Onko totta ettei uusimaalaisilla edes oikeastaan ole maakuntaidentiteettiä?

Ei ole, sillä suurin osa ihmisistä, jotka Uudellamaalla eivät ole uusimaalaisia, vaan muualta tulleita, esim. työn ja opiskelujen perässä muuttaneita.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt Salossa mutta asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Espoossa. Opiskeluajan asuin Helsingissä ja sitten muutin helsinkiläisen mieheni kanssa Tuusulaan. Olen ollut tuusulalainen 15 vuotta mutta oma kotikaupunkini on Espoo. koen olevani sieltä kotoisin. Minulla on siis espoolainen identiteetti ja pieni pintasipaisu tuusulalaisuutta. Varsinais-suomalaiset juuret tietysti omaan mutta en ole missään nimessä salolainen. Omat lapseni ovat tuusulalaisia, syntyperäisiä. Ei uusmaalaisia.

Omat serkkuni asuvat Porissa ja minusta he mieltävät itsensä porilaisiksi, ei varsinas-suomalaisiksi. Mutta tästä en ole varma, emme ole enää niin paljon tekemisissä kuin ennen.

Pori onkin Satakuntaa, ei Varsinais-Suomea.

Itse olen muuttanut Uusimaalle 10 vuotta sitten Satakunnasta. En koe identifioituvani oikein kumpaankaan.

Kyllä mulla ainakin on erittäin vahva helsinkiläinen ja uusmaalainen identiteetti. Helsinki on mun kotikaupunki ja paras paikka Suomessa. Kaunein ja ihanin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on olut tähän asti, mutta Uudenmaan sulku varmaan loi yhteenkuuluvuudentunnetta monelle ensimmäistä kertaa. Varsinkin kun siihen yhdistyi se, että joutui maakuntien vihan kohteeksi, niin tämä korona taisi jopa muurata uusmaalaisen identiteetin peruskiven.

Mulle ainakin kävi näin. Aiemmin ei ollut väliä, missäpäin Suomea ostamani liha, viljat, marjat, juurekset jne oli tuotettu. Riitti, että oli kotimaista. Nyt olen jo selvitellyt Uudellamaalla olevia maatiloja ja mistä voin hankkia niillä tuotettuja elintarvikkeita. Uusmaalaisen tuotannon tukemisesta tulikin yllättäen tärkeämpää kuin kotimaisen tuotannon tukemisesta. Lähiruokaan siirtyminen sinänsä ei ole yhtään pöllömpi juttu. 

Täällä vähän samaa, enää ei tulisi mieleenkään mennä Ahvenanmaalle tai Turkuun kesällä, kun rahansa voi viedä uusimaalaisiin kaupunkeihin kuten Hankoon ja Inkooseen.

Mä en ole koskaan ollut kiinnostunut  kotimaanmatkailusta, mutta Uudenmaan sulun jälkeen alkoi kiinnostaa matkailu Uudellamaalla. Just Hanko ja Inkoo, sitten Raasepori, Porvoo, Loviisa jne. Ulkomaille tuskin tulee vähään aikaan lähdettyä, joten kun kotimaassa voi taas matkailla, haluan tälläkin tavalla tukea uusmaalaisuutta.  

Uusmaalaisia yhdistää varmaan Helsinki, ainakin minä itse ja suurin osa mun kavereista on jossain vaiheessa asunut stadissa. Kuka mistäkin syystä, opiskellut, ollut duunissa siellä tai jotain. Siinä vaiheessa kun on pariutunut ja perustanut perheen on tehnyt paluumuuton takaisin uusmaalaiseen kotikaupunkiinsa. Lasten kanssa on helpompi olla kun on isovanhemmat lähellä ja koulut ym. tuttuja. Mun esikoinen kun meni kouluun meidän paluumuuton jälkeen, sai ekan luokan opettajaksi saman opettajan jonka johdolla oma koulutaipaleeni alkoi. Töissä käyn edelleen stadissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on olut tähän asti, mutta Uudenmaan sulku varmaan loi yhteenkuuluvuudentunnetta monelle ensimmäistä kertaa. Varsinkin kun siihen yhdistyi se, että joutui maakuntien vihan kohteeksi, niin tämä korona taisi jopa muurata uusmaalaisen identiteetin peruskiven.

Mulle ainakin kävi näin. Aiemmin ei ollut väliä, missäpäin Suomea ostamani liha, viljat, marjat, juurekset jne oli tuotettu. Riitti, että oli kotimaista. Nyt olen jo selvitellyt Uudellamaalla olevia maatiloja ja mistä voin hankkia niillä tuotettuja elintarvikkeita. Uusmaalaisen tuotannon tukemisesta tulikin yllättäen tärkeämpää kuin kotimaisen tuotannon tukemisesta. Lähiruokaan siirtyminen sinänsä ei ole yhtään pöllömpi juttu. 

Täällä vähän samaa, enää ei tulisi mieleenkään mennä Ahvenanmaalle tai Turkuun kesällä, kun rahansa voi viedä uusimaalaisiin kaupunkeihin kuten Hankoon ja Inkooseen.

Mä en ole koskaan ollut kiinnostunut  kotimaanmatkailusta, mutta Uudenmaan sulun jälkeen alkoi kiinnostaa matkailu Uudellamaalla. Just Hanko ja Inkoo, sitten Raasepori, Porvoo, Loviisa jne. Ulkomaille tuskin tulee vähään aikaan lähdettyä, joten kun kotimaassa voi taas matkailla, haluan tälläkin tavalla tukea uusmaalaisuutta.  

Mäkin aion jatkossa tukea just uusmaalaisuutta ja Uudenmaan yrittäjiä. Täsäs keissiä oli semmonen hyvä puoli, että kotiseuturakkaus nousi pintaan.

Vierailija kirjoitti:

Uusimaahan jakaantuu ekaks jo itään ja länteen. Sen lisäksi on vielä pääkaupunkiseutu ja ruotsinkielinen Uusimaa. Ja asukkaat ovat ympäri Suomea ja oikeastaan ympäri maailmaa. Mä oon ns. "metsä" länsi-uusmaalainen. Helsinkiin on matkaa jotain 50 kilsaa eikä mulla ole sinne oikeastaan mitään asiaa. Viimeisen vuoden aikana oon käynyt vissiin viis kertaa. Silti Uudenmaan ulkopuolella meidät kaikki nipeutetaan Helsinkiläisiksi. Ihan sama jos kaikki Varsinais-Suomalaiset olis Turkulaisia. P.S. Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin

Ruotsinkielinen Uusimaa? Uudellamaalla ruotsia puhutaan hyvin monella paikkakunnalla, aika laaja alue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on Uudenmaan maakuntalaulu?

t. Männikkömetsät ja rantojen raidat

Kannattaa googlata ja kuunnella sitten vaikkapa YouTubesta. Kuuluu yleissivistykseen. Laulun on säveltänyt muuan J. Sibelius.

Lähinnä oman maakuntansa laulun osaaminen kuuluu yleissivistykseen.

Minä osaan synnyinmaakuntani laulun, asuinmaakuntani laulun ja sitten vielä Kainuun maakuntalaulun (Kuulkaa korpeimme kuiskintaa/Nälkämaan laulu) ja Pirkanmaan maakuntalaulun (Mä oksalla ylimmällä/Kesäpäivä Kangasalla). Muista ei ole mitään tietoa. Liuta isänmaallisia lauluja ja kansallislauluja menee kyllä tuohon vielä päälle.

En mä oo koskaan ees aatellu et maakunnilla ois omia lauluja. Ei oo koulustakaan jääny mieleen, että koskaan ois asiasta puhuttu. Voihan se olla, että oon biisin joskus kuullu mutta en osais todellakaan kertoa mikä se uudenmaan laulu on.

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin en oo koskaan aatellu ees olevani uusimaalainen.

Olen ensin itä-helsinkiläinen, sitten helsikiläinen ja sitten suomalainen.

Vaikee ymmärtää mitä merkitystä sillä on mistä maakunnasta on kotosin, eihän se kerro mitään. Ei mulla oo mitään yhteistä identiteettiä vaikka espoolaisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan useimmat eivät pääkaupunkiseudulla ajattele itseään uusimaalaisina. Itselle on vähitellen tullut aika paljon siteitä maakuntaan, ja ajattelen Uudenmaan identiteettiä esim. sellaisten asioiden kautta kuin Aleksis Kivi ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Minusta on mielenkiintoista, että Keski-Uudellamaalla ei puhuta mitään havaittavaa murretta, vaan se murre on sama kuin Suomen yleiskieli. Se on siis Aleksis Kiven kieltä ja murre, jota koko Suomi puhuu.

Koko Suomi ei puhu samaa murretta. Helposti ajattelee, että juuri "minun" kieleni on se normaali ja sitä puhutaan joka paikassa. Ei tarvitse mennä kuin parisataa kilometriä Uudeltamaalta itään, länteen tai pohjoiseen, niin jo huomaa, että eri tavalla puhutaan. Tietenkin jos ei koskaan käy missään kotikuntansa ulkopuolella, ei huomaa tällaista.

Suomen kirjakieli on luotu kanta-hämäläisen murteen perusteella. Samaa puhutaan Uudellamaalla.

Ei ole. Agricola asui Turussa ja käytti ensisijaisesti ympäröivää murretta.

"Kirjakieli perustui aluksi Turun seudun murteeseen, mutta myöhemmin vaikutteita tuli myös Hämeestä ja Satakunnasta"

Toki, mutta siitä on 500 vuotta, ja sen jälkeen se Turun murre on kyllä peittynyt niiden vaikutteiden alle.

Murteet ovat kaiken kaikkiaan muuttuneet paljon. Ei nykyinen Turun murre ole kovin lähellä Agricolan aikaista. Lounais- ja hämäläismurteet ovat kuitenkin lähellä toisiaan moniin muihin murteisiin verrattuna. Itäsuomalaiset kokivat kirjakielen vieraana, niinpä joitain läntisiä sanoja (esim. ehtoo ja suvi) vaihdettiin itäisiin (ilta ja kesä).

Kaupunginosaidentitteetti on vahvempi kuin, joku Uusimaa.

Osaako kukaan luetella UM 26 kaupunkia?

Uusimaa on alun perin muodostunut lähinnä hämäläisestä, varsinais-suomalaisesta ja ruotsalaisesta "uudisasutuksesta" .

"Nykyisin Uutenamaana tunnettu maa-alue Suomen etelärannikolla oli esihistoriallisella ajalla Varsinais-Suomen ja Hämeen takamaata.

Helsingin alue on alun perin hämäläisten asuttama alue. Myös Sipoon alkuperäinen väestö on ollut peräisin Hämeestä, mutta mahdollisesti myös Varsinais-Suomesta. Toisaalta Espoosta löytyneet rautakautiset esineet ovat pääosin peräisin savolais-karjalaisista muinaispuvuista. Länsi-Uudenmaan asutus oli puolestaan peräisin Varsinais-Suomesta.

Läntiselle Uudellemaalle tuli kristittyä ruotsalaista asutusta erityisesti 1200–1300-luvuilla"

Uusimaa, tuo "Varsinais-Suomen ja Hämeen takamaa" 😅

Jäin miettimään kumpi on oikein uusmaalaiset vai uusimaalaiset... Kumpikin käy.

"Uudellamaalla asuvat ovat uusimaalaisia, mutta myös alkuosastaan lyhentynyttä muotoa uusmaalainen voi käyttää. Jälkimmäinen muoto esiintyy esimerkiksi Uusmaalaisten laulun nimessä."

Kotus.fi

Olen itse Etelä-Pohjanmaalta ja pidän itseäni eteläpohjalaisena, mutta asun Varsinais-Suomessa, tarkemmin sanottuna Vakka-Suomen reunalla ja olen asunut kauan. En ole koskaan huomannut että täällä olisi liioin mitään maakuntaidentiteettiä, identiteetti on paikkakuntaidentiteetti. Turkulaiset on nimenomaan Turkulaisia eikä lounais-suomalaisia tai varsinais-suomalaisia. Salolaiset on salolaisia. Raumalaiset on raumalaisia jne.

Kun törmään täällä toiseen pohjanmaalaiseen, niin vaikka kotipaikkakuntien välillä on 300 km matkaa olemme silti molemmat että aikun kiva tavata toinen eteläpohjanmaalainen, mehän ollaan melkein sukua toisillemme! 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse Etelä-Pohjanmaalta ja pidän itseäni eteläpohjalaisena, mutta asun Varsinais-Suomessa, tarkemmin sanottuna Vakka-Suomen reunalla ja olen asunut kauan. En ole koskaan huomannut että täällä olisi liioin mitään maakuntaidentiteettiä, identiteetti on paikkakuntaidentiteetti. Turkulaiset on nimenomaan Turkulaisia eikä lounais-suomalaisia tai varsinais-suomalaisia. Salolaiset on salolaisia. Raumalaiset on raumalaisia jne.

Kun törmään täällä toiseen pohjanmaalaiseen, niin vaikka kotipaikkakuntien välillä on 300 km matkaa olemme silti molemmat että aikun kiva tavata toinen eteläpohjanmaalainen, mehän ollaan melkein sukua toisillemme! 

Ehkä sen huomaa parhaiten juuri silloin kun on muualla. Itse olen Turun kupeesta ja jos törmään ulkomailla vaikka loimaalaiseen tai salolaiseen, tuntuvat he enemmän omalta väeltä kuin joensuulainen tai helsinkiläinen. Raumalainenkin on jo selvästi satakuntalainen, mutta kuitenkin tutumpi kuin vaikka joku uusimaalainen.

Vierailija kirjoitti:

Jäin miettimään kumpi on oikein uusmaalaiset vai uusimaalaiset... Kumpikin käy.

"Uudellamaalla asuvat ovat uusimaalaisia, mutta myös alkuosastaan lyhentynyttä muotoa uusmaalainen voi käyttää. Jälkimmäinen muoto esiintyy esimerkiksi Uusmaalaisten laulun nimessä."

Kotus.fi

"Uusmaalainen" kuulostaakin ihan joltain Turun takamaamuodolta.

Olen vahvasti helsinkiläinen ja suomalainen. Tunnen myös voimakkaan siteen itäiseen maakuntaan, josta sukuni tulee ja jonka murre- ja tapakulttuuri on tuttua ja kotoisaa, vaikken siellä itse ole koskaan asunut ja käynkin harvoin.

Uusmaalaisuus ei merkitse minulle mitään, en ole tullut edes ajatelleeksi sitä identiteettinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalla on olut tähän asti, mutta Uudenmaan sulku varmaan loi yhteenkuuluvuudentunnetta monelle ensimmäistä kertaa. Varsinkin kun siihen yhdistyi se, että joutui maakuntien vihan kohteeksi, niin tämä korona taisi jopa muurata uusmaalaisen identiteetin peruskiven.

Mulle ainakin kävi näin. Aiemmin ei ollut väliä, missäpäin Suomea ostamani liha, viljat, marjat, juurekset jne oli tuotettu. Riitti, että oli kotimaista. Nyt olen jo selvitellyt Uudellamaalla olevia maatiloja ja mistä voin hankkia niillä tuotettuja elintarvikkeita. Uusmaalaisen tuotannon tukemisesta tulikin yllättäen tärkeämpää kuin kotimaisen tuotannon tukemisesta. Lähiruokaan siirtyminen sinänsä ei ole yhtään pöllömpi juttu. 

Täällä vähän samaa, enää ei tulisi mieleenkään mennä Ahvenanmaalle tai Turkuun kesällä, kun rahansa voi viedä uusimaalaisiin kaupunkeihin kuten Hankoon ja Inkooseen.

Mä en ole koskaan ollut kiinnostunut  kotimaanmatkailusta, mutta Uudenmaan sulun jälkeen alkoi kiinnostaa matkailu Uudellamaalla. Just Hanko ja Inkoo, sitten Raasepori, Porvoo, Loviisa jne. Ulkomaille tuskin tulee vähään aikaan lähdettyä, joten kun kotimaassa voi taas matkailla, haluan tälläkin tavalla tukea uusmaalaisuutta.  

Mäkin aion jatkossa tukea just uusmaalaisuutta ja Uudenmaan yrittäjiä. Täsäs keissiä oli semmonen hyvä puoli, että kotiseuturakkaus nousi pintaan.

Tämä on oikein hyvä suuntaus. Minäkin olen aina yrittänyt etsiä oman kotikaupunkini tai maakuntani tuottajilta ja yrityksiltä tuotteita ennen kuin olen lähtenyt etsimään tavaraa muista maista - tai sitten vain jättänyt ostamatta. Jospa saataisiin suorastaan kotimainen kulutus nousuun ja Kiina-krääsän tilaaminen laskemaan. 

Olen myös matkaillut paitsi ulkomailla myös kotimaassa. Minusta Suomessa on paljon nähtävää, viehättäviä kaupunkeja ja hyviä luontokohteita.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse Etelä-Pohjanmaalta ja pidän itseäni eteläpohjalaisena, mutta asun Varsinais-Suomessa, tarkemmin sanottuna Vakka-Suomen reunalla ja olen asunut kauan. En ole koskaan huomannut että täällä olisi liioin mitään maakuntaidentiteettiä, identiteetti on paikkakuntaidentiteetti. Turkulaiset on nimenomaan Turkulaisia eikä lounais-suomalaisia tai varsinais-suomalaisia. Salolaiset on salolaisia. Raumalaiset on raumalaisia jne.

Kun törmään täällä toiseen pohjanmaalaiseen, niin vaikka kotipaikkakuntien välillä on 300 km matkaa olemme silti molemmat että aikun kiva tavata toinen eteläpohjanmaalainen, mehän ollaan melkein sukua toisillemme! 

Haha, mun suvun viimenen eteläpohjalainen oli kolme sukupolvea sitten, silti vielä kun tapaa jonkun eteläpohjanmaalta tulee lämmin ja pörröinen olo, aivan kuin tapaisi palan kotia.

En oikeen ymmärrä koko juttua, ne eteläpohjalaiset joita olen täällä helsingissä nähnyt on sanonu, että jotenkin vaikutinkin erilaiselta heti alkuun kuin mitä olivat perus stadilaisesta ajatellu. Kai se pohjalainen veri vielä vähän suonissa kaikuu 😄

T. Paljasjalkanen