"Hyvät miehet on pariutunu nuorena". Joo totta, joa hyvä mies on yhtäkuin
...mies joka on ollut jo nuorena sosiaalinen ja hyväitsetuntoinen ja saanut elää tasapainoisen nuoruuden. Jos olet elänyt kodissa, josta ei oikein edes uskalla lähteä ulos tapamaan tyttöjä ja josta ei saa mitään eväitä olla sosiaalisesti rohkea, niin sitten et varmaan ole hyvä mies kun et ole seurustellut ennen 25 ikävuotta.
Kommentit (72)
Totta. Itsekään en ollut alle 25-vuotiaana sosiaalinen ja hyväitsetuntoinen. Nuoruus ei ollut myöskään niin tasapainoinen kuin se monella muulla varmasti oli. Siksi kai olen sinkku vielä tämän ikäisenä parin vuoden parisuhteen jälkeen.
M31
En sanoisi noinkaan, mutta kun sitä ikää alkaa tulla niin useimmiten on joko sitoutumisongelmia tai jotain ongelmia miksi ei kelpaa. Mutta nuo jälkimmäiset ovat usein aivan jotain muuta mitä miehet kuvittelevat, kuten esimerkiksi syvää katkeruutta, naisvihaa, pornoaddiktiota jne.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi noinkaan, mutta kun sitä ikää alkaa tulla niin useimmiten on joko sitoutumisongelmia tai jotain ongelmia miksi ei kelpaa. Mutta nuo jälkimmäiset ovat usein aivan jotain muuta mitä miehet kuvittelevat, kuten esimerkiksi syvää katkeruutta, naisvihaa, pornoaddiktiota jne.
Niin, eli yleistykset eivät päde. Ellei sitten ajatella, että huono itsetunto (joka ehkä vain menneisyydessä) on joku iso vika miehessä. No tällainen ajattelu on varmaankin täysin perusteetonta, koska samalla tavalla itsetunto-ongelmia on naisillakin, ja harva nainen varmaan pitää itseään kovin viallisena sen takia että itsetunnossa on pientä häikkää.115
Jotain outoa, jos ei ole pannut parikymppisenä ainakin kahtakymmentä eri naista. Kokemusta täytyy olla, kun lähtee etsimään tositarkoituksella.
Sellainen tyyppi on jotenkin outo ja hyypiözonella,joka ei osaa lähestyä naista ja tehdä erilaisia aloitteita.
Vierailija kirjoitti:
Jotain outoa, jos ei ole pannut parikymppisenä ainakin kahtakymmentä eri naista. Kokemusta täytyy olla, kun lähtee etsimään tositarkoituksella.
Sellainen tyyppi on jotenkin outo ja hyypiözonella,joka ei osaa lähestyä naista ja tehdä erilaisia aloitteita.
Totta. Mitäs helvetti valitsi itselleen vanhemmat, jotka lyttäsivät itsetunnon.
Tämä on kyllä totta, poikkeuksia yleistyksestä luonnollisesti on. Itse tapasin mieheni alle 25-vuotiaana ja hän on kaikin puolin hyvä mies. Nyt kun nelikymppiset lähestyy, olen miettinyt että jos nyt pitäisi kumppani löytää, niin kyllä saisi hakea kuin neulaa heinäsuovasta että sopivan miehen löytäisi. Varsinkin kun uusperheviritelmät eivät tunnu yhtään kutsuvilta.
Nämä kaverit joiden itsetunto on lytätty huonojen kotiolojen vuoksi, on harvemmin niitä ihanteellisia kumppaneita. Yllä onkin lueteltu erilaisia psykologisia murheita, riippuvuuksia ja kaikenlaisia psykoottisia käyttäytymismalleja.
Kannattaa vältellä näitä vanhoja poikia, niin välttyy monelta murheelta. Kannattaa mieluummin kytätä niitä hyviä silloin tällöin vapautuvia.
No jaa, en nyt sanoisi että tuo on yleinen totuus. Olemme mieheni kanssa molemmat ujoja ja uudet tai uudenlaiset sosiaaliset tilanteet ei oikein nappaa, mutta löysimme toisemme, olin itse silloin 18 ja hän 20.
Eli kyseessä ei siis erityisen hyvällä itsetunnolla varustettu mies, eikä kummallakaan kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta enne toista. Mutta tapasimme tietokonepelissä, yhteisen kiinnostuksen kohteen parista, ettei sillä tavalla perinteinen alku. Ystävyyden kautta romanttiseksi suhteeksi. Ja tästä nyt suunnilleen vuosikymmen kulunut (edelleen onnellisesti yhdessä)
Voi kyynel. Kasvakaa aikuisiksi ja ottakaa vastuu kyvyttömyydestänne normaaliin elämään. Kautta maailman sivu on ollut kaikenlaisia kylähulluja, jotka eivät ole pärjänneet normaalilla tavalla.
Ei se tarkoita mitään vanhaa poikaa. Itsetuntoa on ihan mahdollista parantaa hyvinkin, ellei sitten ole syntynyt jotain persoonallisuushäiriöitä (esim. eristäytyvä persoonallisuushäiriö). Muuten miehen huono itsetunto ei ole sen vaarallisempaa kuin naisenkaan. Varsin inhimillistä ja normaalia.
Ja nyt ne "hyvät" miehet 40 vuotiaana ottavat eron kun ovat jo katsellut samaa naamaa 20vuotta. Vaihtavat nuorempaan.
Tai heidän vaimot täällä palstalla valittavat kun suhde on täyttä kuraa ja mies ei ole enää sama kuin 20 vuotiaana.
Nigh impossible kirjoitti:
No jaa, en nyt sanoisi että tuo on yleinen totuus. Olemme mieheni kanssa molemmat ujoja ja uudet tai uudenlaiset sosiaaliset tilanteet ei oikein nappaa, mutta löysimme toisemme, olin itse silloin 18 ja hän 20.
Eli kyseessä ei siis erityisen hyvällä itsetunnolla varustettu mies, eikä kummallakaan kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta enne toista. Mutta tapasimme tietokonepelissä, yhteisen kiinnostuksen kohteen parista, ettei sillä tavalla perinteinen alku. Ystävyyden kautta romanttiseksi suhteeksi. Ja tästä nyt suunnilleen vuosikymmen kulunut (edelleen onnellisesti yhdessä)
Ja siis parempaa miestä ei olekaan, mutta saatan olla puolueellinen asian suhteen.
En kuitenkaan sanoisi että miehet huononee siitä jos he vanhempana vasta löytävät rakkauden. Sanon vaan ettei ne ole vain niitä ulospäinsuuntautuneita sosiaalisia persoonia jotka nuorempana pariutuvat.
Vierailija kirjoitti:
Voi kyynel. Kasvakaa aikuisiksi ja ottakaa vastuu kyvyttömyydestänne normaaliin elämään. Kautta maailman sivu on ollut kaikenlaisia kylähulluja, jotka eivät ole pärjänneet normaalilla tavalla.
Sekin on aikuiseksi kasvamista, että ottaa selvää ja lukee, sen sijaan että laukoo besserwisserinä kaikkea tällaista. Se ei koskaan ole lapsen tai nuoren syy, että hän ok syrjäytynyt. Se voi viedä aikuisena vuosia ennen kuin ymmärtää että tarvitsee tai ansaitsee terapiaa ja sen jälkeen vuosien hoitosuhteen että palautuu ns. normaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Koskee sekä mieehiä että naisia. Jos haluaa saada hyvän naisen, niin pitää olla kiire, sillä 25 vuoden jälkeen taso alkaa laskemaan voimakkaasti. 30 vuotiaiden jälkeen pitää olla jo hyvin varovainen ja 35 paikkeilla ei ole jäljellä enää henkisesti tasapainoisia naisia.
Höpö höpö. Kaikilla ei ole aikaakaan nuorena seurustella.
Ei vaan osanneet ajatella kaluaan pitemmälle, myöhemmin kaduttaa.
Minusta taas lähes kaikki vaihtavat puolisoa siinä kolmenkympin hujakoilla, kun ovat aikuistuneet ja tietävät mitä haluavat. Ne ensimmäiset suhteet on monesti vain seurustelun ja yhdessä asumisen harjoittelua. Usein niissä myös kasvetaan ihmisinä ihan eri suuntiin.
Se aikuisten suhde on sitten se oikea ja vakava suhde. Kihlat, vihkisormukset, asuntolaina, lapset – tai sitten ei, kuten esimerkiksi omassa tapauksessani, mutta kuitenkin selkeästi erilainen sitoumus. Nähdään se toinen oikeasti vierellä loppuelämäksi eikä vain siinä hetkessä.
Nigh impossible kirjoitti:
Nigh impossible kirjoitti:
No jaa, en nyt sanoisi että tuo on yleinen totuus. Olemme mieheni kanssa molemmat ujoja ja uudet tai uudenlaiset sosiaaliset tilanteet ei oikein nappaa, mutta löysimme toisemme, olin itse silloin 18 ja hän 20.
Eli kyseessä ei siis erityisen hyvällä itsetunnolla varustettu mies, eikä kummallakaan kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta enne toista. Mutta tapasimme tietokonepelissä, yhteisen kiinnostuksen kohteen parista, ettei sillä tavalla perinteinen alku. Ystävyyden kautta romanttiseksi suhteeksi. Ja tästä nyt suunnilleen vuosikymmen kulunut (edelleen onnellisesti yhdessä)
Ja siis parempaa miestä ei olekaan, mutta saatan olla puolueellinen asian suhteen.
En kuitenkaan sanoisi että miehet huononee siitä jos he vanhempana vasta löytävät rakkauden. Sanon vaan ettei ne ole vain niitä ulospäinsuuntautuneita sosiaalisia persoonia jotka nuorempana pariutuvat.
Ulospäinsuuntautuneisuus ja sosiaalisuus ei liity välttämättä itsetuntoon. Siinä on kyse myös synnynnäisestä persoonatyypistä. Toisaalta sitten joku, jolla on paska nuoruus, voi olla vanhempana hyvinkin sosiaalinen jos saa asiansa kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskee sekä mieehiä että naisia. Jos haluaa saada hyvän naisen, niin pitää olla kiire, sillä 25 vuoden jälkeen taso alkaa laskemaan voimakkaasti. 30 vuotiaiden jälkeen pitää olla jo hyvin varovainen ja 35 paikkeilla ei ole jäljellä enää henkisesti tasapainoisia naisia.
Höpö höpö. Kaikilla ei ole aikaakaan nuorena seurustella.
Kyllä sen verran pitää nuorella miehellä olla aikaa, että ehtii suoro kourassa naisten perässä juosta.
Vierailija kirjoitti:
Jotain outoa, jos ei ole pannut parikymppisenä ainakin kahtakymmentä eri naista. Kokemusta täytyy olla, kun lähtee etsimään tositarkoituksella.
Sellainen tyyppi on jotenkin outo ja hyypiözonella,joka ei osaa lähestyä naista ja tehdä erilaisia aloitteita.
Niin naisenhan ei tarvitse mitään osatakaan joten helppo vinkua.
Parempi valita itselle nuorena hyvä mies sillä yli kolmikymppisten miesten taso alkaa nopeasti laskea