Lue keskustelun säännöt.
Onko totta ettei uusimaalaisilla edes oikeastaan ole maakuntaidentiteettiä?
17.04.2020 |
Nyt kun ollut tietynlaista uusmaalaisvastaisuutta muualla maassa niin etenkin Helsingissä ja muuallakin Uudenmaan maakunnassa on kuulemma ollut hämmennystä kun eivät he edes koe olevansa identiteetiltään "uusimaalaisia".
Muualla maassa taas "savolaisuus", "pohjalaisuus", "kainuulaisuus" tms. määrittää jopa enemmän kuin vaikkapa asuinkunta.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntaidentiteetit ovat peräisin Sakari Topeliuksen Maamme kirjasta, jossa esitellään Suomen alueet ja kansat. Siellä on kerrottu myös uusimaalaisista. Lue sieltä.
Juu, mutta onko uusimaalaisilla mitään yleisesti käytettyä/tunnettua piirrettä? Muista kun yleensä osaa nimetä ainakin jotain.
Sanopa jokin tunnettu piirre hämäläisiltä tai pohjalaisilta.
Hämäläisten hitaus/rauhallisuus, pohjalaisten itsekehu 😁
No niin, arvasinhan. Suoraan Topeliuksen Maamme kirjasta. Sitä luettiin 60 vuotta kouluissa oppikirjana. Onko jokin ihme, että suomalaiset ajattelevat hämäläisten olevan hitaita, koska sitä on monelle sukupolvelle päähän taottu koulussa. Nyt siitä on tullut jokin normaalioletus.
Kyllä noita piirteitä havaitsee ihan arki elämässä, kun kohtaa eri puolilta Suomea ihmisiä. Toki on erilaisia hämäläisiä, lappilaisia ja karjalaisia, mutta noin keskimäärin nuo piirteet pätevät yllättävän hyvin.
Ihminen näkee sitä mitä haluaa nähdä. Jos ajattelee, että hämäläinen on hidas, ja sitten näkee hitaan hämäläisen, sitä ajattelee, että hah, tiesinhän minä hämäläisten olevan hitaita.
Sama pätee ihan mihin tahansa asiaan, liittyi se sitten uskontoon, politiikkaan tai mihin vain. Ihminen etsii vahvistusta jo olemassa olevalle ajatusmallilleen, ja kaikki vastakkainen on poikkeus, joka vahvistaa säännön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntien uusjako oli tyhmä asia. Vanha läänit ovat paljon paremmat ja ihmiset samaistuvat yhä niihin eikä mihinkään keinotekoisiin maakuntiin.
Läänithän oli juurikin keinotekoisia, maakuntajako on paljon vanhempi. Tosin en tiedä poikkeaako jotkut maakunnat selkeästi niistä vanhoista. Omani, Varsinais-Suomi, ainakin noudattaa pitkälti ikivanhaa alue/heimojakoa.
Ehkä hän ajatteli sitä aiempaa läänimallia. Tämä nykyinen, jolla Suomi on jaettu viiteen (?) suureen aluekokonaisuuteen, on todellakin teennäinen. Aiempi läänimalli noudatteli pitkälti vanhoja maakuntarajoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen 3. polven stadilainen ja kyllä meillä ainakin on voimakas maakuntaidentiteetti.
Kun on ponnistanut köyhästä Kallion duunariperheestä maailmalle sydän on siellä edelleenkin vaikka koti onkin 28 min päässä Kampista
Mutta onko se juuri maakuntaidentiteetti? Samaistut myös mäntsäläläisiin ja hankolaisiin? Vai ennemmin helsinkiläisidentiteetti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntaidentiteetit ovat peräisin Sakari Topeliuksen Maamme kirjasta, jossa esitellään Suomen alueet ja kansat. Siellä on kerrottu myös uusimaalaisista. Lue sieltä.
Juu, mutta onko uusimaalaisilla mitään yleisesti käytettyä/tunnettua piirrettä? Muista kun yleensä osaa nimetä ainakin jotain.
Sanopa jokin tunnettu piirre hämäläisiltä tai pohjalaisilta.
Hämäläisten hitaus/rauhallisuus, pohjalaisten itsekehu 😁
No niin, arvasinhan. Suoraan Topeliuksen Maamme kirjasta. Sitä luettiin 60 vuotta kouluissa oppikirjana. Onko jokin ihme, että suomalaiset ajattelevat hämäläisten olevan hitaita, koska sitä on monelle sukupolvelle päähän taottu koulussa. Nyt siitä on tullut jokin normaalioletus.
Ei se ole tyhjästä syntynyt, kyllä esim. karjalaissyntyiset tai savolaiset ovat keskimäärin enemmän suupaltteja kuin hämäläiset. En ajattele tuota hitautta negatiivisena vaan se on juuri sellaista harkitsevaa ja rauhallisempaa luonteenlaatua.
Kyllä niillä oletetuilla heimoidentiteeteillä erilaisine ominaispiirteineen tietty historiallinen todellisuuspohjansa on, toki perinteiset kulttuuriset erot ovat vuosisatojen kuluessa jonkin verran kaventuneet juurikin muuttoliikkeiden myötä. Ja monet murteet ovat jo käyneet harvinaisemmiksi puhekielenä käytettynä (esim. vanha Rauman "giäl").
Minä olen asunut Vantaalla yli 45 vuotta. Tästä huolimatta maakuntaidentiteettini on enemmän kymenlaaksolainen kuin uusmaalainen, koska asuin Kymenlaaksossa lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sellainen identiteetti varmaan monilla, jotka ovat syntyneet Uusimaassa, mutta hyvin suuri osa asukkaista on muuttanut Uusimaaseen muualta, ja heillä ei tietenkään ole yleensä Uusimaalaista identiteettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan useimmat eivät pääkaupunkiseudulla ajattele itseään uusimaalaisina. Itselle on vähitellen tullut aika paljon siteitä maakuntaan, ja ajattelen Uudenmaan identiteettiä esim. sellaisten asioiden kautta kuin Aleksis Kivi ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Minusta on mielenkiintoista, että Keski-Uudellamaalla ei puhuta mitään havaittavaa murretta, vaan se murre on sama kuin Suomen yleiskieli. Se on siis Aleksis Kiven kieltä ja murre, jota koko Suomi puhuu.
Koko Suomi ei puhu samaa murretta. Helposti ajattelee, että juuri "minun" kieleni on se normaali ja sitä puhutaan joka paikassa. Ei tarvitse mennä kuin parisataa kilometriä Uudeltamaalta itään, länteen tai pohjoiseen, niin jo huomaa, että eri tavalla puhutaan. Tietenkin jos ei koskaan käy missään kotikuntansa ulkopuolella, ei huomaa tällaista.
Suomen kirjakieli on luotu kanta-hämäläisen murteen perusteella. Samaa puhutaan Uudellamaalla.
"Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä". Nykyisin alue lasketaan Uuteenmaahan.
Aleksis Kivi ei ole kirjakielen isä.
Aleksis Kivi kirjoitti ensimmäinen suomenkielisen romaanin. Hän toi suomen kirjakielen nykyaikaan, koska joutui vääntämään vanhanaikaisia sanakäänteitä ja kirjoitusasuja nykykielelle. Hän joutui myös keksimään paljon sanoja, jotta sai kirjoitettua kunnollista tekstiä. Sikäli hänellä on kyllä hyvin tärkeä panos nykyiseen kirjakieleen, vaikka totta on sekin, että ensimmäinen suomen kirjakielen keksijä hän ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuisiko osittain siitä, että pelkästään Helsingissäkin on enemmän ihmisiä kuin useassa maakunnassa yhteensä (vrt. Savon maakunnat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maakuntien uusjako oli tyhmä asia. Vanha läänit ovat paljon paremmat ja ihmiset samaistuvat yhä niihin eikä mihinkään keinotekoisiin maakuntiin.
Läänithän oli juurikin keinotekoisia, maakuntajako on paljon vanhempi. Tosin en tiedä poikkeaako jotkut maakunnat selkeästi niistä vanhoista. Omani, Varsinais-Suomi, ainakin noudattaa pitkälti ikivanhaa alue/heimojakoa.
Ehkä hän ajatteli sitä aiempaa läänimallia. Tämä nykyinen, jolla Suomi on jaettu viiteen (?) suureen aluekokonaisuuteen, on todellakin teennäinen. Aiempi läänimalli noudatteli pitkälti vanhoja maakuntarajoja.
En tunne tuota suuraluejakoa, onko voimassakaan enää? Tarkoitan maakuntajakoa, jossa on nykyisin oma maakuntahallintonsakin.
Nämä:
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Häme
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
Ahvenanmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä miellän itseni ensisijaisesti stadilaiseksi, mutta kaveriporukastakin näkee että esim. espoolaisilla ja vantaalaisilla on oma identiteettinsä. Ehkä täällä "heimot" ovat jo sen verran isoja että identifioidutaan enemmän kaupungin kuin maakunnan mukaan.
Hyvä pointti :)
Harvalla on olut tähän asti, mutta Uudenmaan sulku varmaan loi yhteenkuuluvuudentunnetta monelle ensimmäistä kertaa. Varsinkin kun siihen yhdistyi se, että joutui maakuntien vihan kohteeksi, niin tämä korona taisi jopa muurata uusmaalaisen identiteetin peruskiven.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän puolelta olen uusmaalainen 1600-luvulle saakka. Koko pieni suku asuu Länsi-Uudellamaalla.
Länsi-Uusimaalla on kyllä omaa identiteettiä ja tällä alueella ei niin hirveästi ole junantuomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena omin maakuntalaulut, mutta nyt googlettamatta en saa päähäni Lapin maakuntalaulua. Lapsuuden jälkeen olen kuullut radiosta vain Nälkämaan laulun ja Karjalaisten laulun ja kaksi viikkoa sitten "lauantain toivotut levyt" lähetyksessä Uusmaalaisten laulun.
Vierailija kirjoitti:
On sellainen identiteetti varmaan monilla, jotka ovat syntyneet Uusimaassa, mutta hyvin suuri osa asukkaista on muuttanut Uusimaaseen muualta, ja heillä ei tietenkään ole yleensä Uusimaalaista identiteettiä.
Kun olen täällä yli 20 v asunut ja monella paikkakunnalla elämääni viettänyt, olen kyllä jo enemmän uusimaalainen kuin pohjalainen.
Vierailija kirjoitti:
On sellainen identiteetti varmaan monilla, jotka ovat syntyneet Uusimaassa, mutta hyvin suuri osa asukkaista on muuttanut Uusimaaseen muualta, ja heillä ei tietenkään ole yleensä Uusimaalaista identiteettiä.
Uusimaaseen?!
Syntynyt keski-uudellamaalla, ikäni täällä asunut. Vanhemmat muuttaneet, toinen itä-, toinen länsi-Suomesta. En ennen tätä palstaa tajunnut että jotkut ovat niin vahvasti kiinni maakunnassaan. En muista ikinä miettineeni ennen maakuntaani, olen ihan vain suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sellainen identiteetti varmaan monilla, jotka ovat syntyneet Uusimaassa, mutta hyvin suuri osa asukkaista on muuttanut Uusimaaseen muualta, ja heillä ei tietenkään ole yleensä Uusimaalaista identiteettiä.
Uusimaaseen?!
Niin? Haluaisitko muuttaa tänne vai?
En pitkään aikaan edes tiennyt, että joku miettii maakuntarajoja, mutta sitten törmäsin halveksuvaan puheeseen "maakunnista". "Maakunnista" puhuu aina Helsingissä tai sillä suunnalla asuva, joka ei miellä Uusimaata maakunnaksi.
Olen 3. polven stadilainen ja kyllä meillä ainakin on voimakas maakuntaidentiteetti.
Kun on ponnistanut köyhästä Kallion duunariperheestä maailmalle sydän on siellä edelleenkin vaikka koti onkin 28 min päässä Kampista