Lue keskustelun säännöt.
Onko totta ettei uusimaalaisilla edes oikeastaan ole maakuntaidentiteettiä?
17.04.2020 |
Nyt kun ollut tietynlaista uusmaalaisvastaisuutta muualla maassa niin etenkin Helsingissä ja muuallakin Uudenmaan maakunnassa on kuulemma ollut hämmennystä kun eivät he edes koe olevansa identiteetiltään "uusimaalaisia".
Muualla maassa taas "savolaisuus", "pohjalaisuus", "kainuulaisuus" tms. määrittää jopa enemmän kuin vaikkapa asuinkunta.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useimmat eivät pääkaupunkiseudulla ajattele itseään uusimaalaisina. Itselle on vähitellen tullut aika paljon siteitä maakuntaan, ja ajattelen Uudenmaan identiteettiä esim. sellaisten asioiden kautta kuin Aleksis Kivi ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Minusta on mielenkiintoista, että Keski-Uudellamaalla ei puhuta mitään havaittavaa murretta, vaan se murre on sama kuin Suomen yleiskieli. Se on siis Aleksis Kiven kieltä ja murre, jota koko Suomi puhuu.
Koko Suomi ei puhu samaa murretta. Helposti ajattelee, että juuri "minun" kieleni on se normaali ja sitä puhutaan joka paikassa. Ei tarvitse mennä kuin parisataa kilometriä Uudeltamaalta itään, länteen tai pohjoiseen, niin jo huomaa, että eri tavalla puhutaan. Tietenkin jos ei koskaan käy missään kotikuntansa ulkopuolella, ei huomaa tällaista.
Suomen kirjakieli on luotu kanta-hämäläisen murteen perusteella. Samaa puhutaan Uudellamaalla.
Ja vielä Aleksis Kiven aikoihin 1800-luvun puolivälissä nykyinen Keski-Uusimaan Nurmijärvi luettiin vielä eteläiseen Hämeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useimmat eivät pääkaupunkiseudulla ajattele itseään uusimaalaisina. Itselle on vähitellen tullut aika paljon siteitä maakuntaan, ja ajattelen Uudenmaan identiteettiä esim. sellaisten asioiden kautta kuin Aleksis Kivi ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Minusta on mielenkiintoista, että Keski-Uudellamaalla ei puhuta mitään havaittavaa murretta, vaan se murre on sama kuin Suomen yleiskieli. Se on siis Aleksis Kiven kieltä ja murre, jota koko Suomi puhuu.
Koko Suomi ei puhu samaa murretta. Helposti ajattelee, että juuri "minun" kieleni on se normaali ja sitä puhutaan joka paikassa. Ei tarvitse mennä kuin parisataa kilometriä Uudeltamaalta itään, länteen tai pohjoiseen, niin jo huomaa, että eri tavalla puhutaan. Tietenkin jos ei koskaan käy missään kotikuntansa ulkopuolella, ei huomaa tällaista.
Suomen kirjakieli on luotu kanta-hämäläisen murteen perusteella. Samaa puhutaan Uudellamaalla.
"Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä". Nykyisin alue lasketaan Uuteenmaahan.
Aleksis Kivi ei ole kirjakielen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useimmat eivät pääkaupunkiseudulla ajattele itseään uusimaalaisina. Itselle on vähitellen tullut aika paljon siteitä maakuntaan, ja ajattelen Uudenmaan identiteettiä esim. sellaisten asioiden kautta kuin Aleksis Kivi ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Minusta on mielenkiintoista, että Keski-Uudellamaalla ei puhuta mitään havaittavaa murretta, vaan se murre on sama kuin Suomen yleiskieli. Se on siis Aleksis Kiven kieltä ja murre, jota koko Suomi puhuu.
Koko Suomi ei puhu samaa murretta. Helposti ajattelee, että juuri "minun" kieleni on se normaali ja sitä puhutaan joka paikassa. Ei tarvitse mennä kuin parisataa kilometriä Uudeltamaalta itään, länteen tai pohjoiseen, niin jo huomaa, että eri tavalla puhutaan. Tietenkin jos ei koskaan käy missään kotikuntansa ulkopuolella, ei huomaa tällaista.
Mutta hän käytti kotiseutunsa kieltä, joka sattuu olemaan suunnilleen sama kuin nykyinen yleiskieli/kirjakieli.
Suomen kirjakieli on luotu kanta-hämäläisen murteen perusteella. Samaa puhutaan Uudellamaalla.
"Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä". Nykyisin alue lasketaan Uuteenmaahan.
Aleksis Kivi ei ole kirjakielen isä.
Helsinkiläinen kokee, että olisi noloa asua Vantaalla tai Keravalla ja pitää näitä huonompina ihmisinä. Vaikea siinä on muodostua yhtenäistä identiteettiä. Muutenkin nationalismi tai muut syntyperään perustuvat yhteisyyden tunteet ovat jotain mitä moderni ihminen ei koe tai tunne. Maalla ollaan vielä vanhanaikaisia (myös uskonnollisia) ja tämä sallii ihan erilaisen joukkoidentiteetin muodostumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useimmat eivät pääkaupunkiseudulla ajattele itseään uusimaalaisina. Itselle on vähitellen tullut aika paljon siteitä maakuntaan, ja ajattelen Uudenmaan identiteettiä esim. sellaisten asioiden kautta kuin Aleksis Kivi ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Minusta on mielenkiintoista, että Keski-Uudellamaalla ei puhuta mitään havaittavaa murretta, vaan se murre on sama kuin Suomen yleiskieli. Se on siis Aleksis Kiven kieltä ja murre, jota koko Suomi puhuu.
Koko Suomi ei puhu samaa murretta. Helposti ajattelee, että juuri "minun" kieleni on se normaali ja sitä puhutaan joka paikassa. Ei tarvitse mennä kuin parisataa kilometriä Uudeltamaalta itään, länteen tai pohjoiseen, niin jo huomaa, että eri tavalla puhutaan. Tietenkin jos ei koskaan käy missään kotikuntansa ulkopuolella, ei huomaa tällaista.
Suomen kirjakieli on luotu kanta-hämäläisen murteen perusteella. Samaa puhutaan Uudellamaalla.
Ei ole. Agricola asui Turussa ja käytti ensisijaisesti ympäröivää murretta.
"Kirjakieli perustui aluksi Turun seudun murteeseen, mutta myöhemmin vaikutteita tuli myös Hämeestä ja Satakunnasta"
Toki, mutta siitä on 500 vuotta, ja sen jälkeen se Turun murre on kyllä peittynyt niiden vaikutteiden alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntaidentiteetit ovat peräisin Sakari Topeliuksen Maamme kirjasta, jossa esitellään Suomen alueet ja kansat. Siellä on kerrottu myös uusimaalaisista. Lue sieltä.
Juu, mutta onko uusimaalaisilla mitään yleisesti käytettyä/tunnettua piirrettä? Muista kun yleensä osaa nimetä ainakin jotain.
Sanopa jokin tunnettu piirre hämäläisiltä tai pohjalaisilta.
Hämäläisten hitaus/rauhallisuus, pohjalaisten itsekehu 😁
No niin, arvasinhan. Suoraan Topeliuksen Maamme kirjasta. Sitä luettiin 60 vuotta kouluissa oppikirjana. Onko jokin ihme, että suomalaiset ajattelevat hämäläisten olevan hitaita, koska sitä on monelle sukupolvelle päähän taottu koulussa. Nyt siitä on tullut jokin normaalioletus.
Maakuntien uusjako oli tyhmä asia. Vanha läänit ovat paljon paremmat ja ihmiset samaistuvat yhä niihin eikä mihinkään keinotekoisiin maakuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monellako helsinkiläisellä koko suku puhuu samaa murretta?
Mulla. Tosin yksi eno on muuttanut jo nuorena miehenä Turkuun, joten vääntää turkkulaisii. Suvun musta lammas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on espoolainen identiteetti. En osaa ajatella itseäni niin laajaan skaalaan kuin uusimaalaisuus. Siinähän menis sitten esim. vantaalaisten ja keravalaisten kanssa samaan nippuun. Huih.
Tämä oli ihana! Mulla on vantaalainen identiteetti ja tiedän oikein hyvin, mitä tarkoitat espoolaisella identiteetillä. Mehän ollaan ihan eri rotuakin :D
Mutta joo, tuosta uusmaalaisuudesta. En ollut koskaan 58-vuotisen elämäni aikana edes ajatellut koko asiaa. Ennenkuin 3 viikkoa sitten, kun uudenmaan raja laitettiin kiinni. Ja niiden 19 päivän aikana mulle ehti syntyä jonkinlainen uusmaalainen identiteetti. Ainakin sellainen, että ollaan "me" ja sitten "ne" Uudenmaan toisella puolella. Hetken aikaa tunsin yhteenkuuluvaisuutta jopa espoolaisia kohtaan :D
Identiteetti voinee vahvistua hyvinkin nopeasti ulkoisten olosuhteiden muuttuessa, ehkäpä uusi tilanne tosiaan lähentää pääkaupunkiseudun asukkaita ja kuntia toisiinsa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vantaa poikkeaa ja hyvin paljon Espoosta, varsinkin Suomenruotsalaisten kohdalla.
Vanhemmalla iällä pidän näitä alueidentiteettejä todella typerinä tosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntaidentiteetit ovat peräisin Sakari Topeliuksen Maamme kirjasta, jossa esitellään Suomen alueet ja kansat. Siellä on kerrottu myös uusimaalaisista. Lue sieltä.
Juu, mutta onko uusimaalaisilla mitään yleisesti käytettyä/tunnettua piirrettä? Muista kun yleensä osaa nimetä ainakin jotain.
Sanopa jokin tunnettu piirre hämäläisiltä tai pohjalaisilta.
Hämäläisten hitaus/rauhallisuus, pohjalaisten itsekehu 😁
No niin, arvasinhan. Suoraan Topeliuksen Maamme kirjasta. Sitä luettiin 60 vuotta kouluissa oppikirjana. Onko jokin ihme, että suomalaiset ajattelevat hämäläisten olevan hitaita, koska sitä on monelle sukupolvelle päähän taottu koulussa. Nyt siitä on tullut jokin normaalioletus.
Ei se ole tyhjästä syntynyt, kyllä esim. karjalaissyntyiset tai savolaiset ovat keskimäärin enemmän suupaltteja kuin hämäläiset. En ajattele tuota hitautta negatiivisena vaan se on juuri sellaista harkitsevaa ja rauhallisempaa luonteenlaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole Suomen suurin muuttovoittoalue. Alkuperäisia Uusmaalaisia, sellaisia, joilla ei ole mitään sukua muualla Suomessa, on aika vähän. Tarkoitan siis sellaista sukua, joka ei ole sieltä lähtenyt pois ja aika vähän kai muuttoliike toimii toisin päin.
Meidän perheen koko suku on Uudellamaalla. Itse olemme työn perässä muuttaneet Keski-Suomeen. Arvatkaa kuinka tyytyväisiä me olemme kun ruuhkaliikenne aina liikkuu vastakkaiseen suuntaan kuin me itse. :D
Me uusmaalaiset ollaan just savolaisia, hämäläisiä, pohjalaisia, lappilaisia, kainuulaisia jne.
Me ollaan kotoisin koko Suomesta. Muuttoliikenteen mukana on tultu ja lisää tulee. Eikä tää oo mikään vastakkainasettelu vaan yksinkertainen fakta. Sellaista elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monellako helsinkiläisellä koko suku puhuu samaa murretta?
Mulla. Tosin yksi eno on muuttanut jo nuorena miehenä Turkuun, joten vääntää turkkulaisii. Suvun musta lammas.
:-)
Eiköhän useimmat liitä itsensä asuinkaupunkiinsa tai pääkaupunkiseutuun. Uusimaa ei täällä juuri mitenkään näy kuin kyltit maanteiden varressa.
Vierailija kirjoitti:
Maakuntien uusjako oli tyhmä asia. Vanha läänit ovat paljon paremmat ja ihmiset samaistuvat yhä niihin eikä mihinkään keinotekoisiin maakuntiin.
Läänithän oli juurikin keinotekoisia, maakuntajako on paljon vanhempi. Tosin en tiedä poikkeaako jotkut maakunnat selkeästi niistä vanhoista. Omani, Varsinais-Suomi, ainakin noudattaa pitkälti ikivanhaa alue/heimojakoa.
Minä miellän itseni ensisijaisesti stadilaiseksi, mutta kaveriporukastakin näkee että esim. espoolaisilla ja vantaalaisilla on oma identiteettinsä. Ehkä täällä "heimot" ovat jo sen verran isoja että identifioidutaan enemmän kaupungin kuin maakunnan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntaidentiteetit ovat peräisin Sakari Topeliuksen Maamme kirjasta, jossa esitellään Suomen alueet ja kansat. Siellä on kerrottu myös uusimaalaisista. Lue sieltä.
Juu, mutta onko uusimaalaisilla mitään yleisesti käytettyä/tunnettua piirrettä? Muista kun yleensä osaa nimetä ainakin jotain.
Sanopa jokin tunnettu piirre hämäläisiltä tai pohjalaisilta.
Hämäläisten hitaus/rauhallisuus, pohjalaisten itsekehu 😁
No niin, arvasinhan. Suoraan Topeliuksen Maamme kirjasta. Sitä luettiin 60 vuotta kouluissa oppikirjana. Onko jokin ihme, että suomalaiset ajattelevat hämäläisten olevan hitaita, koska sitä on monelle sukupolvelle päähän taottu koulussa. Nyt siitä on tullut jokin normaalioletus.
Kyllä noita piirteitä havaitsee ihan arki elämässä, kun kohtaa eri puolilta Suomea ihmisiä. Toki on erilaisia hämäläisiä, lappilaisia ja karjalaisia, mutta noin keskimäärin nuo piirteet pätevät yllättävän hyvin.
Kyllä tuo 'maakuntaidentiteetti' on jäänyt siine agraari-yhteiskuntaan ja maahan sitoutumiseen. Itsekkin olen Oulussa asunut ensimmäiset 20 vuotta, ja nyt toisen mokoman pk-seudulla, ja en tunnista itsestäni kumpaankaan maakuntaan mitään suurempaa rakkautta.
Ei ole. Agricola asui Turussa ja käytti ensisijaisesti ympäröivää murretta.
"Kirjakieli perustui aluksi Turun seudun murteeseen, mutta myöhemmin vaikutteita tuli myös Hämeestä ja Satakunnasta"