuskastui odottelemaan yksipuolisesti. Näin se käy joka kerta.
Älä hyvä ihminen päätä asioita toisen ihmisen puolesta! Ota häneen yhteyttä ja kysy kuulumisia, pyydä kahville. Sillähän se selviää.
Vierailija kirjoitti:
Tunarointiraporttia kehiin!
Mitäpä siinä muuta kertomista, kuin etten vain tajunnut merkkejä. Pidin sitä kaikkea vain normaalina ystävällisyytenä. Lopulta tajusin, kun toisen käytös muuttui niin dramaattisesti, ei enää hakeutunut lähelle ja vältteli yms. Ja itsekin olin ihastunut, tosin estoisesti ja pähkäilin kai vaan sitä ja miten tuoda asia esille tajuamatta toisen eleitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos välttely johtui koronapelosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu juttu. Itse tajuan yleensä vasta vuosien jälkeen, että hitto, sehän oli kiinnostunut musta, jollei peräti ihastunut. Sitä tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi siinä vaiheessa, mutta toisaalta sitä ihmettelee, miksi ei se toinen ilmaissut itseään selkeästi? Tosiaan, olen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on käynyt ja tuo parikin kertaa, enkä ole tajunnut omin neuvoin vaan kuullut asian suoraan tai kiertoteitse vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Mies olen myös. Ilmeisen sokea hienovaraisille vihjeille. Rautalanka on minimi mutta varmiten mulle asian vääntää perille esim rautakangella.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu. Itse tajuan yleensä vasta vuosien jälkeen, että hitto, sehän oli kiinnostunut musta, jollei peräti ihastunut. Sitä tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi siinä vaiheessa, mutta toisaalta sitä ihmettelee, miksi ei se toinen ilmaissut itseään selkeästi? Tosiaan, olen mies.
Koska se toinen on nainen ja naiset eivät tuo näitä asioita selkeästi esille pelätessään saavansa rukkaset. Joten yritetään viestitellä hienoin elein ja odotellaan että mies tekisi jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu. Itse tajuan yleensä vasta vuosien jälkeen, että hitto, sehän oli kiinnostunut musta, jollei peräti ihastunut. Sitä tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi siinä vaiheessa, mutta toisaalta sitä ihmettelee, miksi ei se toinen ilmaissut itseään selkeästi? Tosiaan, olen mies.
Toinen ilmaisi asiansa varmasti niin selvästi kuin ikinä uskalsi, mutta jos sinä vain vedit pelleroolia, niin varmasti ihastus haihtuu. Huomasithan jälkeenpäinkin, että hän oli ihastunut, niin miten hän olisi voinut esittää asian selkeämmin? Syyttäisin asiasta siis vain ja ainoastaan sinua, mutta luulen, että nainen löysi paljon paremman ja vastaanottavaisemman ystävän itselleen. Teitä ei ollut tarkoitettu yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu. Itse tajuan yleensä vasta vuosien jälkeen, että hitto, sehän oli kiinnostunut musta, jollei peräti ihastunut. Sitä tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi siinä vaiheessa, mutta toisaalta sitä ihmettelee, miksi ei se toinen ilmaissut itseään selkeästi? Tosiaan, olen mies.
Koska se toinen on nainen ja naiset eivät tuo näitä asioita selkeästi esille pelätessään saavansa rukkaset. Joten yritetään viestitellä hienoin elein ja odotellaan että mies tekisi jotain.
Miten ihmeessä tuo äijä sitten tajusi myöhemmin ne eleet?
Olin aikoinaan todella ihastunut yhteen naiseen. Yritin viedä tuttavuutta parisuhteen suuntaan, mutta nainen roikotti minua löysässä hirressä. Hakeutui seuraani, tanssi kanssani slovareita ja vähän paijasikin. Hommaa kesti noin vuoden, mutta maaliin ei päästy.
Muutin sitten ulkomaille ja löysin reissusta nykyisen vaimoni. Tämä edellinen ihastukseni oli asiasta hyvin näreissään. Miksi hän ei sitten tarttunut tilaisuuteen, kun se oli ajankohtainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu. Itse tajuan yleensä vasta vuosien jälkeen, että hitto, sehän oli kiinnostunut musta, jollei peräti ihastunut. Sitä tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi siinä vaiheessa, mutta toisaalta sitä ihmettelee, miksi ei se toinen ilmaissut itseään selkeästi? Tosiaan, olen mies.
Toinen ilmaisi asiansa varmasti niin selvästi kuin ikinä uskalsi, mutta jos sinä vain vedit pelleroolia, niin varmasti ihastus haihtuu. Huomasithan jälkeenpäinkin, että hän oli ihastunut, niin miten hän olisi voinut esittää asian selkeämmin? Syyttäisin asiasta siis vain ja ainoastaan sinua, mutta luulen, että nainen löysi paljon paremman ja vastaanottavaisemman ystävän itselleen. Teitä ei ollut tarkoitettu yhteen.
Niin selvästi kuin uskalsi, no eipä ole tainnut kuulua kahvittelupyyntöjä yms. näillekään pellemiehille. Oikeesti naiset, teidän merkit on niin ohuita ettei niitä erota normaalista ystävällisyydestä. Miksi odotatte, että aina se mies pyytäisi kahville?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu juttu. Itse tajuan yleensä vasta vuosien jälkeen, että hitto, sehän oli kiinnostunut musta, jollei peräti ihastunut. Sitä tuntee itsensä jotenkin tyhmäksi siinä vaiheessa, mutta toisaalta sitä ihmettelee, miksi ei se toinen ilmaissut itseään selkeästi? Tosiaan, olen mies.
Toinen ilmaisi asiansa varmasti niin selvästi kuin ikinä uskalsi, mutta jos sinä vain vedit pelleroolia, niin varmasti ihastus haihtuu. Huomasithan jälkeenpäinkin, että hän oli ihastunut, niin miten hän olisi voinut esittää asian selkeämmin? Syyttäisin asiasta siis vain ja ainoastaan sinua, mutta luulen, että nainen löysi paljon paremman ja vastaanottavaisemman ystävän itselleen. Teitä ei ollut tarkoitettu yhteen.
Pelleroolia? Mistä sen toisen ihastuksen voi tietää, jos ei se kerro sitä? Mitä, jos mies on ujo, sosiaalisesti taidoton, kokematon naisten iskemisessä, kiltti tai muuten vain aspergeeniin viittaava olio? Jokaikistä mukavan oloista naistako pitäisi iskeä, ettei olisi "pelle"? Naisella ei mitään roolia, paitsi passiivinen ihastuja, jonka Mies vie?
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap nainen vai mies?
Mitä sillä on merkitystä? Pitääkö aina kertoa sukupuoli, että osataan asennoitua oikein syyttelyssä yms.? Nyt raastaa, kun ei tiedä aapeen sukupuolta ja niin tekisi mieli sanoa muutama valittu sana jos sattuisikin olemaan mies...
Aikansa kutakin kirjoitti:
Olin aikoinaan todella ihastunut yhteen naiseen. Yritin viedä tuttavuutta parisuhteen suuntaan, mutta nainen roikotti minua löysässä hirressä. Hakeutui seuraani, tanssi kanssani slovareita ja vähän paijasikin. Hommaa kesti noin vuoden, mutta maaliin ei päästy.
Muutin sitten ulkomaille ja löysin reissusta nykyisen vaimoni. Tämä edellinen ihastukseni oli asiasta hyvin näreissään. Miksi hän ei sitten tarttunut tilaisuuteen, kun se oli ajankohtainen?
Mä olisin ainakin siirtänyt katseeni muualle viikon jälkeen, jos sitä ei kiinnosta.
Zinc
No miten niin on liian myöhäistä?