Mies ei ymmärrä esivaihdevuosiaikojen hormooni heittelyä

Mulla alkoi olla kiukkupäivä aina päivä ennen kuukautisia. Sanoinkin miehelle, että ainakin tietää milloin menkat alkaa kun kaikki ottaa niin pahasti päähän. Hän sanoi ettei ole huomannut mitään. Ei tietenkään, eihän hänen tarvitse olla sijaiskärsijänä mun menkoille.

Sitten alkoi tulla hiiva joka menkkojen jälkeen ja aina yhdynnän jälkeen tuli hankaumia ja vähän verta ja sitten tietenkin kutitti ja kirveli. Siihen auttoi estrogeenigeeli, enää ei ole hiivaa, haavoja, kutinaa eikä kirvelyä.

Nyt ei ole neljään kuukauteen näkynyt menkkojakaan joten oisikohan siitä riesasta päässyt

N. 49v

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi ehkä tyhmä kysymys, mutta mitä kuukautisille tapahtuu silloin kun on esivaihdevuodet?

Mulla kierto lyheni, aiemmin oli melko tarkkaan 28vrk ja sitten se alkoi olla 21-25vrk. Lisäksi vuodot runsastuivat, vuosin joka kierrossa reilut 300ml kun runsaan vuodon raja on 80ml. Tuli anemia (hb 73, ferritiini 5). No samaan aikaan selvisi että kohtu oli täynnä myoomia ja kasvanut melkein napaan asti ja luojan kiitos pääsin kohdunpoistoleikkaukseen. Vaikea sanoa mikä osa runsastuneesta vuodosta oli myoomien syytä, kun olen lukenut että esivaihdevuosina ne vuodot runsastuu muutenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko päivän syömisesi yleensä? 

Normaalia gluteenitonta kotiruokaa.

Voisitko listata rehellisesti kaikki eilisen päivän syömiset ja juomiset, niin katotaan miten ruokavaliotasi voisi vielä muokata. 

Mielenkiintoista, miksi miinuksia? Jos on noin pahat oireet, niin luulisi tekevän kaikkensa oireiden helpottamiseksi?

Miinuksia tulee ehkä siitä, että useat tarjoavat ravintoa ja liinkuntaa "herran sanana" kykenemättä ymmärtämään, että vain hyvin pienelle osalle ne auttaa. Varsinkin jo kommentoija on jo liikunnallinen ja tarkka ravinnostaan tai syö jonkin muun sairauden vuoksi jonkin tietyn ruokavalion mukaisesti.

No itse ottaisin sen mahdollisen pienen lisäavunkin vastaan tai ainakin kokeilisin. Lääkärini  mielestä ruokavalio on yksi tärkeimmistä asioista vaihdevuosissa ja on painottanut sitä minulle todella paljon. Ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa. 

"Jännää, että vaikka naiset ovat "hormonihirviöitä", nämä raivottaret eivät täytä vankiloita impulssikontrollin petettyä, vaan vankiloissa istuvat nämä "vakaat ja aikuiset miehet", jotka eivät ymmärrä "naisten heikkoja hermoja""

Sallinette, että vähän mansplainaan. Syy on se, että keskimäärin miehet ovat huomattavasti vahvempia kuin naiset. Eli kun naiselta katoaa perheriidan aikana kontrolli ja alkaa hakkamaan miestään nyrkeillä ym. niin siinä harvemmin sattuu pahasti. Kun mieheltä katoaa kontrolli jne.. niin siinä voi lähteä helposti henki. Ts. se että miehet ovat vahvempia, ei mitenkään poista sitä faktaa, että jotkut naiset ovat raivopäisiä "hormonihirviöitä". Siksi miehiä on enemmän vankiloissa. Toinen syy on se, että tyypillisesti naiset saavat huomattavasti lievempiä tuomioita samoista teoista kuin miehet. Ja se kieltämättä ON jännää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kotona sekä vaihdevuosi-ikäinen että teini... 😁 ... ja miehellä pitkä pinna.

Kaikilla miehillä ei ole pitkä pinna.

Meillä ei suinkaan möykätä 24/7... mutta välillä kyllä. Olemme olleet yhdessä jo yli 30 vuotta ja mies on nähnyt nuoruudessa e-pillereiden tuomat mielialavaihtelut, jotka olivat pahempia kuin tämä ja onneksi jäivät pois kun luvuin hormoniehkäisystä.

Jatkuvaa heittelyä se on ollu 15 -vuotiaasta lähtien.

Syy/tekosyy vaan vaihtelee vuosien edetessä.

köhhh kirjoitti:

Kyllä se miehilläkin on.. Onneksi ei niin vahvana kuin naisilla, Kannattaa molempien sukupuolien miettiä hormooneja itsensä ja muiden kannalrta. 

On ne joillakin miehillä aika hankalat. Tunnen ainakin yhden.

Mitäs jos kokeilisit ihan oikeesti ::ITSEHILLINTÄÄ!!!!Jos ei muu auta,niin lääkäriltä;rauhoittavia lääkkeitä.Kyseessä voi olla mielenterveys,johon saat lääkkeet.Ei kenenkään tarvitse oikutteluasi sietää,tai ymmärtää!!!

nincher kirjoitti:

"Jännää, että vaikka naiset ovat "hormonihirviöitä", nämä raivottaret eivät täytä vankiloita impulssikontrollin petettyä, vaan vankiloissa istuvat nämä "vakaat ja aikuiset miehet", jotka eivät ymmärrä "naisten heikkoja hermoja""

Sallinette, että vähän mansplainaan. Syy on se, että keskimäärin miehet ovat huomattavasti vahvempia kuin naiset. Eli kun naiselta katoaa perheriidan aikana kontrolli ja alkaa hakkamaan miestään nyrkeillä ym. niin siinä harvemmin sattuu pahasti. Kun mieheltä katoaa kontrolli jne.. niin siinä voi lähteä helposti henki. Ts. se että miehet ovat vahvempia, ei mitenkään poista sitä faktaa, että jotkut naiset ovat raivopäisiä "hormonihirviöitä". Siksi miehiä on enemmän vankiloissa. Toinen syy on se, että tyypillisesti naiset saavat huomattavasti lievempiä tuomioita samoista teoista kuin miehet. Ja se kieltämättä ON jännää.

Nyt siirryttiin kyllä hormoneista jo tukevasti kulttuurisen sukupuolen puolelle. Tiettyjen piirien maskuliinisuuskäsityksiin vaan kuuluu fyysisen voiman ihannointi, jopa väkivalta. Samoissa piireissä ei ole tapana valittaa vaikka se justiina vetäisisikin kotiriidan päätteeksi nyrkkien sijasta kaulimella. Miesten tuomiot taas selittynevät sekä suuremmalla voimalla (= suurempi potentiaalinen riski yhteiskunnalle) että kulttuurisilla käsityksillä miehistä ja naisista. Väkivaltaa ei mielikuvissa edelleenkään liitetä feminiinisyyteen vaikka todellisuus olisi toista. Mutta tämähän ei ole tämän ketjun aihe

Kiukuttelevaa ja draamailevaa aikuista ihmistä ei jaksa kukaan eikä tarvitsekaan. Se on henkistä väkivaltaa, johon kenenkään ei pidä alistua. Hormonit ovat vain tekosyy.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.

Ymmärrän tällaisten Jonnejen vastukset, jotka eivät ole vielä yläkouluikäisiä ja eivät ole opiskelleet biologiaa. Mutta sitä en ymmärrä miten pää pensaassa on voinut nykyaikana elää 40- 50 vuotias nainen, joka ei ole kuullut koulussa, gynekologiltaan, tiedotusvälineistä jne. naisten vaihevuosista ja niiden oireista, vaikka niistä ei itsellä olisikaan kokemusta. Itselle naisten synnytyselimistä ja hormonitoiminnasta johtuvat asiat ovat olleet helppoja. Ei ollut murrosiän kuohuja, kuukautiset olivat aina kivuttomat ja säännölliset, synnytykset olivat helppoja ja nopeita, mitään synnytyselin ongemia ei ole ollut, eikä mitään vaihevuosiongelmiakaan. Mutta en elä pää perceessä, joten olen kuullut/lukenut paljon ap:n ongelmista ja ymmärrän häntä. Otan osaa ja toivotan kestämistä. Ongelma on todellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.

Enkä minä. Ei ollut koskaan mitään PMS-oireita tai muuta hormoneista johtuvaa sekoilua. N47

Ole sitten onnellinen, ettei sinulla ole. Eipä niitä vaikeita ja/tai vuosia kestäviä oireita kaikille tulekaan. Osalla vain loppuu menkat aikanaan ja se on ainoa, mistä tietää vaihdevuosien tulleen.

Olenkin ja niin on mieheni myös.

Onnellisilla on harvemmin tarve rääpiä päätään niille, kenellä ongelmia on.

Sori, ei itketä tai raivostuta mukahauska näpäytys.

Vierailija kirjoitti:

Kiukuttelevaa ja draamailevaa aikuista ihmistä ei jaksa kukaan eikä tarvitsekaan. Se on henkistä väkivaltaa, johon kenenkään ei pidä alistua. Hormonit ovat vain tekosyy.

Tämä. Jos käsi leikkautuu pois, on turha kiukutella, kasvattaa vain uuden. Se että ei muka pysty, on vain tekosyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.

Ymmärrän tällaisten Jonnejen vastukset, jotka eivät ole vielä yläkouluikäisiä ja eivät ole opiskelleet biologiaa. Mutta sitä en ymmärrä miten pää pensaassa on voinut nykyaikana elää 40- 50 vuotias nainen, joka ei ole kuullut koulussa, gynekologiltaan, tiedotusvälineistä jne. naisten vaihevuosista ja niiden oireista, vaikka niistä ei itsellä olisikaan kokemusta. Itselle naisten synnytyselimistä ja hormonitoiminnasta johtuvat asiat ovat olleet helppoja. Ei ollut murrosiän kuohuja, kuukautiset olivat aina kivuttomat ja säännölliset, synnytykset olivat helppoja ja nopeita, mitään synnytyselin ongemia ei ole ollut, eikä mitään vaihevuosiongelmiakaan. Mutta en elä pää perceessä, joten olen kuullut/lukenut paljon ap:n ongelmista ja ymmärrän häntä. Otan osaa ja toivotan kestämistä. Ongelma on todellinen.

Kyllä ja kun yli nelikymppisellä miehelläkin tuntuu olevan jotain hormooni ongelmaa vaikka ei sitä tietenkään myönnä. Sekin ärjyy, kiukuttelee yms niin ei tämä aika helppoa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi ehkä tyhmä kysymys, mutta mitä kuukautisille tapahtuu silloin kun on esivaihdevuodet?

Ne on epäsäännölliset. Minulla vaihtelee kierto kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. 

Onko aina näin? Ettei voi olla esivaihdevuodet ja säännölliset kuukautiset?

Ei epäsäännöllisty aina. Mulla itse asiassa säännöllistyi, ei nyt kellontarkaksi, mutta parin päivän heitolla. Jossain vaiheessa toki oli sitä, että yksi kierto saattoi olla 22 pv ja seuraava 37 pv. Mulla kierto vain lyheni epäsäännöllisestä 31-35 päivän kierrosta tämän hetken n. 26 päivän (24-27 pv)  kiertoon. Samalla menkat runsastuivat, tulee enemmän hyytymiä ja on kuukautiskipuja (mitä ennen ei käytännössä ollut paljoakaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.

Ymmärrän tällaisten Jonnejen vastukset, jotka eivät ole vielä yläkouluikäisiä ja eivät ole opiskelleet biologiaa. Mutta sitä en ymmärrä miten pää pensaassa on voinut nykyaikana elää 40- 50 vuotias nainen, joka ei ole kuullut koulussa, gynekologiltaan, tiedotusvälineistä jne. naisten vaihevuosista ja niiden oireista, vaikka niistä ei itsellä olisikaan kokemusta. Itselle naisten synnytyselimistä ja hormonitoiminnasta johtuvat asiat ovat olleet helppoja. Ei ollut murrosiän kuohuja, kuukautiset olivat aina kivuttomat ja säännölliset, synnytykset olivat helppoja ja nopeita, mitään synnytyselin ongemia ei ole ollut, eikä mitään vaihevuosiongelmiakaan. Mutta en elä pää perceessä, joten olen kuullut/lukenut paljon ap:n ongelmista ja ymmärrän häntä. Otan osaa ja toivotan kestämistä. Ongelma on todellinen.

Olen tuo jota lainasit. Ilmeisesti saan anteeksi tietämättömyyteni, sillä olen vasta 38-vuotias, joten en osu ilmoittamaasi ikähaarukkaan. Ei, en ollut koskaan ennen kuullut mistään _esi_vaihdevuosista. Kuulostaa mun korvaani samalta kuin vaikka esikuukautiset tai esipäänsärky. Vaikka sitä biologiaa opiskelinkin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.

Ymmärrän tällaisten Jonnejen vastukset, jotka eivät ole vielä yläkouluikäisiä ja eivät ole opiskelleet biologiaa. Mutta sitä en ymmärrä miten pää pensaassa on voinut nykyaikana elää 40- 50 vuotias nainen, joka ei ole kuullut koulussa, gynekologiltaan, tiedotusvälineistä jne. naisten vaihevuosista ja niiden oireista, vaikka niistä ei itsellä olisikaan kokemusta. Itselle naisten synnytyselimistä ja hormonitoiminnasta johtuvat asiat ovat olleet helppoja. Ei ollut murrosiän kuohuja, kuukautiset olivat aina kivuttomat ja säännölliset, synnytykset olivat helppoja ja nopeita, mitään synnytyselin ongemia ei ole ollut, eikä mitään vaihevuosiongelmiakaan. Mutta en elä pää perceessä, joten olen kuullut/lukenut paljon ap:n ongelmista ja ymmärrän häntä. Otan osaa ja toivotan kestämistä. Ongelma on todellinen.

Olen tuo jota lainasit. Ilmeisesti saan anteeksi tietämättömyyteni, sillä olen vasta 38-vuotias, joten en osu ilmoittamaasi ikähaarukkaan. Ei, en ollut koskaan ennen kuullut mistään _esi_vaihdevuosista. Kuulostaa mun korvaani samalta kuin vaikka esikuukautiset tai esipäänsärky. Vaikka sitä biologiaa opiskelinkin :)

Älä huoli, ihan yhtä pihalla minä olin silloin sinun iässäni, kun sain menkat, jotka eivät meinanneet loppua ollenkaan ja vain runsastuivat koko ajan. Loppuajasta jouduin keskenmenoepäilynä sairaalaan, missä todettiin vain loppujen lopuksi vuotohäiriö. Lääkärin mukaan niitä "minun iässäni" saattaa jo alkaa tulla. Vasta tämän jälkeen itsekin tutustuin aiheeseen esivaihdevuodet tai perimenopaussi ja sain tietää, että ne eivät välttämättä ole mikään 45-50-vuotiaiden vaiva, vaan oireilu voi oikeasti alkaa reilusti aiemminkin.

Vaihdevuodet toki tiesin minäkin, mutta sijoitin ne jonnekin aikaan 50 ikävuoden tuolle puolen. Tuli vähän shokkina, että asia ei aina olekaan ihan niin yksinkertainen ja kaukainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä. Mitkä ihmeen esivaihdevuodet? Kuulostaa lähinnä keksitylle.

Ymmärrän tällaisten Jonnejen vastukset, jotka eivät ole vielä yläkouluikäisiä ja eivät ole opiskelleet biologiaa. Mutta sitä en ymmärrä miten pää pensaassa on voinut nykyaikana elää 40- 50 vuotias nainen, joka ei ole kuullut koulussa, gynekologiltaan, tiedotusvälineistä jne. naisten vaihevuosista ja niiden oireista, vaikka niistä ei itsellä olisikaan kokemusta. Itselle naisten synnytyselimistä ja hormonitoiminnasta johtuvat asiat ovat olleet helppoja. Ei ollut murrosiän kuohuja, kuukautiset olivat aina kivuttomat ja säännölliset, synnytykset olivat helppoja ja nopeita, mitään synnytyselin ongemia ei ole ollut, eikä mitään vaihevuosiongelmiakaan. Mutta en elä pää perceessä, joten olen kuullut/lukenut paljon ap:n ongelmista ja ymmärrän häntä. Otan osaa ja toivotan kestämistä. Ongelma on todellinen.

Olen tuo jota lainasit. Ilmeisesti saan anteeksi tietämättömyyteni, sillä olen vasta 38-vuotias, joten en osu ilmoittamaasi ikähaarukkaan. Ei, en ollut koskaan ennen kuullut mistään _esi_vaihdevuosista. Kuulostaa mun korvaani samalta kuin vaikka esikuukautiset tai esipäänsärky. Vaikka sitä biologiaa opiskelinkin :)

Tässä näkee suomalaisen koulutuksen surkean tason 😟

Herkkyyden ja itkuisuuden ymmärrän, mutta en turhaa kiukuttelua. Suun voi pitää kiinni ja mennä vaikka toiseen huoneeseen hakkaamaan nyrkkeilysäkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse esivaihdevuosi-ikäinen nainen ja raivostuttaa ihan s..tanasti tämä naisen tunne-elämän patologisoiminen: PMS:ssä kiukuttaa, kuukautisten aikana kiukuttaa, vaihdevuosina kiukuttaa - ja mitään ei sille voi, kun hormonit..! Ihan psykoosiin voi kuulemma vaihdevuodet viedä. Just. Kaikilla on huonoja päiviä ja huono olo kiukuttaa kyllä. Jokainen on kuitenkin itse vastuussa siitä miten muita kohtelee. Ne oikeat harmin aiheet kannattaa ottaa puheeksi puolison kanssa ja töissä. Kyllä meillä ainakin kohtuu insensitiivinen insinöörimies huomaa heti jos on huono päivä ja silloin voi sanoa että joo, ei johdu susta tai kertoo mikä on.. Ei tulisi mieleenikään syyttää käytöksestä hormoneja! Toihan on sama kun miehet toteisi että joo valehtelen ja petän, mutta kun testosteroni.. Kelpaisiko selitykseksi?

Minusta tuntuu, että osa porukasta puhuu nyt aidasta ja osa aidanseipäästä. Hormonien heittelyt vaikuttavat mielialaan, se lienee selvä. Kaikki ymmärtävät, että teinien mielialat heittelevät. Toivoisin samaa ymmärrystä myös vaihdevuosi-ikäisille naisille ja myös keski-ikäisille miehille.

Vaikka me keski-ikäiset olemme jo sen verran aikuisia, että emme kaada kaikkia mielipahan aiheita puolison niskaan, se ei poista sitä, että mielialan vaihtelut ovat raskaita ja niille toivoisi ymmärrystä. Jos on ihan hirveä olo oman itsensä kanssa, on ihanaa jos puoliso tukee ja ymmärtää. Hirveä olo ei tarkoita, että huutaa pää punaisena puolisolle, vaan sitä, että on paha olla henkisesti. 

Olen itse 49-vuotias ja olen ruvennut tutkailemaan itseäni ja odottelemaan josko vaihdevuodet jossain vaiheessa tulisivat. Muuta oiretta en ole vielä ikääntymisestä huomannut kuin sen, että ei ole enää ihan samaa nuoruuden puhtia kuin ennen ja jo se on hiukan haikeaa. Kun tästä vielä kunnolla alkaa muuttua raihnaiseksi ja saa hormoniheilahduksia, toivon todella, että puolisoni jaksaa tukea minua ja minä häntä.